1) VASTAUS: Kyllä
2) VASTAUS: Kannatan. Kyseessä on kaupunkimme viihtyvyyden ja imagon kannalta tärkeä kysymys. Olen samaa mieltä teidän kanssanne kaupunkimetsien virkistyksellisestä arvosta vapaa-ajan sekä liikunnan käytössä. Tilaa tiiviimmälle ja korkeammalle rakennuskannalla kaupungistamme vielä löytyy mahdollistaen nykyisten metsäalueiden suojelun. Erillinen kansanäänestys asian tiimoilta toimisi mielestäni kansalaisaktiivisuuden lisäämisen edesauttajana, sekä toisi politiikan lähemmäksi tavallista ihmistä, tarjoten konkreettisia asioita kansalaisten ratkaistavaksi.
3) VASTAUS: Puollan ehdottomasti lähidemokratiaa ja vuorovaikutteisempaa politiikkaa. Nykytilanteessa tuntuu politiikka olevan usein peliä, johon ei tavallinen kansalainen pääse juurikaan vaikuttamaan vaalien välillä. Ehkäpä tämä tekijä on yksi syy pieneneviin äänestäjämääriin ja politiikan kiinnostamattomuuteen etenkin nuorten parissa. Neuvoa antavat kansanäänestykset olisivat varmastikin innokkeita, jotka lisäisivät politiikan kiinnostavuutta kansan parissa mahdollistaen kansalaisten osallistumisen päätöksentekoon. Etenkin kunnallispoliittisia päätöksiä on kyettävä tekemään yhteistyössä asukkaiden kanssa ottamalla huomioon heidän kantansa. Kaupunki kuuluu ennen kaikkea asukkailleen. Samoille asukkaille, jotka valitsevat edustajansa kunnan valtuustoon. Tällaisissa koko kaupunkia koskevissa yhteisissä päätöksissä kansanäänestys voitaisiin ottaa useamminkin käyttöön ilman monien tuhansien ihmisten äänten keräämistä. Lähtökohtana mielestäni toimii kuitenkin kuntapolitiikka, jossa edustajat jalkautuvat yhä useammin asukkaiden pariin kuuntelemaan ja keskustelemaan yhteisistä asioista. Jos yhteistä säveltä ei löydy, on ratkaisut tehtävä äänestyksellä, jossa asianomaisten äänet ratkaisevat.
maanantai 22. syyskuuta 2008
Eija Loukoila (Vas.)
1) EHDOTTOMASTI. HELSINGIN TULEE HUOLEHTIA LÄHIVIRKISTYSALUEIDEN SÄILYMISESTÄ/SÄILYTTÄMISESTÄ. OLEN OLLUT MUKANA PRO UUTELA -LIIKKEESSÄ, JOKA TEHOKKAALLA TOIMINNALLAAN SAI ARVOKKAAN UUTELANNIEMEN PELASTETUKSI MASSIIVISELTA RAKENTAMISELTA. IDÄN SUUNNALLA TÄMÄN HETKINEN KIPUPISTE ON MUSTAVUORI, JOTA UHKAA RAKENTAMINEN. MUSTAVUORTA KUTEN MONIA MUITAKIN LUONTOALUEITA OLEN PUOLUSTANUT LUOTTAMUSTEHTÄVÄSSÄNI KAUPUNKISUUNNITTTELULAUTAKUNNASSA.
2) KANNATAN KANSANÄÄNESTYSALOITETTA. KANSALAISIA TULISI KAIKEN KAIKKIAAN KUUNNELLA ENEMMÄN, KOSKA ON KYSE JOKAPÄIVÄISESTÄ ARJEN ELÄMÄSTÄ. KAIKILLA EI OLE VENEITÄ JA KESÄMÖKKEJÄ, VAAN SE LÄHIMETSÄ TUOTTAA VOIMIA JA VIRKISTYSTÄ.
3) KANSALAISIA KUUNNELLAAN LIIAN VÄHÄN. KAAVOITUSASIOISSA ASUKKAIDEN MIELIPITEET JÄÄVÄT LIIAN USEIN OTTAMATTA HUOMIOON. EI KAIKKEA RAKENTAMISTA VASTUSTETA, MUTTA RAKENNUSTAPAA VOI USEINKIN ARVOSTELLA. MIKSI MENNÄÄN HERKILLE KOSKEMATTOMILLE LUONTOALUEILLE, KUN VOITAISIIN RAKENTAA JO RAISKATUT ALUEET JA RAKENTAA TIIVIMMIN JA KORKEAMPIA RAKENNUKSIA.
2) KANNATAN KANSANÄÄNESTYSALOITETTA. KANSALAISIA TULISI KAIKEN KAIKKIAAN KUUNNELLA ENEMMÄN, KOSKA ON KYSE JOKAPÄIVÄISESTÄ ARJEN ELÄMÄSTÄ. KAIKILLA EI OLE VENEITÄ JA KESÄMÖKKEJÄ, VAAN SE LÄHIMETSÄ TUOTTAA VOIMIA JA VIRKISTYSTÄ.
3) KANSALAISIA KUUNNELLAAN LIIAN VÄHÄN. KAAVOITUSASIOISSA ASUKKAIDEN MIELIPITEET JÄÄVÄT LIIAN USEIN OTTAMATTA HUOMIOON. EI KAIKKEA RAKENTAMISTA VASTUSTETA, MUTTA RAKENNUSTAPAA VOI USEINKIN ARVOSTELLA. MIKSI MENNÄÄN HERKILLE KOSKEMATTOMILLE LUONTOALUEILLE, KUN VOITAISIIN RAKENTAA JO RAISKATUT ALUEET JA RAKENTAA TIIVIMMIN JA KORKEAMPIA RAKENNUKSIA.
Paula Rinkinen (Suomen Senioripuolue)
1. Olen valmis puolustamaan kaupunkimetsien suojelua.
2. Kannatan kansanäänestystä, jos kaupunkimetsiä aiotaan liiaksi hävittää.
3. Kansalaisvaikuttamista tulisi lisätä. Valtuustokäsittelyyn tulisi kansalaisäänestys saada pienemmällä henkilömäärällä.
2. Kannatan kansanäänestystä, jos kaupunkimetsiä aiotaan liiaksi hävittää.
3. Kansalaisvaikuttamista tulisi lisätä. Valtuustokäsittelyyn tulisi kansalaisäänestys saada pienemmällä henkilömäärällä.
Satu Pikkarainen (SDP)
1. Kyllä olisin. olen sitä mieltä, että luonto kuuluu osana ihmisen elämän kaareen. Suunniteltaessa nykyisten metsäalueiden rakentamista tulee tarkoin harkita vaihtoehtoja.
2. Minusta demokratiaan kuuluu, että kansa saa äänensä kuuluville. Kannatan kansanäänestystä. Se ei vain aina tarkoita, että päätökset ovat sen mukaisia.
3. Kyllä tilanne on huono kuntalaisen näkökulmasta. Ei juurikaan järjestetä neuvoa antavia äänestyksiä. Lähinnä galluppikyselyin kysellään mikä olisi suunta kuntalaisen mielestä. Siis pelkkää kosmetiikkaa. Aloitteista olen sitä mieltä, että niiden on oltava hyvin suunniteltuja , tarkkaan harkittuja ja perusteltuja. Jokaisen aloitteen käsittelyyn kuluu työtunteja ja paljon euroja.
2. Minusta demokratiaan kuuluu, että kansa saa äänensä kuuluville. Kannatan kansanäänestystä. Se ei vain aina tarkoita, että päätökset ovat sen mukaisia.
3. Kyllä tilanne on huono kuntalaisen näkökulmasta. Ei juurikaan järjestetä neuvoa antavia äänestyksiä. Lähinnä galluppikyselyin kysellään mikä olisi suunta kuntalaisen mielestä. Siis pelkkää kosmetiikkaa. Aloitteista olen sitä mieltä, että niiden on oltava hyvin suunniteltuja , tarkkaan harkittuja ja perusteltuja. Jokaisen aloitteen käsittelyyn kuluu työtunteja ja paljon euroja.
Katriina Sundqvist (PS)
1) Kyllä. Tarvitsemme myös kaupunki-alueilla metsä- ja luontoalueita.
2) Kyllä. Vaikka kysymys tuntuu turhalta, olisiko todella joitakin, jotka haluaisivat tuhota ympärillä olevat metsät!
3) Kannatan lähidemokratian vahvistamista, mutta epäilen ihmisten passiivisuutta, jotta noinkin monta ääntä saisi kerättyä. Aloitteen saamiseksi valtuuston käsittelyyn pitäisi pienempi äänimäärä riittää.
2) Kyllä. Vaikka kysymys tuntuu turhalta, olisiko todella joitakin, jotka haluaisivat tuhota ympärillä olevat metsät!
3) Kannatan lähidemokratian vahvistamista, mutta epäilen ihmisten passiivisuutta, jotta noinkin monta ääntä saisi kerättyä. Aloitteen saamiseksi valtuuston käsittelyyn pitäisi pienempi äänimäärä riittää.
Tuomo "Tumppi" Valokainen (SDP)
1. No Kaupunki tarvitsee keuhkot. Ihminen tarvitsee vihreyttä, se rauhoittaa. Mutta asuntopula on helsingissä pahempi ongelma kuin metsien mahdollinen puuttuminen. Tilanne puista on nyt hyvä.
2. Kaikenlainen kansanäänestys olisi hyvä. Kannatan, siksi juuri. Katso edellinen, sen kysymyksen vastaus.
3. Kyllä kannnatan kansanäänestystä, ja sillä pitäisi olla näkyvyyttä, Miksi musiikkitalo rakennetaan, ei kansa sitä tahdo. Periaate. Musiikkitalon tilalle vaikka uusi lepakonkaltainen monitoimi neliö. Tuomo Tumppi Valokainen sdp
2. Kaikenlainen kansanäänestys olisi hyvä. Kannatan, siksi juuri. Katso edellinen, sen kysymyksen vastaus.
3. Kyllä kannnatan kansanäänestystä, ja sillä pitäisi olla näkyvyyttä, Miksi musiikkitalo rakennetaan, ei kansa sitä tahdo. Periaate. Musiikkitalon tilalle vaikka uusi lepakonkaltainen monitoimi neliö. Tuomo Tumppi Valokainen sdp
Ismo Kainulainen (SDP)
1. Metsiä ja rantoja on myös Helsingissä suojeltava. Tämän lisäksi esimerkiksi jokien ja purojen kunnostus tulisi ottaa näkyvämmin esille.
2. Kansanäänestyksessä tasapuolinen molempien vaihtoehtojen infon perille saaminen voi olla haastavaa. Lähtökohtaisestihan kaupunkilaisilla on oltava tietoa, miten äänestys tulee vaikuttamaan kaupungin kehitykseen ja miten tarpeen tullen voidaan perustellusti kantaa muuttaa. En kuitenkaan sulje pois kansanäänestystä.
3. Kannatan lähidemokratian vahvistamista. Minusta esimerkiksi kaupunginosavaltuustoja voisi Helsingissä hyvinkin pohtia. En laskisi neuvoa-antavan kansanäänestyksen rajaa, koska minusta se on niin järeä, valtuutettuja ja kaupungin johtoa ohjaava "työkalu", että sitä pitää käyttä harkiten.
2. Kansanäänestyksessä tasapuolinen molempien vaihtoehtojen infon perille saaminen voi olla haastavaa. Lähtökohtaisestihan kaupunkilaisilla on oltava tietoa, miten äänestys tulee vaikuttamaan kaupungin kehitykseen ja miten tarpeen tullen voidaan perustellusti kantaa muuttaa. En kuitenkaan sulje pois kansanäänestystä.
3. Kannatan lähidemokratian vahvistamista. Minusta esimerkiksi kaupunginosavaltuustoja voisi Helsingissä hyvinkin pohtia. En laskisi neuvoa-antavan kansanäänestyksen rajaa, koska minusta se on niin järeä, valtuutettuja ja kaupungin johtoa ohjaava "työkalu", että sitä pitää käyttä harkiten.
Tuovi Nöjd (SDP)
1. Lähimetsät tarvivat hoitotoimenpiteitä koska kulutus on kovaa. Lähimetsät voi toki sälyttää rakentamattomina. Täkeää on estää lähimetsien sotkeminen esim. puutarhajätteellä ja roskilla. Suosittelen siivouspartiota lähimetsiin, niin näette mistä on kyse. Lähimetsien tulee palvella liikuntarajoitteisia, joten hoitotoimenpiteitä tarvitaan.
2. Kapunkimetsä ei voi olla luonnonmukainen, mutta kylläkin rakentamaton. Poluilla tätyy voida liikkua turvallisesti pyörätuolilla ja risukot polkujen varrelta tulee raivata. Jokaista kaatunutta puuta ei tarvi poistaa, jos ne eivät estä liikkumista. Kaikki luontoon kuulumaton tulee poistaa.
3. Kansalaisvaikuttamisen keinot ovat olemassa, niitä ei vain viitsitä käyttää. Muistakaa, että kaupunkimetsä kuuluu kaikille ei vain meille, jotka pystymme hyvin liikkumaan ryteiköissäkin.
2. Kapunkimetsä ei voi olla luonnonmukainen, mutta kylläkin rakentamaton. Poluilla tätyy voida liikkua turvallisesti pyörätuolilla ja risukot polkujen varrelta tulee raivata. Jokaista kaatunutta puuta ei tarvi poistaa, jos ne eivät estä liikkumista. Kaikki luontoon kuulumaton tulee poistaa.
3. Kansalaisvaikuttamisen keinot ovat olemassa, niitä ei vain viitsitä käyttää. Muistakaa, että kaupunkimetsä kuuluu kaikille ei vain meille, jotka pystymme hyvin liikkumaan ryteiköissäkin.
Viktoria Welling (Vas.)
1) Ehdottomasti puolustaisin. Minusta Helsinkiä ei saisi rakentaa tukkoon. New Yorkissa ja Berliinissä käytyäni olen ymmärtänyt, kuinka tärkeitä metsät ovat myös kaupungissa. Etenkin Berliinissä on hyvin saatu keskuspuistoalue säilymään vaikka kaupungissa asuu 3,4 milj. asukasta. Asun Viikissä, joten voitte vain kuvitella mitä luonto minulle merkitsee. Puut toimivat hyvin meluesteenä, antavat suojaa eläimille ja toimivat ilmanpuhdistimina. Lisäksi niiden muodonmuutokset vuodenaikojen mukaan tekevät metsistä tauluja, jotka muuttuvat ikkunani edessä koko ajan. Kuulun BirdLifeen, joten puiden merkitys etenkin linnuille on todella merkittävä. Valtuutettuna minulla olisi VELVOLLISUUS puolustaa kaupunkimetsiämme. Emmehän halua Myllypuron kaltaisten tapahtumien toistua?!
2) Todella hyvä ajatus. Nythän eräs poliitikkomme on sanonut, että suomalaiset haluavat asua kaupungissa maaseudulla. Luulisi ihmisten siis kannattavan kaupunkimetsien säilyttämistä luonnontilassa. Liika siistiminenhän on pahasta mm. lahottajasienille, pieneliölajeille ja lahopuihin pesiään tekeville linnuille. Vaaralliset puut, esim. puoliksi kaatuneet, pitää tietysti kaataa kunhan tätä ei käytetä väärin kaatamalla koko metsä. Kansanäänestysaloite saisi ihmiset ehkä ajattelemaan asioita kunnolla. Nythän muut päättävät ihmisten asioista. Usein ihmiset havahtuvat liian myöhään kun pahin on jo tapahtunut. Näinhän pääsi käymään Aleksis Kivenkadulla kun vanhat puut kaadettiin suurin piirtein yhden yön aikana asukkaiden tietämättä ratikkakiskojen tieltä.
3) Kannatan lähidemokratian vahvistamista. Näin pystytään paremmin vaikuttamaan oman asuinalueen asioihin. Myös tieto asukkaille kulkisi paremmin. Onneksi kaupunginosayhdistykset ovat olemassa, ja tätä kautta asukkaat saavat tietoa asioista, jotka koskettavat omaa asuinaluetta. Olen yleensäkin neuvoa-antavien kansanäänestysten kannattaja. Valitettavasti poliitikkomme eivät halua näitä käyttää työnsä apuvälineinä. Neuvoa-antavan kansanäänestyksen taakse saatava prosenttiluku äänioikeutetuista saisi olla enimmillään 2,5.
Kaikkea hyvää ja jaksamista taistelussa suojella kaupunkimetsät!
2) Todella hyvä ajatus. Nythän eräs poliitikkomme on sanonut, että suomalaiset haluavat asua kaupungissa maaseudulla. Luulisi ihmisten siis kannattavan kaupunkimetsien säilyttämistä luonnontilassa. Liika siistiminenhän on pahasta mm. lahottajasienille, pieneliölajeille ja lahopuihin pesiään tekeville linnuille. Vaaralliset puut, esim. puoliksi kaatuneet, pitää tietysti kaataa kunhan tätä ei käytetä väärin kaatamalla koko metsä. Kansanäänestysaloite saisi ihmiset ehkä ajattelemaan asioita kunnolla. Nythän muut päättävät ihmisten asioista. Usein ihmiset havahtuvat liian myöhään kun pahin on jo tapahtunut. Näinhän pääsi käymään Aleksis Kivenkadulla kun vanhat puut kaadettiin suurin piirtein yhden yön aikana asukkaiden tietämättä ratikkakiskojen tieltä.
3) Kannatan lähidemokratian vahvistamista. Näin pystytään paremmin vaikuttamaan oman asuinalueen asioihin. Myös tieto asukkaille kulkisi paremmin. Onneksi kaupunginosayhdistykset ovat olemassa, ja tätä kautta asukkaat saavat tietoa asioista, jotka koskettavat omaa asuinaluetta. Olen yleensäkin neuvoa-antavien kansanäänestysten kannattaja. Valitettavasti poliitikkomme eivät halua näitä käyttää työnsä apuvälineinä. Neuvoa-antavan kansanäänestyksen taakse saatava prosenttiluku äänioikeutetuista saisi olla enimmillään 2,5.
Kaikkea hyvää ja jaksamista taistelussa suojella kaupunkimetsät!
Ulla-Maija Rajakangas (SDP)
1. Kaupunkimetsien kohtalo ja merkitys täytyy arvioida osana kokonaisuutta, jonka määrittelevät kaupunkilaisten asumis- ja palvelutarpeet.
2. En. Kansanäänestysten lisääminen on sinällään kiinnostava ajatus ja uskon että kun netin kautta äänestäminen saadaan toimimaan luotettavasti, kansanäänestykset lisääntyvät. Kaupunkimetsät eivät ole merkitykseltään kuitenkaan sellainen asia, joka mielestäni vaatisi juuri nyt pikaisesti kansanäänestyksen.
3. Kansalaisten osallistumista päätöksentekoon pitää edesauttaa ja kehittää. Päätöksentekojärjkestelmää ei pidä kuitenkaan tukkia sillä, että kansalaisten aloitteita virtaisi koko ajan valtuustokäsittelyyn. Siksi nykyinen 25 000 allekirjoittajan raja on mielestäni paikallaan.
2. En. Kansanäänestysten lisääminen on sinällään kiinnostava ajatus ja uskon että kun netin kautta äänestäminen saadaan toimimaan luotettavasti, kansanäänestykset lisääntyvät. Kaupunkimetsät eivät ole merkitykseltään kuitenkaan sellainen asia, joka mielestäni vaatisi juuri nyt pikaisesti kansanäänestyksen.
3. Kansalaisten osallistumista päätöksentekoon pitää edesauttaa ja kehittää. Päätöksentekojärjkestelmää ei pidä kuitenkaan tukkia sillä, että kansalaisten aloitteita virtaisi koko ajan valtuustokäsittelyyn. Siksi nykyinen 25 000 allekirjoittajan raja on mielestäni paikallaan.
Vertti Kiukas (SDP)
1. Suojelu on eri asia kuin se, että metsiä ei rakenneta tai oteta muuhun käyttöön. En näe tarpeelliseksi, että metsiä varsinaisesti suojeltaisiin, mutta en kannata suurien metsäalueiden ottamista rakennusmaaksi. Tämä ei tarkoita sitä, että mihinkään, missä on joitakin puita, ei tulisi rakentaa. Hoitotoimenpiteitä tulisi maltillistaa, tämä olisi ollut tarpeen esimerkiksi kotialueellani Kumpulassa vähän aikaa sitten.
2. En kannata. Mielestäni kansanäänestyksiä ei tule käyttää tällaisissa kysymyksissä.
3. Kansalaisvaikuttamista on tuettava. Keskeinen kansalaisvaikuttamisen muoto on toimiminen kansalaisjärjestöissä, joita julkisen vallan, niin valtion kuin kuntien, tulisi tukea nykyistä enemmän. Kansanäänestysaloitteen raja on mielestäni sopiva. On huomattava, että sama laki pätee kaikkiin kuntiin, Helsinki on suuri kaupunki, joten 5 % on ihmisissä enemmän kuin muualla. 5 %:n kannatus kertoo siitä, että asialla on laajaa kannatusta, kuten pitää ollakin, jos kansanäänestystä harkitaan.
2. En kannata. Mielestäni kansanäänestyksiä ei tule käyttää tällaisissa kysymyksissä.
3. Kansalaisvaikuttamista on tuettava. Keskeinen kansalaisvaikuttamisen muoto on toimiminen kansalaisjärjestöissä, joita julkisen vallan, niin valtion kuin kuntien, tulisi tukea nykyistä enemmän. Kansanäänestysaloitteen raja on mielestäni sopiva. On huomattava, että sama laki pätee kaikkiin kuntiin, Helsinki on suuri kaupunki, joten 5 % on ihmisissä enemmän kuin muualla. 5 %:n kannatus kertoo siitä, että asialla on laajaa kannatusta, kuten pitää ollakin, jos kansanäänestystä harkitaan.
Riina Simonen (Vas.)
1) Ilman muuta! Sekä kaupunkimetsien, aarnimetsien että kaikkien metsien siltä väliltä suojelu on aina ollut minulle todella tärkeää.
2) Kannatan kansanäänestyksiä, ja tässä kysymyksessä luotan siihen, että äänestystulos olisi toivottava eli että metsien suojelu saisi enemmistön äänistä. Tutkimusten mukaan kaupunkimetsät nauttivat laajaa kannatusta asukkaiden keskuudessa.
3) Tuo 25 000 allekirjoitusta on kyllä melkoinen määrä, joten vaatimusta voitaisiin hyvin alentaa vaikkapa 1 tai 2 prosenttiin äänioikeutetuista. Toisaalta asioita voi ajaa myös muuta kautta, esimerkiksi äänestämällä valtuustoon oikeamielisiä ihmisiä :)
Kansanäänestykset ovat kuitenkin tärkeitä lähidemokratian kannalta, edustuksellinen demokratia ei saa missään nimessä olla ainoa tapa vaikuttaa. Itse vaikutan kansalaisjärjestöissä ja -verkostoissa esimerkiksi eläinoikeus- ja ympäristöliikkeissä.
2) Kannatan kansanäänestyksiä, ja tässä kysymyksessä luotan siihen, että äänestystulos olisi toivottava eli että metsien suojelu saisi enemmistön äänistä. Tutkimusten mukaan kaupunkimetsät nauttivat laajaa kannatusta asukkaiden keskuudessa.
3) Tuo 25 000 allekirjoitusta on kyllä melkoinen määrä, joten vaatimusta voitaisiin hyvin alentaa vaikkapa 1 tai 2 prosenttiin äänioikeutetuista. Toisaalta asioita voi ajaa myös muuta kautta, esimerkiksi äänestämällä valtuustoon oikeamielisiä ihmisiä :)
Kansanäänestykset ovat kuitenkin tärkeitä lähidemokratian kannalta, edustuksellinen demokratia ei saa missään nimessä olla ainoa tapa vaikuttaa. Itse vaikutan kansalaisjärjestöissä ja -verkostoissa esimerkiksi eläinoikeus- ja ympäristöliikkeissä.
Tea Vikstedt (Vas.)
1. Puolustan kaupunkimetsiä. Niiden suojelemiseksi kannatan täydennysrakentamista asuinalueilla. Kannatan niiden jatkuvaa hoitoa siten, ettei vuosikymmenien hoitamattomuuden jälkeen olisi pakko tehdä niitä rajuja "hoitotoimenpiteitä".
Kaupunkilaisten kulkemista kaupunkimetsissä on ohjattava, ettei suuri kulutus tärvelisi liian suurta osaa maastosta.
2. Kannatan neuvoa-antavia kansanäänestyksiä. Saisimme kerrankin äänestää asiaa, eikä aina puhuvaa päätä. Äänestyksen aihe pitää tietysti muotoilla huolella, sillä äänestysehdotuksessa mainitun "luonnonmukaisuuden" tarkoituksesta pitäisi päästä yksimielisyyteen.
3. Kannatan lähidemokratian vahvistamista. Viittaan vain ehdokkaamme Kati Peltolan kuvaamaan peruskuntamalliin. Paikalliset tarpeet ja omaleimaisuus tulisi siinä parhaiten huomioon otetuksi.
Kaupunkilaisten kulkemista kaupunkimetsissä on ohjattava, ettei suuri kulutus tärvelisi liian suurta osaa maastosta.
2. Kannatan neuvoa-antavia kansanäänestyksiä. Saisimme kerrankin äänestää asiaa, eikä aina puhuvaa päätä. Äänestyksen aihe pitää tietysti muotoilla huolella, sillä äänestysehdotuksessa mainitun "luonnonmukaisuuden" tarkoituksesta pitäisi päästä yksimielisyyteen.
3. Kannatan lähidemokratian vahvistamista. Viittaan vain ehdokkaamme Kati Peltolan kuvaamaan peruskuntamalliin. Paikalliset tarpeet ja omaleimaisuus tulisi siinä parhaiten huomioon otetuksi.
Olli Ikonen (Helsinki-listat / Kulttuurilista, sit.)
1. Kyllä. Ehdottomasti. Helsinki tarvitsee näitä kaupunkimetsiä, eikä niitä saa enää näivettää yhtään. Päinvastoin.
2. Kannatan kansanäänestysaloitetta tässä asiassa. Olen ylipäätään sitä mieltä, että neuvoa-antavia kansanäänestyksiä tulisi järjestää ja siten kuulla kaupunkilaisten mielipiteitä. Uskon sitäpaitsi, että näissä luontokysymyksissä kaupunkilaiset ovat valmiita ottamaan kantaa vihreän elinympäristönssä puolesta.
3. Lähidemokratian lisääminen on erittäin kannatettava asia, josta kaikkien kaupunkilaisten asioista oikeasti kiinnostuneiden puolueiden pitäisi olla samaa mieltä. Kansalaisvaikuttamista pitäisi helpottaa. Fiksu työryhmä vaa pystyyn miettimään joustavia pelisääntöjä vaikuttamiselle. Viiden prosentin sääntö Helsingissä on liian suuri. Vähemmllä määrällä kaupunkilaisia pitää olla mahdollisuus saada asiansa kansanäänestykseen tai suoraan valtuuston käsittelyyn.
2. Kannatan kansanäänestysaloitetta tässä asiassa. Olen ylipäätään sitä mieltä, että neuvoa-antavia kansanäänestyksiä tulisi järjestää ja siten kuulla kaupunkilaisten mielipiteitä. Uskon sitäpaitsi, että näissä luontokysymyksissä kaupunkilaiset ovat valmiita ottamaan kantaa vihreän elinympäristönssä puolesta.
3. Lähidemokratian lisääminen on erittäin kannatettava asia, josta kaikkien kaupunkilaisten asioista oikeasti kiinnostuneiden puolueiden pitäisi olla samaa mieltä. Kansalaisvaikuttamista pitäisi helpottaa. Fiksu työryhmä vaa pystyyn miettimään joustavia pelisääntöjä vaikuttamiselle. Viiden prosentin sääntö Helsingissä on liian suuri. Vähemmllä määrällä kaupunkilaisia pitää olla mahdollisuus saada asiansa kansanäänestykseen tai suoraan valtuuston käsittelyyn.
Pia Parkkonen (Vas.)
1) Kyllä.
2) Kannatan. Kaupunkilaisilla tulee olla enemmän valtaa omissa asioissaan ja heidän tulee saada mielipiteensä esille nykyistä paremmin.
3) Kannatan kansalaisvaikuttamisen ja lähidemokratian vahvistamista, alueensa paras asiantuntija on tietysti paikallinen.
Kansanäänestyksen allekirjoittajien määrää voi nykyisellä tekniikalla (nettiadressit) olla teoriassa mahdollista saavuttaa. Ennen nykyistä tekniikkaa allekirjoittajien määrä on ollut aivan liian suuri ja suorastaan mahdoton saada kasaan.
Kunnan asukkaalla on myös kuntalain mukaan oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Hyvä niin, sillä ko. aloite tulee käsitellä asianmukaisesti valtuustossa. Itselläni on yksi positiivinen kokemus kunnallisaloitteesta.
2) Kannatan. Kaupunkilaisilla tulee olla enemmän valtaa omissa asioissaan ja heidän tulee saada mielipiteensä esille nykyistä paremmin.
3) Kannatan kansalaisvaikuttamisen ja lähidemokratian vahvistamista, alueensa paras asiantuntija on tietysti paikallinen.
Kansanäänestyksen allekirjoittajien määrää voi nykyisellä tekniikalla (nettiadressit) olla teoriassa mahdollista saavuttaa. Ennen nykyistä tekniikkaa allekirjoittajien määrä on ollut aivan liian suuri ja suorastaan mahdoton saada kasaan.
Kunnan asukkaalla on myös kuntalain mukaan oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Hyvä niin, sillä ko. aloite tulee käsitellä asianmukaisesti valtuustossa. Itselläni on yksi positiivinen kokemus kunnallisaloitteesta.
Lassi Tiittanen (KTP, sit.)
1) Olen asunut jopa luolassa, jossa oli 30 m:ä "kiveä" pään päällä ja rinteet kasvoivat metsää voitte varmasti kuvitella miten hienoa oli sunnuntai aamuna, kun Valkohäntäpeura tuli ihmeissään nuuhkimaan minua, kun en tullut ulos tupakoimaan, vaan raikasta ilmaa hengittämään. Mikäli ihmiset haluaa luontoon, niin tehköön asuntonsa maan sisään ja antakoon eläinten kulkea omia reittejään. Eli selkokielellä EN KANNATA METSIEN HAKKUUTA!
2) Kyllä! Vaikka olen sitoutumaton Kommunistisen Työväen Puolueen listoilla, niin kannatan EHDOTTOMASTI KAIKKEA TASAPUOLISISUUTTA! Enkä hyväksy harvainvaltaa, sillä en itsekään katso olevani kaikkitietävä, vaan nykyisissä luottamustoimissani Alppilan seurakuntaneuvoston jäsenenä ja Alppilan Työttömät työnhakijat ry:n hallituksen jäsenenä HALUAN EHDOTTOMASTI KUULLA MUIDENKIN NÄKEMYKSIÄ ERI ASIOISTA !
3) Kyllä! Olen jo ilmoittanut eroavani Evankelisluterilaisesta seurakunnasta sinä päivänä, kun Alppilan srk liitetään huolimatta YLI 3600 SEURAKUNTALAISEN VASTUSTUKSESTA Kallion seurakuntaan! Kuten huomaatte tämä on vain murto-osa ehdottamastanne asukasmäärästä, joten tuollaista väkimäärää viimeistään tulisi KUUNNELLA JA TOIMIA SEN MUKAAN!
2) Kyllä! Vaikka olen sitoutumaton Kommunistisen Työväen Puolueen listoilla, niin kannatan EHDOTTOMASTI KAIKKEA TASAPUOLISISUUTTA! Enkä hyväksy harvainvaltaa, sillä en itsekään katso olevani kaikkitietävä, vaan nykyisissä luottamustoimissani Alppilan seurakuntaneuvoston jäsenenä ja Alppilan Työttömät työnhakijat ry:n hallituksen jäsenenä HALUAN EHDOTTOMASTI KUULLA MUIDENKIN NÄKEMYKSIÄ ERI ASIOISTA !
3) Kyllä! Olen jo ilmoittanut eroavani Evankelisluterilaisesta seurakunnasta sinä päivänä, kun Alppilan srk liitetään huolimatta YLI 3600 SEURAKUNTALAISEN VASTUSTUKSESTA Kallion seurakuntaan! Kuten huomaatte tämä on vain murto-osa ehdottamastanne asukasmäärästä, joten tuollaista väkimäärää viimeistään tulisi KUUNNELLA JA TOIMIA SEN MUKAAN!
Vesa Virri (Vihr.)
1. Olisin. Minusta varsinkin Keskuspuistosta tulisi tehdä kansallinen kaupunkimetsä. Helsingin tarvitaan rakentamisen ohella myös viihtyisiä viher- ja metsäalueita ja meidän velvollisuutemme päättäjinä on turvata niiden säilyminen.
2. Kannatan ja olen myös allekirjoittanut aloitteen. Tämä on varmasti sellainen asia, mistä olisi tärkeää kysyä helsinkiläisiltä itseltään suoraan.
3. Lähidemokratian vahvistaminen on toivottavaa. Helsingissäkin on syytä yhä enemmän kysyä alueen asukkaiden mielipiteitä kaupunkimetsien lisäksi esimerkiksi kaavoitukseen, liikennejärjestelyihin ja palveluihin liittyvissä asioissa. Kansanäänestyksiä on Suomessa yleensäkin käytetty aika säästeliäästi. Mielestäni tässä asiassa voitaisiin ottaa osaa esim. Sveitsistä, jossa asioista päätetään paljon enemmän kansanäänestysten muodossa. Kansanäänestyksen ongelmana on yleensä pidetty vaikeaa kysymyksenasettelua eli mikäli kysymys on tulkinnanvarainen, niin sen tulosta on vaikea pitää sitovana. Tämä vältetään selkeillä kysymyksillä, joihin voi vastata joko kyllä tai ei. Hyvä kansanäänestyskysymys olisi esimerkiksi: "Pitäisikö Keskuspuistosta tehdä kansallinen kaupunkipuisto?"
2. Kannatan ja olen myös allekirjoittanut aloitteen. Tämä on varmasti sellainen asia, mistä olisi tärkeää kysyä helsinkiläisiltä itseltään suoraan.
3. Lähidemokratian vahvistaminen on toivottavaa. Helsingissäkin on syytä yhä enemmän kysyä alueen asukkaiden mielipiteitä kaupunkimetsien lisäksi esimerkiksi kaavoitukseen, liikennejärjestelyihin ja palveluihin liittyvissä asioissa. Kansanäänestyksiä on Suomessa yleensäkin käytetty aika säästeliäästi. Mielestäni tässä asiassa voitaisiin ottaa osaa esim. Sveitsistä, jossa asioista päätetään paljon enemmän kansanäänestysten muodossa. Kansanäänestyksen ongelmana on yleensä pidetty vaikeaa kysymyksenasettelua eli mikäli kysymys on tulkinnanvarainen, niin sen tulosta on vaikea pitää sitovana. Tämä vältetään selkeillä kysymyksillä, joihin voi vastata joko kyllä tai ei. Hyvä kansanäänestyskysymys olisi esimerkiksi: "Pitäisikö Keskuspuistosta tehdä kansallinen kaupunkipuisto?"
Tiina Kaarela (Vas.)
1) Pääosin, ilman muuta! Metsään on päästävä bussilla ja metrolla ellei ratikalla! Olette kuitenkin merkinneet kaupunkimetsiksi myös pari sellaista pientä aluetta, joita ainakaan minä en miellä kaupunkimetsiksi (lähinnä Malmin lentokentän reunaa ja Kivikossa). Saattaa olla, että nähtyäni ne ymmärrän kantanne.
2) Minusta tässä on turha mennä äänestäjien selän taakse, kyllähän kaupungin johdon on itse otettava selkeästi kaupunkimetsät suojeltavaksi, mutta ei minulla mitään sitä äänestystäkään vastaan ole.
3) Ehdottomasti. Kansanäänestyksiä tärkeämpänä pidän vaikutuskeinojen ja avoimuuden lisäämistä kaikessa kaupungin päätöksenteossa. Erilaiset vanhat käytännöt (kuten se, että lautakuntatyöskentelystä ei puhuta ja erilainen ylimielisyys) estävät kaupunkilaisten tiedonsaantia ja esimerkiksi se, että aloitin bloggaamisen lautakuntatyöstä koettiin "kyseenalaisena" ja "vaarallisena". Kansanäänestys ei kuitenkaan ole paras tapa vahvistaa lähidemokratiaa, koska se on varsin passiivinen osallistumistapa. Kuntalaisen aloiteoikeus kuitenkin on, vaikka sitä käytetään valitettettavan vähän.
2) Minusta tässä on turha mennä äänestäjien selän taakse, kyllähän kaupungin johdon on itse otettava selkeästi kaupunkimetsät suojeltavaksi, mutta ei minulla mitään sitä äänestystäkään vastaan ole.
3) Ehdottomasti. Kansanäänestyksiä tärkeämpänä pidän vaikutuskeinojen ja avoimuuden lisäämistä kaikessa kaupungin päätöksenteossa. Erilaiset vanhat käytännöt (kuten se, että lautakuntatyöskentelystä ei puhuta ja erilainen ylimielisyys) estävät kaupunkilaisten tiedonsaantia ja esimerkiksi se, että aloitin bloggaamisen lautakuntatyöstä koettiin "kyseenalaisena" ja "vaarallisena". Kansanäänestys ei kuitenkaan ole paras tapa vahvistaa lähidemokratiaa, koska se on varsin passiivinen osallistumistapa. Kuntalaisen aloiteoikeus kuitenkin on, vaikka sitä käytetään valitettettavan vähän.
Juhani Johansson (Vihr.)
1. Kaupunkimetsiä pitää säilyttää asutusten yhteyteen. Nykyisin metsiä on harvennettu siten, että siellä viihtyvät linnuista vain varikset ja harakat. Pikkulinnut ovat hävinneet, koska niiden elinpiiriin tarvitaan pensaikkoja ym. Metsien "hoito" on luonut myös edellytykset harrastaa metsissä mönkijöillä ajelua sekä motocrossia. Vanhassa lasten laulussa sanottiin: jos metsään haluat mennä nyt, niin takuulla yllätyt...
2. Rakentamattomien alueiden säilyttämiseksi pitää järjestää kansanäänestyksiä ENNEN kaavoitusratkaisuja. Usein alueiden puolustajat ovat altavastaajan asemassa, kun kaavamuutokset on jo tehty. Kansanäänestys on osa alueen asukkaiden kuulemismenettelyä, jota laki edellyttää.
3. Olen ollut huolissani siitä, miten ihmiset vieraantuvat kotitalostaan ja -pihastaan. Kaupunkimetsän arvon palauttaminen on yksi keino vieraantumisen ehkäisemiseksi ja luontoarvojen palauttamiseksi.
2. Rakentamattomien alueiden säilyttämiseksi pitää järjestää kansanäänestyksiä ENNEN kaavoitusratkaisuja. Usein alueiden puolustajat ovat altavastaajan asemassa, kun kaavamuutokset on jo tehty. Kansanäänestys on osa alueen asukkaiden kuulemismenettelyä, jota laki edellyttää.
3. Olen ollut huolissani siitä, miten ihmiset vieraantuvat kotitalostaan ja -pihastaan. Kaupunkimetsän arvon palauttaminen on yksi keino vieraantumisen ehkäisemiseksi ja luontoarvojen palauttamiseksi.
Robert Ryömä (Helsinki-listat / SKP)
1) - Olisin.
2) - Kannatan kansanäänestystä. Kansanäänsestysten vastustajat aina sanovat ettei "tavallinen kaduntallaaja ymmärrä asioista mitään", mutta nimenomaan asumisympäristöön liittyvissä kysymyksissä tavallinen kuntalainen on ehdottomasti pätevin mahdollinen ekspertti.
3) - Ehdottomasti kannatan ja ehdottomasti pitäisi. Mitä kansanäänestyksiin tulee, kynnystä niiden järjestämiseen tulisi madaltaa. Esimerkiksi, jos kyseessä on mittava, koko kaupunkia koskeva hanke (kuten keskustatunneli tai musiikkitalo), riittää jos aloitteelle saadan tuhat allekirjoittajaa. Kaupunginosakohtaisissa kysymyksissä voisi riittää sata allekirjoittajaa (vähän riippuen ko. kaupunginosan asukasmäärästä). Lisäksi olen sitä mieltä, että jos äänestysprosentti on enemmän kuin 50%, tulisi kansanäänestyksen tuloksen olla sitova.
2) - Kannatan kansanäänestystä. Kansanäänsestysten vastustajat aina sanovat ettei "tavallinen kaduntallaaja ymmärrä asioista mitään", mutta nimenomaan asumisympäristöön liittyvissä kysymyksissä tavallinen kuntalainen on ehdottomasti pätevin mahdollinen ekspertti.
3) - Ehdottomasti kannatan ja ehdottomasti pitäisi. Mitä kansanäänestyksiin tulee, kynnystä niiden järjestämiseen tulisi madaltaa. Esimerkiksi, jos kyseessä on mittava, koko kaupunkia koskeva hanke (kuten keskustatunneli tai musiikkitalo), riittää jos aloitteelle saadan tuhat allekirjoittajaa. Kaupunginosakohtaisissa kysymyksissä voisi riittää sata allekirjoittajaa (vähän riippuen ko. kaupunginosan asukasmäärästä). Lisäksi olen sitä mieltä, että jos äänestysprosentti on enemmän kuin 50%, tulisi kansanäänestyksen tuloksen olla sitova.
Sami Laaksonen (Helsinki-listat / Kulttuurilista)
1) Kaupunkimetsien suojeleminen ja jopa niiden lisääminen kuuluvat ehdottomasti tärkeimpien teemojeni joukkoon, jos minut valitaan kaupunginvaltuustoon, sillä olen pitkäaikainen ympäristöaktivisti ja vegaani. Tärkeimpiin arvoihini kuuluvat ekologisen elämäntavan promotoiminen ja luonnonympäristöjen koskemattomuuden takaaminen.
2) Kannatan ehdottomasti, sillä nimenomaan kaupunkimetsät ovat helsinkiläisten ympäristö, josta heidän ja yksin heidän tulee päästä päättämään. Kaupalliset yritysmaailman intressit eivät saa ajaa helsinkiläisten arjen ja luontokokemuksen ohi, vaan kansalaismielipiteen pitää olla tulevaisuuden Helsingin perusta.
3) Tuota 25 000 tuhannen allekirjoittajan vaatimusta tulisi laskea kahteen tuhanteen, jotta kaupunkilaisten aloitteita todella päästäisiin valmistelemaan ja jotta ne nousisivat päätöksenteon keskiöön. Nykyisellään asukkailla on mahdollisuus kommentoida kaavoituksia, mutta he eivät pääse käytännössä vaikuttamaan paljoakaan niiden sisältöihin. Isot yritykset ja Helsingin liikelaitokset voivat käytännössä jyrätä intressejään läpi, kun taas asukkaiden äänen kuulumaan saattaminen vaatii kokonaisen kansalaisliikkeen perustamista. Lähidemokratiasta pitää tehdä totta myös teoissa, ei vain puheissa. Esimerkiksi Porto Alegren osallistavan budjetin malli tarjoaisi oivan lähtökohdan kehittää suomalaista demokratiaa. Edustuksellisesta demokratiasta olisi siirryttävä askel askeleelta suoraan demokratiaan, jossa naapuruuskomiteat käyttäisivät valtaa ja kaupunginvaltuusto vastaisi vain tämän vallankäytön koordinoimisesta.
2) Kannatan ehdottomasti, sillä nimenomaan kaupunkimetsät ovat helsinkiläisten ympäristö, josta heidän ja yksin heidän tulee päästä päättämään. Kaupalliset yritysmaailman intressit eivät saa ajaa helsinkiläisten arjen ja luontokokemuksen ohi, vaan kansalaismielipiteen pitää olla tulevaisuuden Helsingin perusta.
3) Tuota 25 000 tuhannen allekirjoittajan vaatimusta tulisi laskea kahteen tuhanteen, jotta kaupunkilaisten aloitteita todella päästäisiin valmistelemaan ja jotta ne nousisivat päätöksenteon keskiöön. Nykyisellään asukkailla on mahdollisuus kommentoida kaavoituksia, mutta he eivät pääse käytännössä vaikuttamaan paljoakaan niiden sisältöihin. Isot yritykset ja Helsingin liikelaitokset voivat käytännössä jyrätä intressejään läpi, kun taas asukkaiden äänen kuulumaan saattaminen vaatii kokonaisen kansalaisliikkeen perustamista. Lähidemokratiasta pitää tehdä totta myös teoissa, ei vain puheissa. Esimerkiksi Porto Alegren osallistavan budjetin malli tarjoaisi oivan lähtökohdan kehittää suomalaista demokratiaa. Edustuksellisesta demokratiasta olisi siirryttävä askel askeleelta suoraan demokratiaan, jossa naapuruuskomiteat käyttäisivät valtaa ja kaupunginvaltuusto vastaisi vain tämän vallankäytön koordinoimisesta.
Mika Ebeling (KD)
1. Riittävästi viheralueita tarvitaan kaikkialle, mutta myös asuntoja tarvitaan. Mielestäni ammutte yli väitteellänne, mutta ei kaupunkimetsiä pidä ehdoin tahdoin tuhotakaan. Keskuspuistoa tulee erityisesti pyrkiä varjelemaan.
2. En. Kun yksi asia erotetaan kokonaisuudesta, siitä ei hyvä seuraa. Voitaisiinhan järjestää neuvoa antava kansanäänestys kunnallisveron laskemisesta. Luulisin, että veroale saisi kansan kannatuksen, mutta miten kävisi palveluiden?
3. Aito lähidemokratia on hyvä asia ja ihmisiä on syytä kuulla heitä koskevia päätöksiä tehdessä. Jos kunnallisvaalien ohelle järjestetään lähidemokratian nimissä sellaisia elimiä, joita ei ole vaaleissa valittu, on vaarana, että lähidemokratiasta muodostuukin harvainvaltaa.
2. En. Kun yksi asia erotetaan kokonaisuudesta, siitä ei hyvä seuraa. Voitaisiinhan järjestää neuvoa antava kansanäänestys kunnallisveron laskemisesta. Luulisin, että veroale saisi kansan kannatuksen, mutta miten kävisi palveluiden?
3. Aito lähidemokratia on hyvä asia ja ihmisiä on syytä kuulla heitä koskevia päätöksiä tehdessä. Jos kunnallisvaalien ohelle järjestetään lähidemokratian nimissä sellaisia elimiä, joita ei ole vaaleissa valittu, on vaarana, että lähidemokratiasta muodostuukin harvainvaltaa.
Lauri Alhojärvi (Helsinki-listat / Kulttuurilista)
1) Totta hitossa, ja muutenkin puolustan. Olen useaan otteeseen kerännyt nimiä kansanäänestysaloitteeseen. Kaupunkimetsät ovat olennainen osa viihtyisää kaupunkia. Ihminen on osa maapallon ekosysteemiä, ei sen yläpuolella. Ei meillä ole oikeutta peittää laajoja alueita asfaltilla ja betonilla. Asuntoja toki tarvitaan, mutta niille on kyllä tilaa.
2) Kannatan. Olen aloitteen allekirjoittanut ja lisäksi kerännyt siihen nimiä. Kansanäänestysaloite tuntuu olevan ainoa keino vaikuttaa asiaan, koska suurin osa valtuutetuista on ryhmittynyt oikeistolaisen kovien arvojen politiikan taakse.
3) Valtaa tulisi hajauttaa. Täytyy perustaa vaaleilla valittavia kaupunginosavaltuustoja, joilla on myös budjettivaltaa. Kunnallisia kansanäänestyksiä täytyy järjestää isoista periaatteellisista ratkaisuista. Lisäksi kaupunginhallituksen ja lautakuntien kokousten tulee olla julkisia. Päättäjät pitää saada vastaamaan teoistaan. Valtuuston päätökset tulisi jokaisen istunnon jälkeen julkaista lehdessä, koska iso osa vanhuksista ei internetiä käytä. Valtuuston nettisivut ovat muutenkin sekavat. Vallan kuuluu kulkea alhaalta ylös, ei toisinpäin.
2) Kannatan. Olen aloitteen allekirjoittanut ja lisäksi kerännyt siihen nimiä. Kansanäänestysaloite tuntuu olevan ainoa keino vaikuttaa asiaan, koska suurin osa valtuutetuista on ryhmittynyt oikeistolaisen kovien arvojen politiikan taakse.
3) Valtaa tulisi hajauttaa. Täytyy perustaa vaaleilla valittavia kaupunginosavaltuustoja, joilla on myös budjettivaltaa. Kunnallisia kansanäänestyksiä täytyy järjestää isoista periaatteellisista ratkaisuista. Lisäksi kaupunginhallituksen ja lautakuntien kokousten tulee olla julkisia. Päättäjät pitää saada vastaamaan teoistaan. Valtuuston päätökset tulisi jokaisen istunnon jälkeen julkaista lehdessä, koska iso osa vanhuksista ei internetiä käytä. Valtuuston nettisivut ovat muutenkin sekavat. Vallan kuuluu kulkea alhaalta ylös, ei toisinpäin.
Risto Nyberg (Vihr.)
1. kyllä.
2. kansanäänestystä pitää kehittää ja ottaa myös käyttöön. Kysymyksen asettelua pitää miettiä vielä.
3. Helsingin kokoisessa kaup. lähidemokratia jää lapsen kenkiin, ellei sille tehdä jotain.
2. kansanäänestystä pitää kehittää ja ottaa myös käyttöön. Kysymyksen asettelua pitää miettiä vielä.
3. Helsingin kokoisessa kaup. lähidemokratia jää lapsen kenkiin, ellei sille tehdä jotain.
Tytti Kotilainen (Helsinki-listat / Naislista)
1) Ilman muuta. Metsät ovat kaupunkimme keuhkot. Sen lisäksi ne virkistävät mieliämme.
2) Toki. Tuskinpa monikaan kaupunkilainen haluaa luopua vihreästä sydämestämme. Ne tahot, jotka raaoin taloudellisin syin ovat kajoamassa metsiimme, eivät todellakaan edusta kaupunkilaisten enemmistön kantaa.
3) Vaikka Helsinki ei ole mikään suuri kaupunki, täälläkin päätöksenteko on etääntynyt ihmisistä. Kansanäänestyksen tulokset poikkeaisivat varmasti hätkähdyttävällä tavalla vaaleilla valitun valtuuston näkemyksistä. Päätöksenteon lisäksi myös päättäjämme tuntuvat valtaosaltaan olevan kaukana tavallisista kaupunkilaisista.
2) Toki. Tuskinpa monikaan kaupunkilainen haluaa luopua vihreästä sydämestämme. Ne tahot, jotka raaoin taloudellisin syin ovat kajoamassa metsiimme, eivät todellakaan edusta kaupunkilaisten enemmistön kantaa.
3) Vaikka Helsinki ei ole mikään suuri kaupunki, täälläkin päätöksenteko on etääntynyt ihmisistä. Kansanäänestyksen tulokset poikkeaisivat varmasti hätkähdyttävällä tavalla vaaleilla valitun valtuuston näkemyksistä. Päätöksenteon lisäksi myös päättäjämme tuntuvat valtaosaltaan olevan kaukana tavallisista kaupunkilaisista.
Heikki Takkinen (Helsinki-listat / Asukaslista)
1) Metsän poika tahdon olla, sankar’ jylhän kuusiston... Kyllä on valmis puolustamaan kaupunkimetsiä valtuutettuna – ja vaikka en valtuutettu olisikaan.
2) Ehdottomasti. Tärkeä syy vaaleihin lähtemiselleni on vaaliteemamme mukainen: asukkaiden ääni valtuustoon. Nykyinen päätöksenteko on siirtynyt liian kauas kansalaisista. Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet on saatava takaisin ja kunniaan.
3) Ks. edellinen vastaus.
2) Ehdottomasti. Tärkeä syy vaaleihin lähtemiselleni on vaaliteemamme mukainen: asukkaiden ääni valtuustoon. Nykyinen päätöksenteko on siirtynyt liian kauas kansalaisista. Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet on saatava takaisin ja kunniaan.
3) Ks. edellinen vastaus.
Yrjö Hakanen (Helsinki-listat / SKP)
1) Olen valtuustokaudellani puolustanut kaupunkimetsiä, mm. Myllypuron metsää, Mustavuoren aluetta, Keskuspuistoa (mm. Lääkärinkadun kaavoitukselta) jne. Olen jatkossakin valmis puolustamaan kaupunkimetsien suojelua.
2) Kannatan neuvoa-antavaa kansanäänestystä ja olen allekirjoittanut aloitteen.
Kaupunkimetsät ovat tärkeä osa viihtyisää ja terveellistä elinympäristöä. Rakentamattoman luonnon ja asumisen yhteys on Helsingin tärkeä ominaispiirre, jota ei pidä tuhota. Helsingillä on paljon rakentamatonta tonttimaata, joten senkin puolesta on mahdollista suojella arvokkaita luontoalueita, kuten rakentamattomia ja luonnonmukaisia kaupunkimetsiä. Lisäksi kaupungin rakentamiselle asetetut tavoitteet ovat ylimitoitettuja.
3) Lähidemokratian kehittäminen on tärkeää, varsinkin kun kuilu päätöksenteon ja asukkaiden välillä on selvästi kasvanut. Neuvoa-antavien kansanäänestysten lisäksi on syytä kehittää kaupunginosavaltuustoja, joilla olisi myös budjettivaltaa alueensa lähipalveluja koskevissa asioissa. Kaupungin budjettivalmistelua tulee kehittää osallistuvan budjetoinnin malliin, jossa tietty osa kaupungin budjetista - esimerkiksi 5- 10 % - päätetään asukkaiden esitysten, asukaskokousten ja kaupunginosavaltuustojen esitysten pohjalta. Tällaista mallia on kehitelty mm. Sevillassa, Porto Alegressa ja useissa muissa kunnissa.
2) Kannatan neuvoa-antavaa kansanäänestystä ja olen allekirjoittanut aloitteen.
Kaupunkimetsät ovat tärkeä osa viihtyisää ja terveellistä elinympäristöä. Rakentamattoman luonnon ja asumisen yhteys on Helsingin tärkeä ominaispiirre, jota ei pidä tuhota. Helsingillä on paljon rakentamatonta tonttimaata, joten senkin puolesta on mahdollista suojella arvokkaita luontoalueita, kuten rakentamattomia ja luonnonmukaisia kaupunkimetsiä. Lisäksi kaupungin rakentamiselle asetetut tavoitteet ovat ylimitoitettuja.
3) Lähidemokratian kehittäminen on tärkeää, varsinkin kun kuilu päätöksenteon ja asukkaiden välillä on selvästi kasvanut. Neuvoa-antavien kansanäänestysten lisäksi on syytä kehittää kaupunginosavaltuustoja, joilla olisi myös budjettivaltaa alueensa lähipalveluja koskevissa asioissa. Kaupungin budjettivalmistelua tulee kehittää osallistuvan budjetoinnin malliin, jossa tietty osa kaupungin budjetista - esimerkiksi 5- 10 % - päätetään asukkaiden esitysten, asukaskokousten ja kaupunginosavaltuustojen esitysten pohjalta. Tällaista mallia on kehitelty mm. Sevillassa, Porto Alegressa ja useissa muissa kunnissa.
Marko Ronkainen (Vihr.)
1. Ilman muuta. En itse tunne tarkkaan joidenkin vihreidenkin kannattamaa hanketta kansallisen kaupunkipuiston suhteen, mutta käsittääkseni nämä tavoitteet sisältyvät myös siihen. Kannatan ilman muuta viher- ja virkistysalueiden säilyttämistä ja kunnollista metsänhoitoa (ei siis mitään avohakkuita Herttoniemen tyyliin!), joka sallii sekä virkistyskäytön että metsäluonnon monimuotoisen olemassaolon.
2. Olen valmis kannattamaan ajatusta, mutta pakko myöntää että tämän suhteen olen vähän skeptinen. Ihmiset tuppaavat olemaan laiskoja äänestämään ja tässä voi helposti käydä niin, että jos äänestyksen kysymys muotoillaan suojelun kannalta väärin, se voi kääntyä sitä vastaan, vaikka suurin osa ihmisistä olisikin suojelun kannalta. Eli on tärkeä esim. äänestää siitä sallitaanko muutoksia vai ei, ei esim. siitä vastustetaanko niitä, ja vielä niin, että antamatta jätetyt äänet katsotaan muutosten vastustamiseksi. Muuten voi käydä niin että erilaiset lobbarit saavat äänestyksen muotoiltua niin, että kysytään kuka haluaa suojella kaupunkimetsiä ja kun ääniä ei tule tarpeeksi, katsotaan ettei siihen ole halua.
3. Kannatan lähidemokratiaa. Oma "mallini" (ei siis valmis malli, vaan pikemminkin ajatusmalli) on sellainen, että pääkaupunkiseudun kunnat yhdistyisivät vaiheittain usemman valtuustokauden aikana. Lopputuloksena olisi yksi kaupunginhallitus ja yksi valtuusto, jossa voisi olla ehkä enemmän jäseniä kuin nykyisissä yksittäisissä, mutta vähemmän selvästi kuin yhteensä. Tämän lisäksi olisi jonkinlaisia aluehallintovaltuustoja, joiden tehtävänä olisi valmistella päätökset varsinaisen kaupunginvaltuuston päätettäviksi. Näiden päätösten tulisi olla voimaan jääviä, ellei jotain erityistä syytä löytyisi kaupunginvaltuustolle päätösten kumoamiseen. Tässäkin tapauksessa voisi olla paikallaan paikallsivaltuuston uusi käsittely ennen varsinaista päätöstä. Kuten edellä mainitsin, suhtaudun hieman skeptisesti neuvoa antaviin kansanäänestyksiin, koska äänestysvilkkaus on mitä on. Jokin helpompi tapa saada mielipiden kuuluviin pitäisi olla.
2. Olen valmis kannattamaan ajatusta, mutta pakko myöntää että tämän suhteen olen vähän skeptinen. Ihmiset tuppaavat olemaan laiskoja äänestämään ja tässä voi helposti käydä niin, että jos äänestyksen kysymys muotoillaan suojelun kannalta väärin, se voi kääntyä sitä vastaan, vaikka suurin osa ihmisistä olisikin suojelun kannalta. Eli on tärkeä esim. äänestää siitä sallitaanko muutoksia vai ei, ei esim. siitä vastustetaanko niitä, ja vielä niin, että antamatta jätetyt äänet katsotaan muutosten vastustamiseksi. Muuten voi käydä niin että erilaiset lobbarit saavat äänestyksen muotoiltua niin, että kysytään kuka haluaa suojella kaupunkimetsiä ja kun ääniä ei tule tarpeeksi, katsotaan ettei siihen ole halua.
3. Kannatan lähidemokratiaa. Oma "mallini" (ei siis valmis malli, vaan pikemminkin ajatusmalli) on sellainen, että pääkaupunkiseudun kunnat yhdistyisivät vaiheittain usemman valtuustokauden aikana. Lopputuloksena olisi yksi kaupunginhallitus ja yksi valtuusto, jossa voisi olla ehkä enemmän jäseniä kuin nykyisissä yksittäisissä, mutta vähemmän selvästi kuin yhteensä. Tämän lisäksi olisi jonkinlaisia aluehallintovaltuustoja, joiden tehtävänä olisi valmistella päätökset varsinaisen kaupunginvaltuuston päätettäviksi. Näiden päätösten tulisi olla voimaan jääviä, ellei jotain erityistä syytä löytyisi kaupunginvaltuustolle päätösten kumoamiseen. Tässäkin tapauksessa voisi olla paikallaan paikallsivaltuuston uusi käsittely ennen varsinaista päätöstä. Kuten edellä mainitsin, suhtaudun hieman skeptisesti neuvoa antaviin kansanäänestyksiin, koska äänestysvilkkaus on mitä on. Jokin helpompi tapa saada mielipiden kuuluviin pitäisi olla.
Pertti Poikolainen (Helsinki-listat / Asukaslista)
1) Ehdottomasti!
2) Kyllä. Kaupunkilaisilla täytyy olla valta päättää ympäristöön liittyvistä asioista!
3) Ehdottomasti! 25 000 nimen kerääminen vain yhden asian puolesta on liian vaativaa, en suoralta kädeltä osaa sanoa, mikä olisi sopiva raja, mutta kuten jo yllä totesin, lähidemokratia olisi erittäin tarpeellista nimenomaan paikallisissa kysymyksissä!
2) Kyllä. Kaupunkilaisilla täytyy olla valta päättää ympäristöön liittyvistä asioista!
3) Ehdottomasti! 25 000 nimen kerääminen vain yhden asian puolesta on liian vaativaa, en suoralta kädeltä osaa sanoa, mikä olisi sopiva raja, mutta kuten jo yllä totesin, lähidemokratia olisi erittäin tarpeellista nimenomaan paikallisissa kysymyksissä!
Anna-Mili Tölkkö (Helsinki-listat / Naislista)
1) Valtuutettuna olisin valmis puolustamaan kaupunkimetsien suojelua.
2) Kannatan äänestysaloitetta. Päättäjien on tällöin vaikeampi ohittaa kaupungin asukkaiden mielipidettä. Suotavaa toki olisi, että valtuustosta löytyisi muutenkin ihmisiä, jotka ovat valmiita suojelemaan kaupunkimetsiä.
3) Kuntalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa omiin asioihinsa tulisi parantaa. Nykyiset vaikuttamisen tavat ovat melko näennäisiä. Tästä esimerkkinä tuo aloitteen saaminen valtuuston käsittelyyn. Kuntalaisten ei tulisi olla päättäjien armoilla vaan päättäjien tulisi olla tehtävässään kuntalaisia varten.
2) Kannatan äänestysaloitetta. Päättäjien on tällöin vaikeampi ohittaa kaupungin asukkaiden mielipidettä. Suotavaa toki olisi, että valtuustosta löytyisi muutenkin ihmisiä, jotka ovat valmiita suojelemaan kaupunkimetsiä.
3) Kuntalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa omiin asioihinsa tulisi parantaa. Nykyiset vaikuttamisen tavat ovat melko näennäisiä. Tästä esimerkkinä tuo aloitteen saaminen valtuuston käsittelyyn. Kuntalaisten ei tulisi olla päättäjien armoilla vaan päättäjien tulisi olla tehtävässään kuntalaisia varten.
Erkki Susi (Helsinki-listat / SKP)
1) Kyllä.
2) Kyllä. Kansanäänestys vaikeuttaisi kaupunkimetsien tuhoamista vastoin asukkaiden kantaa. Kansanäänestys myös lisäisi asukkaiden tietoisuutta asiasta.
3) Asukkaiden osallistumisesta ja aloiteoikeudesta on kehitettävä toimiva alhaalta ylöspäin kasvavan demokratian väylä. Isoista periaatteellisista ratkaisuista on järjestettävä kunnallisia kansanäänestyksiä. Kansanäänestysaloitteen taakse tarvittavaa allekirjoittajien määrää pitäisi alentaa esimerkiksi 3 prosenttiin.
2) Kyllä. Kansanäänestys vaikeuttaisi kaupunkimetsien tuhoamista vastoin asukkaiden kantaa. Kansanäänestys myös lisäisi asukkaiden tietoisuutta asiasta.
3) Asukkaiden osallistumisesta ja aloiteoikeudesta on kehitettävä toimiva alhaalta ylöspäin kasvavan demokratian väylä. Isoista periaatteellisista ratkaisuista on järjestettävä kunnallisia kansanäänestyksiä. Kansanäänestysaloitteen taakse tarvittavaa allekirjoittajien määrää pitäisi alentaa esimerkiksi 3 prosenttiin.
Olli Salin (Helsinki-listat / Asukaslista)
1) Olen sekä henkiklökohtaisesti, nykyisen valtuustoryhmämme että Helsinki-listamme linjauksen mukaisesti valmis kaupunkimetsien suojeluun (vrt. M-L Siiran tuleva artikkeli) - myös armeijan saarien kuten Santahaminan hankkiminen asukkaiden virkistyskäyttöön turvaa kaupunkimetsien lisäämistä.
2) Kannatan kansanäänestyksen järjestämistä pikaisesti, jotta mm. Keskuspuisto, Mustavuori, Kruunuvuoren jne. metsät säilyvät - kuten Haltiavuoren alue ja Nuuksio-Salmi - luonnonmukaisena ilman raskasta rakentamista.
3) Kansanäänestyksiä tulee järjestää useammin ja aloitteeseen pitäisi riittää vähempikin esim 2-3 % ääniaoiketetuista kuntalaisista - siis vaatii Kuntalain muutosta eduskunnassa.
2) Kannatan kansanäänestyksen järjestämistä pikaisesti, jotta mm. Keskuspuisto, Mustavuori, Kruunuvuoren jne. metsät säilyvät - kuten Haltiavuoren alue ja Nuuksio-Salmi - luonnonmukaisena ilman raskasta rakentamista.
3) Kansanäänestyksiä tulee järjestää useammin ja aloitteeseen pitäisi riittää vähempikin esim 2-3 % ääniaoiketetuista kuntalaisista - siis vaatii Kuntalain muutosta eduskunnassa.
Satu Siili (Helsinki-listat / Naislista, sit.)
1) Kyllä. Kaupunkimetsät ovat tärkeä virkistäytymispaikka meille kaupunkilaisille. Olisi hullua, jos luontoon päästäkseen pitäisi hypätä autoon!
2) Kyllä. Kaupunkimetsät ovat meidän kaupunkilaisten yhteistä omaisuutta. Sen takia on tärkeää, että kaupunkilaiset saavat tässä äänensä kuuluviin (myös ne, jotka syystä tai toisesta eivat kunnallisvaaleissa ole halunneet äänestää).
3) Kyllä. Kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia oman alueensa asioihin tulisi vahvistaa. Nykyinen 5% raja on niin suuri, että mitään asioita on todella vaikea saada käsittelyyn. Rajan laskeminen puoleenkin voisi helpottaa tilannetta. Liian alas ei rajaa kuitenkaan kannata asettaa, että äänestyksissä säilyy myös kohtuus (hyöty -suhde). Kaupunginosavaltuustot voisivat olla toimiva ratkaisu lähidemokratian vahvistamiseen. Näissä valtuustoissa olisi käytettävissä tietty budjetti, jonka saisi käyttää oman alueensa hyvinvointiin. Valtuustoilla olisi myös kommentointi oikeus aluetta koskeviin suurempiin päätöksiin. Tällä hetkellä kansalaisliikkeet ovat käytännössä ainoa keino yksittäisen asukkaan saada ääntään jotenkin kuuluviin. Kunnanvaltuustonkin päätösvalta on uhkaavasti vähentynyt ja siirtynyt virkamiehille.
2) Kyllä. Kaupunkimetsät ovat meidän kaupunkilaisten yhteistä omaisuutta. Sen takia on tärkeää, että kaupunkilaiset saavat tässä äänensä kuuluviin (myös ne, jotka syystä tai toisesta eivat kunnallisvaaleissa ole halunneet äänestää).
3) Kyllä. Kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia oman alueensa asioihin tulisi vahvistaa. Nykyinen 5% raja on niin suuri, että mitään asioita on todella vaikea saada käsittelyyn. Rajan laskeminen puoleenkin voisi helpottaa tilannetta. Liian alas ei rajaa kuitenkaan kannata asettaa, että äänestyksissä säilyy myös kohtuus (hyöty -suhde). Kaupunginosavaltuustot voisivat olla toimiva ratkaisu lähidemokratian vahvistamiseen. Näissä valtuustoissa olisi käytettävissä tietty budjetti, jonka saisi käyttää oman alueensa hyvinvointiin. Valtuustoilla olisi myös kommentointi oikeus aluetta koskeviin suurempiin päätöksiin. Tällä hetkellä kansalaisliikkeet ovat käytännössä ainoa keino yksittäisen asukkaan saada ääntään jotenkin kuuluviin. Kunnanvaltuustonkin päätösvalta on uhkaavasti vähentynyt ja siirtynyt virkamiehille.
Kristiina Haavisto (Helsinki-listat / SKP)
1. Kyllä
2. Kaupunkimetsiä ei tule rakentaa vaan kaavoittaa asutukselle vapaata tonttimaata.
3. Kansalaisaloitteen saamiseksi valtuuston käsittelyyn pitäisi riittää jo 10.000 nimeä.
2. Kaupunkimetsiä ei tule rakentaa vaan kaavoittaa asutukselle vapaata tonttimaata.
3. Kansalaisaloitteen saamiseksi valtuuston käsittelyyn pitäisi riittää jo 10.000 nimeä.
Ray Koivula (KD)
1. Kyllä.
3. Lähidemokratiaa, mahdollisuuksien puitteissa voidaan lisätä, mutta kaikkea ei voida kansalaisilta kysellä, koska jatkuvasta kyselytulvasta seuraa painoarvon menetys. Sitä varten valitaan hyvät päättäjät, joihin pitää olla jo muutoinkin jatkuvassa yhteydessä.
2. Kyllä. Minusta sen pitäisi jokaiselle olla itsestään selvyys, et luontoa on säilytettävä ja virkistysalueisiin ei kosketa vaan mahdollisuuksien mukaan niitä on lisättävä.
3. Lähidemokratiaa, mahdollisuuksien puitteissa voidaan lisätä, mutta kaikkea ei voida kansalaisilta kysellä, koska jatkuvasta kyselytulvasta seuraa painoarvon menetys. Sitä varten valitaan hyvät päättäjät, joihin pitää olla jo muutoinkin jatkuvassa yhteydessä.
Tuure Karhunen (PS)
1) Olisin valmis puolustamaan. Luontoarvoiltaan Helsingin metsät eivät muista metsistä eroa, mutta virkistysalueina ne ovat korvaamattomia. Poikkeuksena tosin Kruunuvuorenrantaa ympäröivä metsäalue, josta olisin valmis luopumaan mikäli tällä tavoin saadaan metroyhteydestä kannattava.
2) En kannata. Tällaisessa äänestyksessä ilmiselvästi vaihtoehdot olisivat "kyllä" tai "ei" koko metsäalueen suojelua ajatellen, kun taas mielestäni jokaista metsää on käsiteltävä erikseen päätöksiä tehdessä.
3) Pitäisi vahvistaa. Esimerkiksi 1% äänioikeutetuista voisi saada aikaan sitovan kansanäänestyksen. Myönteistä olisi myös se, jos esim. 5%:n äänioikeutetuista näin vaatiessa koko kaupungin-/kunnanvaltuustonvoisi hajottaa ennenaikaisesti ja määrätä uudet vaalit.
2) En kannata. Tällaisessa äänestyksessä ilmiselvästi vaihtoehdot olisivat "kyllä" tai "ei" koko metsäalueen suojelua ajatellen, kun taas mielestäni jokaista metsää on käsiteltävä erikseen päätöksiä tehdessä.
3) Pitäisi vahvistaa. Esimerkiksi 1% äänioikeutetuista voisi saada aikaan sitovan kansanäänestyksen. Myönteistä olisi myös se, jos esim. 5%:n äänioikeutetuista näin vaatiessa koko kaupungin-/kunnanvaltuustonvoisi hajottaa ennenaikaisesti ja määrätä uudet vaalit.
Kati Vierikko (Vihreät)
1. Ehdottomasti. Yksi osa vaalikampanjaani. Itse asiassa puolustan jo metsiä ympäristölautakunnassa.
2. Kannatan. Nykyisille luonnonmukaisille viheralueille on annettava niiden ansaitsemansa arvo. Kansanäänestyksessä on tietenkin olemassa aina se riski että vastaus on kielteinen kaupunkimetsien suojelun näkökulmasta.
3. Kannatan lähideomkratian vahvistamista muillakin kuin kansanäänestyksen keinoilla. muun muassa nykyisten aluefoorumeiden roolia tulisi vahvistaa ja kannustaa paikallisasukkaita osallistumaan lähialueensa suunnitteluun. Mielestäni kansalaisilla voisi olla suora aloiteoikeus kun esim. tietty määrä Helsingin suurpiirien asukkaista olisi allekirjoittanut kansanäänestysaloitteen.
http://www.kativierikko.fi/
2. Kannatan. Nykyisille luonnonmukaisille viheralueille on annettava niiden ansaitsemansa arvo. Kansanäänestyksessä on tietenkin olemassa aina se riski että vastaus on kielteinen kaupunkimetsien suojelun näkökulmasta.
3. Kannatan lähideomkratian vahvistamista muillakin kuin kansanäänestyksen keinoilla. muun muassa nykyisten aluefoorumeiden roolia tulisi vahvistaa ja kannustaa paikallisasukkaita osallistumaan lähialueensa suunnitteluun. Mielestäni kansalaisilla voisi olla suora aloiteoikeus kun esim. tietty määrä Helsingin suurpiirien asukkaista olisi allekirjoittanut kansanäänestysaloitteen.
http://www.kativierikko.fi/
Mukhtar Abib (SDP)
1.olen valmis valtuutettuna puolustamaan kaupunkinmetsien suojelua.
2. kannatan kaupunkumetsäliikkeen kansanäänestysaloitetta, perustelu, kannattaa muistaa päättäjät eivät yksinomaan omistaa kaupunkinmetsiä vaan kaupunkilaiset omistavat kaupunkinmetsiä, joten heidänkin tulee kuunnella.
3.kannatan lähidemokratia, jotta valta säilyisi kansalaisilla toisin sanoen kaupunkilaisilla.
2. kannatan kaupunkumetsäliikkeen kansanäänestysaloitetta, perustelu, kannattaa muistaa päättäjät eivät yksinomaan omistaa kaupunkinmetsiä vaan kaupunkilaiset omistavat kaupunkinmetsiä, joten heidänkin tulee kuunnella.
3.kannatan lähidemokratia, jotta valta säilyisi kansalaisilla toisin sanoen kaupunkilaisilla.
sunnuntai 21. syyskuuta 2008
Jari Nieminen (PS)
1) VASTAAN KYLLÄ!
2) VASTAAN KYLLÄ! KYLLÄ KANSA TIETÄÄ!
3) VASTAAN KYLLÄ! KYLLÄ KANSA TIETÄÄ!
2) VASTAAN KYLLÄ! KYLLÄ KANSA TIETÄÄ!
3) VASTAAN KYLLÄ! KYLLÄ KANSA TIETÄÄ!
Hans Ifström (PS)
1.) Kyllä. Kaupunkimetsämme ja puistomme ovat erinomaisen hyviä ilman pienhiukkasten ja muiden epäpuhtauksien sitojia. Olisin myös valmis lisäämään istutuksilla havupuita lehtipuiden kustannuksella. Näin myös kuivana aikana, talvella ja keväällä puiden ilman epäpuhtauksien sitomiskyky säilyisi parantaen omalta osaltaan ilmanlaatua Helsingissä. Tärkeää on myös päästä ulkoilemaan luontoon kaupungin sisällä ilman että joutuisi ajamaan autoilla Helsingin ulkopuolelle.
2.) Kyllä. Tämän hetkisen tilanteen vallitessa, jolloin kansalta on mennyt usko vaikuttaa vaaleissa ja äänestys aktiivisuuden ollessa aikaisemmissa vaaleissa "hävettävän" alhainen on ainoa keino palauttaa politiikan ja politiikkojen uskottavuus Kansanäänestyksillä. Nyt ja aikaisemmin politiikkojen ja ehdokkaiden lupaamat vaalilupaukset ovat olleet lähinnä turhia lupauksia jolloin kansalle pitää kansanäänestyksillä palauttaa vaikutusmahdollisuuden tunne ja toteutuminen.
3.) Kyllä. Nykyinen tilanne on siis em. kaltainen. Mielestäni "gallupit" ja "kyselyt" voivat suurella riskillä olla liian tarkoitushakuisia, riippuen kuka milloinkin kyselyn tilaa ja mikä on kyselyn kohderyhmä (kaikilla ei siis ole nettiä, puhelinta tai halua edes vastata sosiaalisista tai muista sellaisista itsestään riippumattomista syistä ostopalveluna tehtyihin kyselyihin). Politiikkojen, edustajien ja valituiksi tulijoiden ei pidä ajaa omia tarkoitusperiään vaan vastata kansalaisten tarpeisiin, puutteisiin ja "huutoihin" tekemällä päätöksiä parantaen ihmisenä olemista, eli he ovat Suomalaisten ja jopa Perussuomalaisten valitsemia väsymättömiä edunvalvojia.
2.) Kyllä. Tämän hetkisen tilanteen vallitessa, jolloin kansalta on mennyt usko vaikuttaa vaaleissa ja äänestys aktiivisuuden ollessa aikaisemmissa vaaleissa "hävettävän" alhainen on ainoa keino palauttaa politiikan ja politiikkojen uskottavuus Kansanäänestyksillä. Nyt ja aikaisemmin politiikkojen ja ehdokkaiden lupaamat vaalilupaukset ovat olleet lähinnä turhia lupauksia jolloin kansalle pitää kansanäänestyksillä palauttaa vaikutusmahdollisuuden tunne ja toteutuminen.
3.) Kyllä. Nykyinen tilanne on siis em. kaltainen. Mielestäni "gallupit" ja "kyselyt" voivat suurella riskillä olla liian tarkoitushakuisia, riippuen kuka milloinkin kyselyn tilaa ja mikä on kyselyn kohderyhmä (kaikilla ei siis ole nettiä, puhelinta tai halua edes vastata sosiaalisista tai muista sellaisista itsestään riippumattomista syistä ostopalveluna tehtyihin kyselyihin). Politiikkojen, edustajien ja valituiksi tulijoiden ei pidä ajaa omia tarkoitusperiään vaan vastata kansalaisten tarpeisiin, puutteisiin ja "huutoihin" tekemällä päätöksiä parantaen ihmisenä olemista, eli he ovat Suomalaisten ja jopa Perussuomalaisten valitsemia väsymättömiä edunvalvojia.
Marjaliisa Siira (Helsinki-listat, asukaslista)
1) Kyllä. Vuosaaressa perustimme Pro Mustavuori -liikkeen vuonna 2004. Yleiskaavan mukaisia uusia asuinalueita alettiin silloin piirrellä monille luonnontilaisille metsä- ja kallioalueille, asukkaitten perinteisille virkistysalueille. Esimerkiksi uhanalaisella Etelä-Mustavuorella ulkoilee yli 50 000 helsinkiläistä vuosittain. Pro Mustavuori -liike oli perustamassa kaupunkimetsäliikettä vuonna 2005. Liike on tärkeällä asialla. Puolustamme jäljellä olevien luontoalueitten säilyttämistä myös tulevien sukupolvien iloksi ja terveydeksi. Rakennusmaata on tarpeeksi muualla!
2) Kyllä, vaikka kansanäänestysaloitteen ehdot ovat kohtuuttomat. Neuvoa-antavaan kansanäänestykseen päädyimme, kun kaikki muut vaikuttamisen tiet kaupunkimetsien puolesta oli kokeiltu. Kannatan aloitetta, koska se on oikeastaan vaikutusmahdollisuuksien ja olemassa olevan "demokratian" kritiikkiä.
3) Kyllä tarvitsee vahvistamista. Kannatan kaupunginosavaltuustojen perustamista. Vallitseva demokratiahan on sitä, että asukkaita on nykyään pakko kuulla ainakin kaupunkisuunnittelussa. Mielipiteet kirjataan ylös ja se siitä sitten. Ei virkamiesvallan luotsaama laiva helposti kurssiaan muuta, vaan jatkaa valitsemaansa suuntaan. Ja virkamiesten mielipiteet lopulta siunaa valtuuston enemmistö.
2) Kyllä, vaikka kansanäänestysaloitteen ehdot ovat kohtuuttomat. Neuvoa-antavaan kansanäänestykseen päädyimme, kun kaikki muut vaikuttamisen tiet kaupunkimetsien puolesta oli kokeiltu. Kannatan aloitetta, koska se on oikeastaan vaikutusmahdollisuuksien ja olemassa olevan "demokratian" kritiikkiä.
3) Kyllä tarvitsee vahvistamista. Kannatan kaupunginosavaltuustojen perustamista. Vallitseva demokratiahan on sitä, että asukkaita on nykyään pakko kuulla ainakin kaupunkisuunnittelussa. Mielipiteet kirjataan ylös ja se siitä sitten. Ei virkamiesvallan luotsaama laiva helposti kurssiaan muuta, vaan jatkaa valitsemaansa suuntaan. Ja virkamiesten mielipiteet lopulta siunaa valtuuston enemmistö.
Kristina Ljungqvist (PS)
1) Ilman muuta olen valmis puolustamaan kaupunkimetsiä. Olen luonnon ystävä, jolle metsä ja rannat ja niiden elämän ympärivuotinen seuraaminen on tärkeä osa omaa hyvinvointia. Ei kaupunkilaisilta saa kaikkia nautintoja viedä! Ei kaikilla ole vapaa-ajan asuntoja maalla. Pitää kaupunkilaisenkin voida seurata eri vuodenaikoja ja viettää metsässä ja rannoilla vapaa-aikaansa.
2) Kaupunkilaisten pitäisi voida paljon nykyistä enemmän saada äänensä kuuluviin itseään koskevissa asioissa. Mehän täällä asumme, meidän elämäämme ympäristömme vaikuttaa. Ja kun mittasuhteet jo Helsingin kokoisessakin kaupungissa alkaa olla niin isot, etteivät kaupunkilaiset tunne henkilökohtaisesti valtuutettuja, niin että olisi helppo keskustella arjen ongelmista tms., voisi isoista asioista päätettäessä hyvin kysyä asukkaiden mielipidettä. Kun kyseessä on metsä, virheen korjaaminen kestää parin, kolmen sukupolven ajan, vaikka se havaittaisiin heti. Mieluummin kysytään kuin kadutaan!
3) Kaikki tuollaiset prosenttiluvut ovat vaarallisia jarruja asioiden demokraattiselle hoidolle. Mielestäni lähidemokratia on hyvä asia. – Yksi syy muuten siihen, että lähdin ehdokkaaksi näihin vaaleihin oli se, että koen tavallisen ihmisen vaikuttamismahdollisuudet edes itseään koskevissa asioissa olemattomiksi. Tämä nykyinen käytäntö on niin yksipuolista ja sanelevaa, että siihen on saatava muutos. Tavoitteenani on ihmisen näköinen Helsinki, jossa kaiken ikäisillä on hyvä elää. Hyvän elämän perusedellytys on omaan elämäänsä vaikuttamismahdollisuus.
2) Kaupunkilaisten pitäisi voida paljon nykyistä enemmän saada äänensä kuuluviin itseään koskevissa asioissa. Mehän täällä asumme, meidän elämäämme ympäristömme vaikuttaa. Ja kun mittasuhteet jo Helsingin kokoisessakin kaupungissa alkaa olla niin isot, etteivät kaupunkilaiset tunne henkilökohtaisesti valtuutettuja, niin että olisi helppo keskustella arjen ongelmista tms., voisi isoista asioista päätettäessä hyvin kysyä asukkaiden mielipidettä. Kun kyseessä on metsä, virheen korjaaminen kestää parin, kolmen sukupolven ajan, vaikka se havaittaisiin heti. Mieluummin kysytään kuin kadutaan!
3) Kaikki tuollaiset prosenttiluvut ovat vaarallisia jarruja asioiden demokraattiselle hoidolle. Mielestäni lähidemokratia on hyvä asia. – Yksi syy muuten siihen, että lähdin ehdokkaaksi näihin vaaleihin oli se, että koen tavallisen ihmisen vaikuttamismahdollisuudet edes itseään koskevissa asioissa olemattomiksi. Tämä nykyinen käytäntö on niin yksipuolista ja sanelevaa, että siihen on saatava muutos. Tavoitteenani on ihmisen näköinen Helsinki, jossa kaiken ikäisillä on hyvä elää. Hyvän elämän perusedellytys on omaan elämäänsä vaikuttamismahdollisuus.
Kati Peltola (Vas.)
1) Kyllä. Suomessa ja pääkaupunkiseudulla voidaan järkevällä rakentamisella säilyttää metsiä myös Helsingissä ja parantaakin niitä. Se edellyttää henkilöautoliikenteen tuntuvaa rajoittamista ja korvaamista uusilla raide- ja bussiyhteyksillä. Tiheän ja joustavan seudullisen joukkoliikenteen avulla saadaan perustettua uusia inhimillisen kokoisia asuin- ja työpaikkakaupunkeja, joista ihmiset pääsevät helposti liikkumaan eri suuntiin. Näiden kaupunkien väliin pitää jättää kunnollisia metsäalueita.
2) Kannatan, koska ihmiset voivat asua yhtä aikaa kaupungissa ja lähellä metsää. Äänestyksen avulla päästäisiin esittelemään monimuotoista kaupunkirakennetta, jossa myös metsä on olennainen osa ihmisten elämää.
3) Kannatan Helsingin, Vantaan ja Espoon jakamista noin 15 000 - 30 000 asukkaan peruskuntiin. Niiden tehtävänä olisi tuottaa itsenäisinä kuntina asukkaidensa lähipalvelut.
Nykyiset kaupungit voisivat jatkaa aluekuntina. Ne tuottaisivat sellaiset palvelut, jotka edellyttävät peruskuntaa laajempaa asukaspohjaa.
Näiden lisäksi pääkaupunkiseudulla tarvitaan vielä seutukunta. Se syntyisi yksinkertaisesti, kun YTV:llekin valittaisiin suoralla kansanvaalilla oma valtuusto, joka huolehtisi joukkoliikenteestä ja muista seudullisista teknisistä palveluista.
Kaikkien näiden kolmen kuntatason valtuustot saisivat omien tehtäviensä hoitoon niiden vaatiman rahoituksen reilusta tuloverosta. Siinä ihmisen henkilökohtaisia tuloja verotettaisiin hänen maksukykynsä mukaan. Köyhyysrajan alapuolella olevien tulojen veroprosentti olisi nolla ja sen yläpuolella veroprosentti nousisi progressiivisesti.
Näin päästäisiin eroon myös kuntien tasapuolista kehitystä haittaavasta hyvien veronmaksajien kalastelusta, joka on johtanut monien rantojen yksityistämiseen Helsingissä ja naapurikunnissa. Tämäkin vähentäisi rakentamisen keskittämistä ja auttaisi monipuolisten ympäristöjen toteuttamista.
Lisäksi kannatan sitovien kansanäänestysten tuomista Suomeen.
Kati Peltola, Vasemmistoliitto
2) Kannatan, koska ihmiset voivat asua yhtä aikaa kaupungissa ja lähellä metsää. Äänestyksen avulla päästäisiin esittelemään monimuotoista kaupunkirakennetta, jossa myös metsä on olennainen osa ihmisten elämää.
3) Kannatan Helsingin, Vantaan ja Espoon jakamista noin 15 000 - 30 000 asukkaan peruskuntiin. Niiden tehtävänä olisi tuottaa itsenäisinä kuntina asukkaidensa lähipalvelut.
Nykyiset kaupungit voisivat jatkaa aluekuntina. Ne tuottaisivat sellaiset palvelut, jotka edellyttävät peruskuntaa laajempaa asukaspohjaa.
Näiden lisäksi pääkaupunkiseudulla tarvitaan vielä seutukunta. Se syntyisi yksinkertaisesti, kun YTV:llekin valittaisiin suoralla kansanvaalilla oma valtuusto, joka huolehtisi joukkoliikenteestä ja muista seudullisista teknisistä palveluista.
Kaikkien näiden kolmen kuntatason valtuustot saisivat omien tehtäviensä hoitoon niiden vaatiman rahoituksen reilusta tuloverosta. Siinä ihmisen henkilökohtaisia tuloja verotettaisiin hänen maksukykynsä mukaan. Köyhyysrajan alapuolella olevien tulojen veroprosentti olisi nolla ja sen yläpuolella veroprosentti nousisi progressiivisesti.
Näin päästäisiin eroon myös kuntien tasapuolista kehitystä haittaavasta hyvien veronmaksajien kalastelusta, joka on johtanut monien rantojen yksityistämiseen Helsingissä ja naapurikunnissa. Tämäkin vähentäisi rakentamisen keskittämistä ja auttaisi monipuolisten ympäristöjen toteuttamista.
Lisäksi kannatan sitovien kansanäänestysten tuomista Suomeen.
Kati Peltola, Vasemmistoliitto
Jouko Kajanoja (Vas.)
1) Puolustan kaupunkimetsiä. Ollessani työssä kaupunkisuunnitteluvirastossa tein yhdessä useimpien työtovereideni kanssa johdonmukaisesti työtä Helsingin viheralueiden säilyttämiseksi. Osittain saimme tuloksia ja osittain kärsimme takaiskuja. Jatkoin samaa linjaa ollessani kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen. Se ei suinkaan ollut aina helppoa, sillä vastassa olivat vahvat voimat. Teimme vertailuja muihin Euroopan kaupunkeihin ja varmaan monille yllätykseksi saatoimme todeta, että Helsingin seudun keskeisillä alueilla oli suhteellisen vähän aitoja viheralueita. Luonnollisesti jatkan samalla linjalla.
2) Kannatan. Perustelin edellä. Tarvitaan kansan ääntä, sillä vastassa ovat vahvat voimat, joita ajaa lähinnä pyrkimys hyötyä rakennusoikeudesta.
3) Olen lähidemokratian ja kansanäänestysten kannattaja. Syyt ovat hyvin periaatteellisia. Yhteisiä asioita ratkottaessa tulee mahdollisimman huolellisesti kuunnella kaikkien niiden käsityksiä, joita yhteiset asiat koskevat. Vain se voi olla oikeudenmukaisten ratkaisujen perusta. Toisten puolesta puhuminen sisältää aina suuren vaaran.
2) Kannatan. Perustelin edellä. Tarvitaan kansan ääntä, sillä vastassa ovat vahvat voimat, joita ajaa lähinnä pyrkimys hyötyä rakennusoikeudesta.
3) Olen lähidemokratian ja kansanäänestysten kannattaja. Syyt ovat hyvin periaatteellisia. Yhteisiä asioita ratkottaessa tulee mahdollisimman huolellisesti kuunnella kaikkien niiden käsityksiä, joita yhteiset asiat koskevat. Vain se voi olla oikeudenmukaisten ratkaisujen perusta. Toisten puolesta puhuminen sisältää aina suuren vaaran.
Tapani Salonen (SDP)
1. Kaupunkimetsät (keskuspuisto ym. viheralueet) ovat arvokas osa Helsinkiä. Viheralueiden säilyttäminen on tärkeä tehtävä, jonka puolesta olen toiminut ja aion toimia jatkossakin. Kaupunkisuunnittelulautakunnassa pysäytin Mustavuoren kaavan. Arvostan Helsingin virkistys- ja ulkoilualueita erittäin paljon.
2. Periaatteessa neuvoa-antavia kansanäänestyksiä voitaisiin järjestää nykyistä enemmän. Jos kaupunkimetsien suojelusta järjestetään neuvoa-antava kansanäänestys, se lisää painetta että moni muu iso asia joudutaan myös mittauttamaan kansanäänestyksenä.
3. Aivan varmasti kannatan lähidemokratian lisäämistä. Monissa asioissa aktiiviset kansalaiset saavat äänensä kuuluviin, mutta joissain tapauksissa lähidemokratia ei ole toiminut odotetulla tavalla, mikä johtaa siihen että vaikuttamisen sijaan passivoidutaan, kun koetaan ettei asukasdemokratia pelaa. Tämä on selkeä ongelma, johon pitää kiinnittää huomiota.
Mielestäni kansalaisvaikuttamista tulee edistää ja kannustaa helsinkiläisiä ilmaisemaan mielipiteensä.
2. Periaatteessa neuvoa-antavia kansanäänestyksiä voitaisiin järjestää nykyistä enemmän. Jos kaupunkimetsien suojelusta järjestetään neuvoa-antava kansanäänestys, se lisää painetta että moni muu iso asia joudutaan myös mittauttamaan kansanäänestyksenä.
3. Aivan varmasti kannatan lähidemokratian lisäämistä. Monissa asioissa aktiiviset kansalaiset saavat äänensä kuuluviin, mutta joissain tapauksissa lähidemokratia ei ole toiminut odotetulla tavalla, mikä johtaa siihen että vaikuttamisen sijaan passivoidutaan, kun koetaan ettei asukasdemokratia pelaa. Tämä on selkeä ongelma, johon pitää kiinnittää huomiota.
Mielestäni kansalaisvaikuttamista tulee edistää ja kannustaa helsinkiläisiä ilmaisemaan mielipiteensä.
Antti Vuorela (SDP)
1. Antti Vuorela vastaa: Virkistysalueita tarvitaan eikä ainutlaatuisia luonto- ja virkistysalueita saa tuhota. Keskuspuisto pitää säilyttää nykyisellään eikä sitä pidä nakertaa mistään nurkasta. Puolustan kaupunkimetsiämme. Lue lisää: www.anttivuorela.net
2. Antti Vuorela vastaa: Varminta on äänestää sellaisia valtuutettuja, jotka kannattavat metsien suojelua. Kansanäänestysten järjestäminen tuntuu nykyisin olevan vaikeaa. Tein aloitteen kansanäänestyksestä, joka koski pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämistä. Tätäkään kansanäänestystä ei ole vielä saatu järjestettyä. Idea kansanäänestyksestä on ihan hyvä. Lue lisää: www.anttivuorela.net
3. Antti Vuorela vastaa: Lähidemokratiaa pitää vahvistaa. Parhaiten se tapahtuu äänestämällä oman asuinalueen valtuutettua. Asun Koillis-Helsingissä Tapanilassa. Aluettamme edustaa nykyisin kaupunginvaltuustossa vain muutama valtuutettu, vaikka väkiluvun mukaan meitä pitäisi olla kaksikymmentä. Jos lähes kaikki valtuutetut asuvat keskustassa tai Kulosaaressa, niin lähidemokratia ei toteudu. Lue lisää: www.anttivuorela.net
2. Antti Vuorela vastaa: Varminta on äänestää sellaisia valtuutettuja, jotka kannattavat metsien suojelua. Kansanäänestysten järjestäminen tuntuu nykyisin olevan vaikeaa. Tein aloitteen kansanäänestyksestä, joka koski pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämistä. Tätäkään kansanäänestystä ei ole vielä saatu järjestettyä. Idea kansanäänestyksestä on ihan hyvä. Lue lisää: www.anttivuorela.net
3. Antti Vuorela vastaa: Lähidemokratiaa pitää vahvistaa. Parhaiten se tapahtuu äänestämällä oman asuinalueen valtuutettua. Asun Koillis-Helsingissä Tapanilassa. Aluettamme edustaa nykyisin kaupunginvaltuustossa vain muutama valtuutettu, vaikka väkiluvun mukaan meitä pitäisi olla kaksikymmentä. Jos lähes kaikki valtuutetut asuvat keskustassa tai Kulosaaressa, niin lähidemokratia ei toteudu. Lue lisää: www.anttivuorela.net
Marjasirkka Paaso (Vas.)
1) Kyllä. Kaupunkipuistot ja -metsät tasapainoittavat Helsingin kaupunkiympäristöä. Vuosaaren satama tarvitsee rinnalleen Mustavuoren, keskuspuisto on upea. Rakennusmaata löytyy täydennysrakentamisesta ja kuntaliitoksesta.
2) Neuvoa-antavaa kansanäänestystä kyllä. Kysymystä voisi tarkentaa - tarkoitatteko Sipoon korpea, Nuuksion osia, saaria? Onko kaupunkimetsä hoidettu vai ikimetsä?
3) Lähidemokratiaa pitää vahvistaa. Vaadittava % äänestäjistä on korkea, sen voisi puolittaa. Kaupungin koon kasvaessa kannatan kaupunginosavaltuustoja, varsinkin jos yhdistymme toiseen/toisiin kuntiin pääkaupunkiseudulla.
2) Neuvoa-antavaa kansanäänestystä kyllä. Kysymystä voisi tarkentaa - tarkoitatteko Sipoon korpea, Nuuksion osia, saaria? Onko kaupunkimetsä hoidettu vai ikimetsä?
3) Lähidemokratiaa pitää vahvistaa. Vaadittava % äänestäjistä on korkea, sen voisi puolittaa. Kaupungin koon kasvaessa kannatan kaupunginosavaltuustoja, varsinkin jos yhdistymme toiseen/toisiin kuntiin pääkaupunkiseudulla.
Päivi Seila (SDP)
1. Ole valmis puollustamaan kaupunkimetsiä ja niiden suojelua, Helsinki on siitä erikoislaatuinen kaikista maailman pääkaupungeista, että meillä on luoto ja metsää pääkaupungissa.
2. Äänestykset on hyvä asia mutta kallis, toisalta ihmiset jotka nyt valitaan kaupungin valtuustoon, hallitukseen ja lautakuntiin tuskin haluavat menettää hyviä virkisysalueita ja luontoa missä liikkua, ja voihan lautakuntiin aina pyrkiä ja ehdotaa ihmisiä joiden tietää ehdottomasti olevan kaupunkimetsien puollustaja. Kansanäänestyskin on joskus ihan ok asia ja on paikaaallan jos asiaa ei saada muuten päätettyä.
3. Aloitteet tekevät kunnanvaltuuston jäsenet nyt, samoin alotteita voivat tehdä lautakunnan ja myös hallituksen edustajat, myös kuntalaisilla on oikeus tehdä alotteita ja kuten jo kerroin niin näin isoista asioista kun kaavojen muutoksista käydään paljon keskusteluja myös mediassa, ei kuntalaiseten asuinympäristön tuhoaminen ole varmaan kaan kelleekään eduksi.
2. Äänestykset on hyvä asia mutta kallis, toisalta ihmiset jotka nyt valitaan kaupungin valtuustoon, hallitukseen ja lautakuntiin tuskin haluavat menettää hyviä virkisysalueita ja luontoa missä liikkua, ja voihan lautakuntiin aina pyrkiä ja ehdotaa ihmisiä joiden tietää ehdottomasti olevan kaupunkimetsien puollustaja. Kansanäänestyskin on joskus ihan ok asia ja on paikaaallan jos asiaa ei saada muuten päätettyä.
3. Aloitteet tekevät kunnanvaltuuston jäsenet nyt, samoin alotteita voivat tehdä lautakunnan ja myös hallituksen edustajat, myös kuntalaisilla on oikeus tehdä alotteita ja kuten jo kerroin niin näin isoista asioista kun kaavojen muutoksista käydään paljon keskusteluja myös mediassa, ei kuntalaiseten asuinympäristön tuhoaminen ole varmaan kaan kelleekään eduksi.
Juho Lindman (Vas./sit.)
1) Kyllä. Olette kuitenkin varmasti tietoisia Helsingin asuntojen hintatilanteesta, joka käytännössä ajaa ihmisiä ympäryskuntiin. Tämä on omiaan lisäämään kaikenlaista vastuuttomutta kuten yksityisautoilua, huolimatonta energiapolitiikkaa ja kaupunkien hajakeskittämistä. Toisaalta, kuten sanoitte, Helsingissä on rakennusmaata, jota voisi tarvittaessa ottaa käyttöön. Helsinki on kaupunki. Kaupunkien tulee olla tiiviitä ja osittain korkeitakin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita viihtyvyyttä lisäävien viheralueiden (lue myös metsien) poistamista, vaan päinvastoin jos joka paikka ei ole täynnä omakotitaloja ja autoteitä, niin metsiä ei tarvitse hakata lisää.
2) En ymmärrä miksi asiasta pitäisi järjestää kansanäänestys, kun kaupunkimetsien tarpeellisuuden tulisi olla kaikille ilmeistä? En toisaalta vastustakaan sen järjestämistä - ja allekirjoitan mielelläni aloitteen kuten myös toimin sen puolesta että kaupunkimetsiä suojellaan.
3) Pitäisi vahvistaa ja helpottaa. 5000 nimen katto olisi ihan tarpeeksi asian tuomiseksi valtuustoon. Toisaalta tuo ei vielä riitä lähidemokratian vahvistamiseksi.
2) En ymmärrä miksi asiasta pitäisi järjestää kansanäänestys, kun kaupunkimetsien tarpeellisuuden tulisi olla kaikille ilmeistä? En toisaalta vastustakaan sen järjestämistä - ja allekirjoitan mielelläni aloitteen kuten myös toimin sen puolesta että kaupunkimetsiä suojellaan.
3) Pitäisi vahvistaa ja helpottaa. 5000 nimen katto olisi ihan tarpeeksi asian tuomiseksi valtuustoon. Toisaalta tuo ei vielä riitä lähidemokratian vahvistamiseksi.
Arto Bryggare (SDP)
1. kannatan sitä,että Helsingin viheralueet säilyvät ja kaavamuutoksia puistoihin ei tehdä.Hoitotoimenpiteitä PITÄÄ tehdä,jotta kaupunkimetsä säilyy kaupunkiin sovpivana.Meillä on myös keskuspuistossa siojeltua aluetta,johon ei kukaan saa koskea.
2. En kannata neuvoa antavaa kansanäänestystä asiasta. On vaarana,että lähes jokaisesta isosta asiasta äänestettäisiin kansanäänestyksellä,ja äöänestysprosentit romahtaisivat.Jo nyt kunnallisvaaleissa Helsingissä on alueita,joissa ei ylletä 50 %:iin. Mitä sellainen demokratia on. Valtuutetuilla pitää olla kanttia ottaa kantaa, eikä mennä kansanäänestysten taa.
3.Lähidemokratiaa kannattaa varmasti jokainen.Ongelmana on,että aktiivisimmat saavat nykyisin äänensä kuuluviin, mikä ei aina tarkoita demokratin toteutumista.Helsingissä järjestetään paljon kuulemisia mitä erilaisimmista asioista ja homma toimii vaihtelevasti. En halua lisää byrokratiaa ja uusia järjestelmiä. Valtuusto on se paikka,jossa jatkossakin Helsinkiä koskevat isot asiat pitää päättää.
2. En kannata neuvoa antavaa kansanäänestystä asiasta. On vaarana,että lähes jokaisesta isosta asiasta äänestettäisiin kansanäänestyksellä,ja äöänestysprosentit romahtaisivat.Jo nyt kunnallisvaaleissa Helsingissä on alueita,joissa ei ylletä 50 %:iin. Mitä sellainen demokratia on. Valtuutetuilla pitää olla kanttia ottaa kantaa, eikä mennä kansanäänestysten taa.
3.Lähidemokratiaa kannattaa varmasti jokainen.Ongelmana on,että aktiivisimmat saavat nykyisin äänensä kuuluviin, mikä ei aina tarkoita demokratin toteutumista.Helsingissä järjestetään paljon kuulemisia mitä erilaisimmista asioista ja homma toimii vaihtelevasti. En halua lisää byrokratiaa ja uusia järjestelmiä. Valtuusto on se paikka,jossa jatkossakin Helsinkiä koskevat isot asiat pitää päättää.
Ari Lehtinen (SDP)
1. Kyllä. Metsät ovat tärkeä henkireikä ja happivarasto. Ihminen tarvitsee tilaa ja luontoa ympärilleen. Ei rakentamista keskuspuistoon eikä esim. Vuosaaren Mustavuoreen.
2. Kannatan kansanäänestystä vilpittömästi. Kuntalaisten tulisi saada päättää omasta asuinympäristöstään entistä enemmän. Kaiken rakentamisen ei tarvitse kohdistua Helsingin niemeen. Kun tonttimaasta on jatkuvaa pulaa, kannattaa näin aluksi Helsinki ja Vantaa yhdistää ja rakentaa kattavat joukkoliikennepalvelut, jolloin voidaan toteuttaa väljempää ja kaunista kaupunkirakentamista ja säilyttää molemmissa kunnissa myös paljon kaupunkimetsää. Helsingissä voitaisiin säästää myös paljon rahaa, jos ei rakennettaisi korttelitaloja hoidettavia puistoja metsikköjen paikalle. Hoidettu metsikkö talojen lomassa on piristävä ja rauhoittava elementti.
3. Pitää helpottaa. Esimerkiksi asukasyhdistysten pitäisi saada helpommin äänensä kuuluviin. Kannatan muutenkin rakentavia ehdotuksia ja keskutelua kunnassa sekä tuen lämpimästi kuntalaisaloitteita.
2. Kannatan kansanäänestystä vilpittömästi. Kuntalaisten tulisi saada päättää omasta asuinympäristöstään entistä enemmän. Kaiken rakentamisen ei tarvitse kohdistua Helsingin niemeen. Kun tonttimaasta on jatkuvaa pulaa, kannattaa näin aluksi Helsinki ja Vantaa yhdistää ja rakentaa kattavat joukkoliikennepalvelut, jolloin voidaan toteuttaa väljempää ja kaunista kaupunkirakentamista ja säilyttää molemmissa kunnissa myös paljon kaupunkimetsää. Helsingissä voitaisiin säästää myös paljon rahaa, jos ei rakennettaisi korttelitaloja hoidettavia puistoja metsikköjen paikalle. Hoidettu metsikkö talojen lomassa on piristävä ja rauhoittava elementti.
3. Pitää helpottaa. Esimerkiksi asukasyhdistysten pitäisi saada helpommin äänensä kuuluviin. Kannatan muutenkin rakentavia ehdotuksia ja keskutelua kunnassa sekä tuen lämpimästi kuntalaisaloitteita.
J. P. Roos (Vas./sit.)
1. Olen, ja olen kirjoittanutkin aiheesta. Toisaalta olen kyllä myös sitä mieltä, että kaupunkimetsien ulkoilureittejä voisi jossain määrin lisätä sellaisissa paikoissa joissa esim hiihtäjät ja kävelijät joutuvat taistelemaan samoista reiteistä.
2. Kannatan. Ks seuraava vastaus.
3. Kannatan neuvoa-antavia kansanäänestyksiä kaikilla päätöksen teon tasoilla ja kannatan myös sitovia kansanäänestyksiä silloin kun kyseessä on kansalaisten elämään merkittävästi vaikuttava ratkaisu kuten kuntaliitos.
Hannu Koponen (Vas.)
1. Kyllä. Olen mm. tyytyväinen siitä, että keskustapuistosta pidetään kiinni. Joissain paikoissa on kuitenkin mietittävä rantarakentamista. Tällaisesta on esimerkkinä Koivusaari.
2. Lähtökohtaisesti kannatan sitä, että valitut tekevät päätöksiä ja kansanäänestysten osalta pikemminkin minimoidaan niiden tarvetta ellei sitten löydy jotain tapaa, jolla voidaan näitä äänestyksiä järjestää kattavasti ja tehokkaasti. Sen sijaan suoran vaikuttamisen keinoja päätöksentekijöille ja päätösten valmistelusta kertomista hyvissä ajoin tulee parantaa nykyisestä.
3. Kyllä. Edelliseen viitaten, en näe kansanäänestysten lisäämistä välttämättömänä, mutta jonkinlaiset "kuntalaisaloitteet" voisi olla hyvä lisä laajentamaan tapoja, miten tärkeitä asioita tuodaan mm. valtuuston käsittelyyn.
2. Lähtökohtaisesti kannatan sitä, että valitut tekevät päätöksiä ja kansanäänestysten osalta pikemminkin minimoidaan niiden tarvetta ellei sitten löydy jotain tapaa, jolla voidaan näitä äänestyksiä järjestää kattavasti ja tehokkaasti. Sen sijaan suoran vaikuttamisen keinoja päätöksentekijöille ja päätösten valmistelusta kertomista hyvissä ajoin tulee parantaa nykyisestä.
3. Kyllä. Edelliseen viitaten, en näe kansanäänestysten lisäämistä välttämättömänä, mutta jonkinlaiset "kuntalaisaloitteet" voisi olla hyvä lisä laajentamaan tapoja, miten tärkeitä asioita tuodaan mm. valtuuston käsittelyyn.
Paavo Arhinmäki (Vas.)
1) Olen puolustanut kaupunkimetsiä valtuutettuna ja aiemmin myös kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenenä mm. Lääkärikadulla Keskuspuiston osalta, Myllypurossa, Mustavuoressa ja Laajasalon Kruunuvuorenrannassa. Tulen jatkamaan tätä lähimetsien, -kallioiden ja -puistojen puolustamista. Se on keskeinen osa Vasemmistoliiton kaupunkisuunnitteluajattelua Helsingissä.
2) Kansanäänestyksissä on tärkeää, että kysymys on sillä tavalla yksiselitteinen ja puolueeton, että jokainen tietää mihin ottaa kantaa. Kaavoituksessa se voisi tarkoittaa esim. kansanäänestystä jostain siltaratkaisusta tai jonkun isomman alueen suunnittelulähtökohdista. Kaupunkimetsistä voi olla hankala muotoilla sellaista kansanäänestystä, josta äänestäjät tietäisivät, mistä tarkalleen äänestetään.
3) Kansanäänestyksiä pitäisi käyttää enemmän niin valtakunnallisesti kuin kunnallisestikin. Yksittäinenkin kuntalainen voi saada asian käsittelyyn valtuustossa tekemällä kuntalaisaloitteen. Tosin Helsingissä niihin ei suhtauduta riittävän vakavasti. Ne pitäisi tuoda nopeammin valtuuston käsittelyyn ja antaa samanlainen painoarvo kuin valtuustoaloitteisiin.
2) Kansanäänestyksissä on tärkeää, että kysymys on sillä tavalla yksiselitteinen ja puolueeton, että jokainen tietää mihin ottaa kantaa. Kaavoituksessa se voisi tarkoittaa esim. kansanäänestystä jostain siltaratkaisusta tai jonkun isomman alueen suunnittelulähtökohdista. Kaupunkimetsistä voi olla hankala muotoilla sellaista kansanäänestystä, josta äänestäjät tietäisivät, mistä tarkalleen äänestetään.
3) Kansanäänestyksiä pitäisi käyttää enemmän niin valtakunnallisesti kuin kunnallisestikin. Yksittäinenkin kuntalainen voi saada asian käsittelyyn valtuustossa tekemällä kuntalaisaloitteen. Tosin Helsingissä niihin ei suhtauduta riittävän vakavasti. Ne pitäisi tuoda nopeammin valtuuston käsittelyyn ja antaa samanlainen painoarvo kuin valtuustoaloitteisiin.
Harri Kivi (SDP/sit.)
1. Kyllä. Keskuspuiston kaavoittaminen ja nakertaminen rakentamisen käyttöön pitäisi lopettaa lopullisesti. Siis esim. keskuspuiston rakentamiselle nollatoleranssi.
2. Kyllä siinä tapauksessa että vaaleihin sisällytettäisiin mahdollisuus ottaa kantaa ja vaikuttaa laajemminkin vastaavanlaisiin esille nouseviin merkittäviin haasteisiin. Paikallisdemokratiaa pitäisi lisätä muutenkin. Himokävelijänä ja polkupyräilijänä en saastuta autoistuminen on käännettävä laskuun.
3. Äänestysvaikuttamista pitää kehittää ja virkamiesvaltaa siirtää valtuutetuille ja kaupunkilaisille. Elämme 2000-lukua ja Kekkonen on kuollut sekä Berliininmuurista on tehty turistirihkamaa jonka voi asetella piirongin päälle pölyisten kynttelikköjen seuraksi. Suomi tarvitsee avointa keskustelua joka ponnistaa kansalaisaktiivisuudesta. Olen vaaleissa keskustelun takia enkä ääniä ruinaamassa. Vain minä en ole tärkeä vaan ME kaikki. Suomi on yksinäisten ihmisten maa. Aivan suotta !
2. Kyllä siinä tapauksessa että vaaleihin sisällytettäisiin mahdollisuus ottaa kantaa ja vaikuttaa laajemminkin vastaavanlaisiin esille nouseviin merkittäviin haasteisiin. Paikallisdemokratiaa pitäisi lisätä muutenkin. Himokävelijänä ja polkupyräilijänä en saastuta autoistuminen on käännettävä laskuun.
3. Äänestysvaikuttamista pitää kehittää ja virkamiesvaltaa siirtää valtuutetuille ja kaupunkilaisille. Elämme 2000-lukua ja Kekkonen on kuollut sekä Berliininmuurista on tehty turistirihkamaa jonka voi asetella piirongin päälle pölyisten kynttelikköjen seuraksi. Suomi tarvitsee avointa keskustelua joka ponnistaa kansalaisaktiivisuudesta. Olen vaaleissa keskustelun takia enkä ääniä ruinaamassa. Vain minä en ole tärkeä vaan ME kaikki. Suomi on yksinäisten ihmisten maa. Aivan suotta !
Jukka Järvinen (SDP/sit.)
1.Kaupunkimetsien suojelu on tärkeää myös luonto kuuluu kaupunkiin
2.Hyvä asia silloin jokainen pääsisi vaikuttamaan,Demokratiaa!
3.Kansalaisvaikuttamista tulisi helpottaa ja esim: neuvoa-antavan kansanäänestys aloitteen laskemista 5%-3%
2.Hyvä asia silloin jokainen pääsisi vaikuttamaan,Demokratiaa!
3.Kansalaisvaikuttamista tulisi helpottaa ja esim: neuvoa-antavan kansanäänestys aloitteen laskemista 5%-3%
Seppo Väisänen (SDP)
Hieno ja pikantti lisä yhdistysvalikoimaanne. Olen mukana maalaistaustani ja entisten kirjoitusteni pohjalta.
Vastaukset
1) Kyllä
2) Kyllä.
Metsien monimuotoisuus on säilytettävä. Metsät ovat tärkeitä pienoisilmastollisia keuhkoja ja keitaita.
Ei kaiken tarvitsisi olla samanlaista hoidettu puistoa. Hoidetuillakin alueilla tulee puiden lisäksi olla pensaikkoa pienten eläinten suojaksi.
3) kannatan
Nykytilanne ei vastaa demokratian ihannetta: toimivaa ja aktiivista kansalaisyhteiskuntaa.
Vastaukset
1) Kyllä
2) Kyllä.
Metsien monimuotoisuus on säilytettävä. Metsät ovat tärkeitä pienoisilmastollisia keuhkoja ja keitaita.
Ei kaiken tarvitsisi olla samanlaista hoidettu puistoa. Hoidetuillakin alueilla tulee puiden lisäksi olla pensaikkoa pienten eläinten suojaksi.
3) kannatan
Nykytilanne ei vastaa demokratian ihannetta: toimivaa ja aktiivista kansalaisyhteiskuntaa.
Janette Grönfors (SDP)
1. Asia ja kantani siihen on aika itsestään selvä, olenhan kasvanut lapsuuteni ja nuoruuteeni käpyläläisenä usean kaupunkimetsän välittömässä läheisyydessä eli olen metsien ystävä ja pidän niiden puolta.
2. En tunne asiaa niin hyvin, jotta osaisin vastata tähän suoralta käsin, mutta sen tiedän että tuhannet muutkin helsinkiläiset ovat metsien ystäviä.
3. Kannatan yleisellä tasolla ehdottamasti lähidemokratian ja vaikuttamisen/osallistumisen vahvistamista. Tässä on paljon parantamisen varaan ja erityisesti niissä asioissa, jotka ovat kaikille yhteisiä kuten palveluiden saatavuus ja niiden hinnoittelu.
2. En tunne asiaa niin hyvin, jotta osaisin vastata tähän suoralta käsin, mutta sen tiedän että tuhannet muutkin helsinkiläiset ovat metsien ystäviä.
3. Kannatan yleisellä tasolla ehdottamasti lähidemokratian ja vaikuttamisen/osallistumisen vahvistamista. Tässä on paljon parantamisen varaan ja erityisesti niissä asioissa, jotka ovat kaikille yhteisiä kuten palveluiden saatavuus ja niiden hinnoittelu.
Kimmo Sarje (SDP/sit.)
1. Pidän ajatusta kaupunkimetsien säilyttämisestä perusteltuna.
2. Minulla ei ole mitään neuvoa-antavaa kansanäänestystä vastaan. Se on yksi tapa tehdä helsinkiläiset tietoisiksi kaupunkimetsistään.
3. Kannatan lämpimästi lähidemokratian syventämistä. Viiden prosentin kynnys on turhan korkea, jotta aloite otettaisiin valtuustossa käsittelyyn. Ehdotan kolmea prosenttia kynnykseksi.
2. Minulla ei ole mitään neuvoa-antavaa kansanäänestystä vastaan. Se on yksi tapa tehdä helsinkiläiset tietoisiksi kaupunkimetsistään.
3. Kannatan lämpimästi lähidemokratian syventämistä. Viiden prosentin kynnys on turhan korkea, jotta aloite otettaisiin valtuustossa käsittelyyn. Ehdotan kolmea prosenttia kynnykseksi.
lauantai 20. syyskuuta 2008
Köyhien asialla - kuntavaaliehdokkaat Helsingissä 2008
Köyhien asialla - kuntavaaliehdokkaat Helsingissä 2008 (12 ehdokasta, kyselyyn vastanneita 5)
Arokanto Jari
Friberg Irene
Havana Kaisu Helena
Kainulainen Pertti
Kukkamäki Kirsi
Miettinen Aarno
Paulo Anna
Sirkka Paula
Suutarinen Marja-Liisa
Tapojärvi Maria M.
Vesa Tiina
Arokanto Jari
Friberg Irene
Havana Kaisu Helena
Kainulainen Pertti
Kukkamäki Kirsi
Miettinen Aarno
Paulo Anna
Parkkinen Tiina
Sirkka Paula
Suutarinen Marja-Liisa
Tapojärvi Maria M.
Vesa Tiina
Itsenäisyyspuolueen kuntavaaliehdokkaat Helsingissä 2008
Itsenäisyyspuolueen kuntavaaliehdokkaat Helsingissä 2008 (14 ehdokasta, kyselyyn vastanneita 2)
Isojärvi Antti
Kangas Ville-Pekka
Karppinen Sanni
Kuoppamäki Janne
Kurvinen Rauno
Lahtela Timo
Luttunen Jukka
Nordling Harri
Sandholm Daniel
Savolainen Aili
Schirokoff-Dahlbo Tatjana
Tekkalala Tapio
Tuominen Unto
Vartiainen Sami
Isojärvi Antti
Kangas Ville-Pekka
Karppinen Sanni
Kuoppamäki Janne
Kurvinen Rauno
Lahtela Timo
Luttunen Jukka
Nordling Harri
Sandholm Daniel
Savolainen Aili
Schirokoff-Dahlbo Tatjana
Tekkalala Tapio
Tuominen Unto
Vartiainen Sami
STP:n kuntavaaliehdokkaat Helsingissä 2008
Suomen työväenpuolueen kuntavaaliehdokkaat 2008 (25 ehdokasta, kyselyyn vastanneita 7)
Auervuolle Esko
El Sayed Abouraya
Haavisto Juho
Haavisto Nina
Heikkinen Paavo
Katajaranta Reijo
Keskivaara Rosa-Maria
Kukkonen Ari
Laitinen Matti
Lehtola Larmo
Männikkö Heikki
Männikkö Tarja
Nummi Mikko
Nummiranta Antero
Orava Matti
Ouarab Sami
Paakkolanvaara Liisa
Pyrrö Teemu
Rahikainen Janne
Rahikainen Ville
Saksa Jani
Sipilä Heikki
Tiainen Pekka
Valo Britt-Marie
Wickholm Leo
Auervuolle Esko
El Sayed Abouraya
Haavisto Juho
Haavisto Nina
Heikkinen Paavo
Katajaranta Reijo
Keskivaara Rosa-Maria
Kukkonen Ari
Laitinen Matti
Lehtola Larmo
Männikkö Heikki
Männikkö Tarja
Nummi Mikko
Nummiranta Antero
Orava Matti
Ouarab Sami
Paakkolanvaara Liisa
Pyrrö Teemu
Rahikainen Janne
Rahikainen Ville
Saksa Jani
Sipilä Heikki
Tiainen Pekka
Valo Britt-Marie
Wickholm Leo
KTP:n kuntavaaliehdokkaat Helsingissä 2008
Kommunistisen Työväenpuolueen kuntavaaliehdokkaat Helsingissä 2008 (5 ehdokasta, kyselyyn vastanneita 2)
Kauhanen Teuvo
Mauria-Haidara Reija
Niskanen Reino Olavi
Tiittanen Lassi Juhani
Vaahtera Jukka
Kauhanen Teuvo
Mauria-Haidara Reija
Niskanen Reino Olavi
Tiittanen Lassi Juhani
Vaahtera Jukka
Suomen Senioripuolueen kuntavaaliehdokkaat Helsingissä 2008
Suomen Senioripuolueen kunnallisvaaliehdokkaat Helsingissä 2008 (7 ehdokasta, kyselyyn vastanneita 2)
Eklund Tor
Hänninen Reijo
Härönoja Mauno
Hölsä Matti
Kiiskinen Aini
Rinkinen Paula
Tornivuori Aino
Eklund Tor
Hänninen Reijo
Härönoja Mauno
Hölsä Matti
Kiiskinen Aini
Rinkinen Paula
Tornivuori Aino
Helsinki-listat - kuntavaaliehdokkaat Helsingissä 2008
Helsinki-listojen kuntavaaliehdokkaat Helsingissä 2008 (yhteensä 66 ehdokasta, kyselyyn vastanneita 32; valtuustoon valittuja 1)
Helsinki-listat koostuvat puolueisiin sitoutumattomasta Asukaslistasta, Naislistasta ja Kulttuurilistasta sekä Suomen kommunistisen puolueen listasta.
Asukaslista (puoluepoliittisesti sitoutumaton lista)
Hakkarainen Ville-Pekka
Harjunpää Seppo
Hartzell Ritva
Lehtinen Ilja
Lehtinen Rafael
Niang Meissa
Poikolainen Pertti
Roisko Janina
Salin Olli
Salonen Kuisma
Siira Marjaliisa
Takkinen Heikki
Naislista
Kangas Kirsti
Kotilainen Tytti
Melartin Erja (sit.)
Rauhala Jenni
Sandberg Tiina
Siili Satu (sit.)
Tamminen Leena (sit.)
Tuomi Emmi
Tölkkö Anna-Mili
Kulttuurilista
Alhojärvi Lauri
Ikonen Olli (sit.)
Julin Seppo (sit.)
Kinnunen Miro (sit.)
Kotilainen Teja (sit.)
Laaksonen Sami (sit.)
Lampela Seppo (Steen1) (sit.) - VARALLA (1.), uusi
Lindström Kari
Lähteinen Sari (sit.)
Pakkasvirta (Sauli) Anneli
Partanen Leo
Peitsamo Kari (sit.) - VARALLA (2.), uusi
Putkonen Arja
Väisänen Juha-Pekka
Wahlbäck Turkka (sit.)
SKP
Aaltonen Hannu
Arikkala Raimo
Auer Irene
Ervasti Mitja
Haavisto Kristiina
Hakanen Yrjö - VALITTU
Hannikainen Ari
Heino Matti
Hernberg Kalle
Järvenpää Elina
Karineva Hannu
Koivisto Toivo
Korhonen Mikko
Korhonen Pirjo
Korvela Marko
Kosonen Ritva
Kuivamäki Tuomo
Lappi Jussi-Petteri
Lindqvist Arto
Nuutinen Matti
Nylund Petteri
Paananen Antti
Ryömä Robert
Salava Hannele
Siirilä Tapio
Sundell Markku
Susi Erkki
Tulkki Esa
Westerberg Tuomo
Åsnabrygg Jarmo
Helsinki-listat koostuvat puolueisiin sitoutumattomasta Asukaslistasta, Naislistasta ja Kulttuurilistasta sekä Suomen kommunistisen puolueen listasta.
Asukaslista (puoluepoliittisesti sitoutumaton lista)
Hakkarainen Ville-Pekka
Harjunpää Seppo
Hartzell Ritva
Lehtinen Ilja
Lehtinen Rafael
Niang Meissa
Poikolainen Pertti
Roisko Janina
Salin Olli
Salonen Kuisma
Siira Marjaliisa
Takkinen Heikki
Naislista
Kangas Kirsti
Kotilainen Tytti
Melartin Erja (sit.)
Rauhala Jenni
Sandberg Tiina
Siili Satu (sit.)
Tamminen Leena (sit.)
Tuomi Emmi
Tölkkö Anna-Mili
Kulttuurilista
Alhojärvi Lauri
Ikonen Olli (sit.)
Julin Seppo (sit.)
Kinnunen Miro (sit.)
Kotilainen Teja (sit.)
Laaksonen Sami (sit.)
Lampela Seppo (Steen1) (sit.) - VARALLA (1.), uusi
Lindström Kari
Lähteinen Sari (sit.)
Pakkasvirta (Sauli) Anneli
Partanen Leo
Peitsamo Kari (sit.) - VARALLA (2.), uusi
Putkonen Arja
Väisänen Juha-Pekka
Wahlbäck Turkka (sit.)
SKP
Aaltonen Hannu
Arikkala Raimo
Auer Irene
Ervasti Mitja
Haavisto Kristiina
Hakanen Yrjö - VALITTU
Hannikainen Ari
Heino Matti
Hernberg Kalle
Järvenpää Elina
Karineva Hannu
Koivisto Toivo
Korhonen Mikko
Korhonen Pirjo
Korvela Marko
Kosonen Ritva
Kuivamäki Tuomo
Lappi Jussi-Petteri
Lindqvist Arto
Nuutinen Matti
Nylund Petteri
Paananen Antti
Ryömä Robert
Salava Hannele
Siirilä Tapio
Sundell Markku
Susi Erkki
Tulkki Esa
Westerberg Tuomo
Åsnabrygg Jarmo
Perussuomalaisten kuntavaaliehdokkaat Helsingissä 2008
Perussuomalaisten kunnallisvaaliehdokkaat Helsingissä 2008 (64 ehdokasta, kyselyyn vastanneita 12; valtuustoon valittuja 4)
Ekström Kristiina
Elo Timo - VARALLA (3.), uusi
Finning Eeva
Haapanen Petri
Halla-aho Jussi - VALITTU, uusi
Hellstén Jani
Holmström Martti
Huru Nina - VALITTU, uusi
Hänninen Sirkka
Ifström Hans
Ilmakari Mika
Johansson Erik
Junnila Markku
Kaltiainen Seppo
Kanerva Seppo - VALITTU, uusi
Kankaanpää Kirsi
Karhunen Tuure
Karjalainen Lasse
Kauhajärvi Vesa
Komulainen Tapio
Koskinen Arto "Atte"
Kouvo Erja
Kujanpää-Kyyhkynen Leila
Kuusinen Tuula
Kääriäinen Mihail
Laaksonen Lasse
Laaksonen Mauri
Laine Seppo
Lanki Mertsi
Laukas Jari
Lehikoinen Ensio "Enska"
Lehti Heikki J.
Lehtimäki Harri
Lindell Harri - VARALLA, uusi
Lindström Jorma
Linna Leo
Ljungqvist Kristina
Lähde Claus
Mandelin Nina
Marttinen Esa J.
Mattila Salme
Merenaalto Jaana
Miettinen Tuula
Nieminen Jari
Nikoskinen Timo
Nurmi Tuula
Paussu Toni
Puustinen Niina
Raatikainen Mika - VARALLA (1.), uusi
Ristilä Jussi
Sademies Olli - VARALLA (2.), uusi
Silvennoinen Petri
Sormo Rolf
Sulaoja Arja
Sundqvist Katriina
Tamminen Jaakko
Tampio Tommi
Tanner Mika
Tiusanen Pekka
Valpas Antti - VALITTU, uusi
Viitanen Jari-Matti
Viitanen Juha
Voutilainen Sari
Välikangas Arto
Ekström Kristiina
Elo Timo - VARALLA (3.), uusi
Finning Eeva
Haapanen Petri
Halla-aho Jussi - VALITTU, uusi
Hellstén Jani
Holmström Martti
Huru Nina - VALITTU, uusi
Hänninen Sirkka
Ifström Hans
Ilmakari Mika
Johansson Erik
Junnila Markku
Kaltiainen Seppo
Kanerva Seppo - VALITTU, uusi
Kankaanpää Kirsi
Karhunen Tuure
Karjalainen Lasse
Kauhajärvi Vesa
Komulainen Tapio
Koskinen Arto "Atte"
Kouvo Erja
Kujanpää-Kyyhkynen Leila
Kuusinen Tuula
Kääriäinen Mihail
Laaksonen Lasse
Laaksonen Mauri
Laine Seppo
Lanki Mertsi
Laukas Jari
Lehikoinen Ensio "Enska"
Lehti Heikki J.
Lehtimäki Harri
Lindell Harri - VARALLA, uusi
Lindström Jorma
Linna Leo
Ljungqvist Kristina
Lähde Claus
Mandelin Nina
Marttinen Esa J.
Mattila Salme
Merenaalto Jaana
Miettinen Tuula
Nieminen Jari
Nikoskinen Timo
Nurmi Tuula
Paussu Toni
Puustinen Niina
Raatikainen Mika - VARALLA (1.), uusi
Ristilä Jussi
Sademies Olli - VARALLA (2.), uusi
Silvennoinen Petri
Sormo Rolf
Sulaoja Arja
Sundqvist Katriina
Tamminen Jaakko
Tampio Tommi
Tanner Mika
Tiusanen Pekka
Valpas Antti - VALITTU, uusi
Viitanen Jari-Matti
Viitanen Juha
Voutilainen Sari
Välikangas Arto
Vasemmistoliiton kuntavaaliehdokkaat Helsingissä 2008
Vasemmistoliiton kuntavaaliehdokkaat Helsingissä 2008 (127 ehdokasta, kyselyyn vastanneita 42; valtuustoon valittuja 7)
Aaltonen Kauko
Aapakari Raija
Ahola Riku (sit.)
Alanko Tuula
Antikainen Marjut (sit.)
Arhinmäki Paavo - VALITTU
Asikainen Kirsi
Avarre Kristina (sit.)
Belila Eila (sit.)
Berg Kaija
Bergius Pentti
Buttler Pekka
Crisologo Roxana (sit.)
Elonen Johanna
Eräsaari Leena (sit.) - VARALLA, uusi
Eskelinen Pasi (sit.)
Eskelinen Teppo
Etholén Saku
Forss Lars
Furuholm Esa
Gharieb Elias
Haaja Ilpo
Haapanen Anna-Mari
Haglund Mikko
Hagner Anneli
Hakola Hannele
Harpf Tiina (sit.)
Helle Kirsi-Leena
Huhta Erika
Höykinpuro Yuri
Ilanko Mikko (sit.)
Ilola Niina
Immonen Hanna
Iso-Markku Perttu
Jaatinen Ville
Jeskanen (Lehtinen) Marjut
Jokinen Orvokki
Järvinen Pentti (sit.)
Järvinen Seppo
Kaarela Tiina
Kaasinen Juha-Pekka (sit.)
Kajanoja Jouko - VARALLA, uusi
Kajos Miina - VARALLA (2.), uusi
Kallio Timo
Kangas Ante
Katajisto Jaakko
Kaukonen Jaana
Kemppainen Ilona
Kirjava Eero
Kiviaid Tiia
Kivimäki Jorma
Kivistö Jali
Koponen Hannu
Korkalainen Tuomas
Korte Matti (sit.)
Koskimies Jan
Koste Asmo
Laiho Sari
Laine Reiska (sit.) - VARALLA, uusi
Leppänen Joonas
Liimatainen Kirsi Marie
Lindbäck Christina
Lindeman Jukka
Lindman Juho (sit.)
Lintunen Tiina
Loukoila Eija - VARALLA (3.), uusi
Martikainen Perttu
Mikkonen Turo
Modig Silvia (sit.) - VALITTU, uusi
Muotka Joni (sit.)
Murhu Liisa
Mänttäri Alina - VARALLA, uusi
Niemi Antti
Nyberg Jyri
Nybäck Frans
Ojala Outi - VALITTU
Oksman Ilkka
Oranne Emmy
Paaso Marjasirkka
Parkkonen Pia
Peltola Kati - VALITTU, uusi
Pietilä Antti (sit.)
Pihlaja John
Pihlaja Kirsi
Pohjola Mike (Mikko)
Puhakka Sirpa - VALITTU
Rauhala Paula
Raukamo Tuulikki
Ravela Reko
Rezov Elena
Riippa Linda
Roos J.P. (sit.)
Ruusunen Sanna
Saari Juhani
Saarinen Markku
Saarnio Pekka - VALITTU
Salonen Ilkka
Sara-aho Jonne
Savolainen Tarja (sit.)
Savonen Linda
Seppälä Hannu
Siimes Hanna-Kaisa - VARALLA (1.)
Simonen Riina
Suhonen Juha
Suksi Jyri (sit.)
Suominen Esa
Taavetti Riikka
Tamminen Aura
Tuominen Anu Maaria
Törnström Mika (sit.)
Urho Tuomas
Utriainen Risto
Vaara Markku
Vasankari Jaakko
Vikstedt Tea - VALITTU
Villanen Sampo
Villo Pertti
Vilppolahti Mika
Väisänen Sanna (sit.)
Välijeesiö Keijo
Välitalo Nestori
Wathén Katja-Anneli
Weckström Katja
Welling Viktoria
Wiik Eeva (sit.)
Wiik Kiti
Woitsch Erwin
Aaltonen Kauko
Aapakari Raija
Ahola Riku (sit.)
Alanko Tuula
Antikainen Marjut (sit.)
Arhinmäki Paavo - VALITTU
Asikainen Kirsi
Avarre Kristina (sit.)
Belila Eila (sit.)
Berg Kaija
Bergius Pentti
Buttler Pekka
Crisologo Roxana (sit.)
Elonen Johanna
Eräsaari Leena (sit.) - VARALLA, uusi
Eskelinen Pasi (sit.)
Eskelinen Teppo
Etholén Saku
Forss Lars
Furuholm Esa
Gharieb Elias
Haaja Ilpo
Haapanen Anna-Mari
Haglund Mikko
Hagner Anneli
Hakola Hannele
Harpf Tiina (sit.)
Helle Kirsi-Leena
Huhta Erika
Höykinpuro Yuri
Ilanko Mikko (sit.)
Ilola Niina
Immonen Hanna
Iso-Markku Perttu
Jaatinen Ville
Jeskanen (Lehtinen) Marjut
Jokinen Orvokki
Järvinen Pentti (sit.)
Järvinen Seppo
Kaarela Tiina
Kaasinen Juha-Pekka (sit.)
Kajanoja Jouko - VARALLA, uusi
Kajos Miina - VARALLA (2.), uusi
Kallio Timo
Kangas Ante
Katajisto Jaakko
Kaukonen Jaana
Kemppainen Ilona
Kirjava Eero
Kiviaid Tiia
Kivimäki Jorma
Kivistö Jali
Koponen Hannu
Korkalainen Tuomas
Korte Matti (sit.)
Koskimies Jan
Koste Asmo
Laiho Sari
Laine Reiska (sit.) - VARALLA, uusi
Leppänen Joonas
Liimatainen Kirsi Marie
Lindbäck Christina
Lindeman Jukka
Lindman Juho (sit.)
Lintunen Tiina
Loukoila Eija - VARALLA (3.), uusi
Martikainen Perttu
Mikkonen Turo
Modig Silvia (sit.) - VALITTU, uusi
Muotka Joni (sit.)
Murhu Liisa
Mänttäri Alina - VARALLA, uusi
Niemi Antti
Nyberg Jyri
Nybäck Frans
Ojala Outi - VALITTU
Oksman Ilkka
Oranne Emmy
Paaso Marjasirkka
Parkkonen Pia
Peltola Kati - VALITTU, uusi
Pietilä Antti (sit.)
Pihlaja John
Pihlaja Kirsi
Pohjola Mike (Mikko)
Puhakka Sirpa - VALITTU
Rauhala Paula
Raukamo Tuulikki
Ravela Reko
Rezov Elena
Riippa Linda
Roos J.P. (sit.)
Ruusunen Sanna
Saari Juhani
Saarinen Markku
Saarnio Pekka - VALITTU
Salonen Ilkka
Sara-aho Jonne
Savolainen Tarja (sit.)
Savonen Linda
Seppälä Hannu
Siimes Hanna-Kaisa - VARALLA (1.)
Simonen Riina
Suhonen Juha
Suksi Jyri (sit.)
Suominen Esa
Taavetti Riikka
Tamminen Aura
Tuominen Anu Maaria
Törnström Mika (sit.)
Urho Tuomas
Utriainen Risto
Vaara Markku
Vasankari Jaakko
Vikstedt Tea - VALITTU
Villanen Sampo
Villo Pertti
Vilppolahti Mika
Väisänen Sanna (sit.)
Välijeesiö Keijo
Välitalo Nestori
Wathén Katja-Anneli
Weckström Katja
Welling Viktoria
Wiik Eeva (sit.)
Wiik Kiti
Woitsch Erwin
Vihreiden kuntavaaliehdokkaat Helsingissä 2008
Vihreiden kuntavaaliehdokkaat Helsingissä 2008 (127 ehdokasta, kyselyyn vastanneita 49; valtuustoon valittuja 21)
Abdulla Zahra - VALITTU
Alanko-Kahiluoto Outi - VALITTU
Andersson Annikka - VARALLA, uusi
Auterinen Iiro
Björs Marko - VARALLA, uusi
Brax Tuija - VALITTU
Castrén Verna
Chydenius Jussi - VARALLA, uusi
Diarra Fatim
Donner Marjatta
Eerola Leena
Elfadl Wisam
Gröhn Irene
Grönholm Arto
Hack Vesa
Hamid Jasmin - VARALLA, uusi
Hartonen Sari
Helistö Kimmo - VALITTU
Hellström Sanna - VALITTU
Henttonen Riikka - VARALLA, uusi
Hietanen Helena (sit.) - VARALLA, uusi
Holopainen Mari - VALITTU, uusi
Häkkinen Piia - VARALLA, uusi
Härkönen Jehki - VARALLA, uusi
Ikävalko Suzan - VARALLA, uusi
Ilkka Saara
Ingervo Sirkku - VALITTU
Isak Abdulkadir (sit.)
Isaksson Eva
Johansson Juhani
Jonninen Jukka
Karhu Jessica - VARALLA (2.), uusi
Kari Emma - VALITTU, uusi
Karikko Sarianne
Karvonen Martti
Kemppinen Teea
Klemetti Veli-Heikki
Komsi Ville
Koponen Mattijuhani
Korhonen Salla
Kortteinen Lotta
Koskela Anu - VARALLA (3.), uusi
Kosunen Marko
Kousa Tuuli - VALITTU, uusi
Krohn Leena
Krohn Minerva - VALITTU
Kuikka Essi - VALITTU
Kurikka Olga
Kälviä Kari
Kärkkäinen Mikko
Könkkölä Kalle - VARALLA, uusi
Laakso Tapio - VARALLA, uusi
Laitinen Ritva
Lauriala Miika (sit.)
Lehtipuu Otto - VALITTU
Lindqvist Päivi
Lius Esko
Lähde Hanna-Kaisa
Marjanen Jari J.
Martelius Jonita
Moisio Elina - VALITTU
Moisio Osmo
Moliis Jani
Muhammed Husein
Myllykoski Pekka
Mäkelä J. Pekka
Neimann Riina
Nordman Bernt
Nordström Laura - VARALLA, uusi
Nuorteva Johanna - VARALLA, uusi
Nurminen Katariina
Nyberg Risto
Näre Sari - VARALLA (1.)
Olin Venla
Oskala Hannu
Ovaskainen Kai
Paalimäki Tuula
Palaste-Eerola Tuula
Peipinen Vesa
Pentikäinen Kimmo
Perukangas Michael
Perälä Erkki
Pesola Mikko
Piiparinen Niklas
Pollock Eric
Puoskari Mari - VALITTU
Puukko Kristiina - VARALLA, uusi
Pyhtilä Matti
Pyhälahti Timo
Rantanen Auli
Rantanen Tuomas - VALITAAN
Ristimäki Reetta - VARALLA, uusi
Ronkainen Marko
Rydman Walter
Sahlberg Pörrö
Salminen Matti (sit.)
Siltanen Tuija
Sinnemäki Anni - VALITTU
Sjöberg-Tuominen Lena
Skoglund Riitta - VARALLA, uusi
Soininvaara Osmo - VALITTU
Sokka Sinikka (sit.)
Storsjö Mikael
Ståhlberg Taija
Ståhlberg Tommi
Sumuvuori Johanna - VALITTU
Tarkkanen Jussi
Telaranta Pirkko (sit.)
Tenhonen-Lightfoot Erja
Therman Cecilia
Tulenheimo Martti - VARALLA, uusi
Tuominen Hannu
Turkia Tiina
Vakkari Mikael
Valkama Elina
Veiström Ilkka
Venetvaara Inka
Vesikansa Sanna - VALITTU, uusi
Vienola Anssi
Vierikko Kati - VARALLA, uusi
Virkkunen Julia (sit.) - VALITTU, uusi
Virri Vesa
Viskari Tuomas
Väkiparta Satu
Värtö Mikko
Wennström Nina
Ylikahri Ville - VALITTU, uusi
Abdulla Zahra - VALITTU
Alanko-Kahiluoto Outi - VALITTU
Andersson Annikka - VARALLA, uusi
Auterinen Iiro
Björs Marko - VARALLA, uusi
Brax Tuija - VALITTU
Castrén Verna
Chydenius Jussi - VARALLA, uusi
Diarra Fatim
Donner Marjatta
Eerola Leena
Elfadl Wisam
Gröhn Irene
Grönholm Arto
Hack Vesa
Hamid Jasmin - VARALLA, uusi
Hartonen Sari
Helistö Kimmo - VALITTU
Hellström Sanna - VALITTU
Henttonen Riikka - VARALLA, uusi
Hietanen Helena (sit.) - VARALLA, uusi
Holopainen Mari - VALITTU, uusi
Häkkinen Piia - VARALLA, uusi
Härkönen Jehki - VARALLA, uusi
Ikävalko Suzan - VARALLA, uusi
Ilkka Saara
Ingervo Sirkku - VALITTU
Isak Abdulkadir (sit.)
Isaksson Eva
Johansson Juhani
Jonninen Jukka
Karhu Jessica - VARALLA (2.), uusi
Kari Emma - VALITTU, uusi
Karikko Sarianne
Karvonen Martti
Kemppinen Teea
Klemetti Veli-Heikki
Komsi Ville
Koponen Mattijuhani
Korhonen Salla
Kortteinen Lotta
Koskela Anu - VARALLA (3.), uusi
Kosunen Marko
Kousa Tuuli - VALITTU, uusi
Krohn Leena
Krohn Minerva - VALITTU
Kuikka Essi - VALITTU
Kurikka Olga
Kälviä Kari
Kärkkäinen Mikko
Könkkölä Kalle - VARALLA, uusi
Laakso Tapio - VARALLA, uusi
Laitinen Ritva
Lauriala Miika (sit.)
Lehtipuu Otto - VALITTU
Lindqvist Päivi
Lius Esko
Lähde Hanna-Kaisa
Marjanen Jari J.
Martelius Jonita
Moisio Elina - VALITTU
Moisio Osmo
Moliis Jani
Muhammed Husein
Myllykoski Pekka
Mäkelä J. Pekka
Neimann Riina
Nordman Bernt
Nordström Laura - VARALLA, uusi
Nuorteva Johanna - VARALLA, uusi
Nurminen Katariina
Nyberg Risto
Näre Sari - VARALLA (1.)
Olin Venla
Oskala Hannu
Ovaskainen Kai
Paalimäki Tuula
Palaste-Eerola Tuula
Peipinen Vesa
Pentikäinen Kimmo
Perukangas Michael
Perälä Erkki
Pesola Mikko
Piiparinen Niklas
Pollock Eric
Puoskari Mari - VALITTU
Puukko Kristiina - VARALLA, uusi
Pyhtilä Matti
Pyhälahti Timo
Rantanen Auli
Rantanen Tuomas - VALITAAN
Ristimäki Reetta - VARALLA, uusi
Ronkainen Marko
Rydman Walter
Sahlberg Pörrö
Salminen Matti (sit.)
Siltanen Tuija
Sinnemäki Anni - VALITTU
Sjöberg-Tuominen Lena
Skoglund Riitta - VARALLA, uusi
Soininvaara Osmo - VALITTU
Sokka Sinikka (sit.)
Storsjö Mikael
Ståhlberg Taija
Ståhlberg Tommi
Sumuvuori Johanna - VALITTU
Tarkkanen Jussi
Telaranta Pirkko (sit.)
Tenhonen-Lightfoot Erja
Therman Cecilia
Tulenheimo Martti - VARALLA, uusi
Tuominen Hannu
Turkia Tiina
Vakkari Mikael
Valkama Elina
Veiström Ilkka
Venetvaara Inka
Vesikansa Sanna - VALITTU, uusi
Vienola Anssi
Vierikko Kati - VARALLA, uusi
Virkkunen Julia (sit.) - VALITTU, uusi
Virri Vesa
Viskari Tuomas
Väkiparta Satu
Värtö Mikko
Wennström Nina
Ylikahri Ville - VALITTU, uusi
Kristillisten kuntavaaliehdokkaat Helsingissä 2008
Kristillisdemokraattien kuntavaaliehdokkaat Helsingissä 2008 (65 ehdokasta, kyselyyn vastanneita 12; valtuustoon valittuja 2)
Aejmelaeus Riitta (sit.) - VARALLA (1.), uusi
Ansel Obinna
Anttila Tuomas
Bartholdi Pauli
Chugh Amarjit
Ebeling Mika - VALITTU
Ehrnsten Virpi (sit.)
Eklund Matti
Enlund Annika
Hakkari Tommi
Hiltunen Olga
Hongisto Pirjo
Ilkka Leena
Itälehto-Supponen Marja-Leena
Kaislanen Heikki
Kaksonen Marika
Kalliola Markus
Kangas Terhi
Khilyo Yawari
Kiviluoto Hilkka
Koivula, Ray
Korhonen-Enqvist Anna-Kaisa
Koskiluoma Timo
Kotilahti Juha
Kouri Juha
Kuinkamäki Kimmo
Kull Gunnel
Kurhinen Juri
Kushtshenko Leena
Kuuslahti Kaarina
Kyröhonka Santeri
Kytökangas Sonja
Kärmeranta Jussi
Lamberg Peter
Lammi Elo
Mecklin Maija
Metsä-Kettelä Jorma
Naakka Anna-Liisa
Namakula Joweria
Niemistö Kaisa
Paananen Jouko
Paramo Raija
Pellonpoika Tuula
Pennanen-Aitta Paula
Peuhkuri Laura
Pihl Satu
Potapenko Maksim
Pulkkinen Mariitta
Rekimies Mikko
Riihimäki Ilkka
Ruokonen Saara
Ruponen Taru
Röyskö Heini
Salminen Marjatta
Salminiemi Lea
Salo Tuomas
Snellman-Aittola Marja
Soitu Kermen
Sytchev Kirill
Tyrni Miina
Vaahtoranta Lauri
Vapaakallio Kari
Vesikko Valter
Vuorinen Markku - VALITTU, uusi
Vuorinen Tuulikki - VARALLA (2.), uusi
Aejmelaeus Riitta (sit.) - VARALLA (1.), uusi
Ansel Obinna
Anttila Tuomas
Bartholdi Pauli
Chugh Amarjit
Ebeling Mika - VALITTU
Ehrnsten Virpi (sit.)
Eklund Matti
Enlund Annika
Hakkari Tommi
Hiltunen Olga
Hongisto Pirjo
Ilkka Leena
Itälehto-Supponen Marja-Leena
Kaislanen Heikki
Kaksonen Marika
Kalliola Markus
Kangas Terhi
Khilyo Yawari
Kiviluoto Hilkka
Koivula, Ray
Korhonen-Enqvist Anna-Kaisa
Koskiluoma Timo
Kotilahti Juha
Kouri Juha
Kuinkamäki Kimmo
Kull Gunnel
Kurhinen Juri
Kushtshenko Leena
Kuuslahti Kaarina
Kyröhonka Santeri
Kytökangas Sonja
Kärmeranta Jussi
Lamberg Peter
Lammi Elo
Mecklin Maija
Metsä-Kettelä Jorma
Naakka Anna-Liisa
Namakula Joweria
Niemistö Kaisa
Paananen Jouko
Paramo Raija
Pellonpoika Tuula
Pennanen-Aitta Paula
Peuhkuri Laura
Pihl Satu
Potapenko Maksim
Pulkkinen Mariitta
Rekimies Mikko
Riihimäki Ilkka
Ruokonen Saara
Ruponen Taru
Röyskö Heini
Salminen Marjatta
Salminiemi Lea
Salo Tuomas
Snellman-Aittola Marja
Soitu Kermen
Sytchev Kirill
Tyrni Miina
Vaahtoranta Lauri
Vapaakallio Kari
Vesikko Valter
Vuorinen Markku - VALITTU, uusi
Vuorinen Tuulikki - VARALLA (2.), uusi
Ruotsalaisen kansanpuolueen kuntavaaliehdokkaat Helsingissä 2008
Ruotsalaisen kansanpuolueen kuntavaaliehdokkaat Helsingissä 2008 (92 ehdokasta, joista 3 Liberaaleja; kyselyyn vastanneita 23; valtuustoon valittuja 5)
Svenska folkpartiets kandidater i Helsingfors 2008 (92)
Ahonen Päivikki
Aminoff Henrik
Antell Christer
Appelberg Carl
Bakieh Munir
Berg Göran
Bergström Ann-Mari
Björnberg-Enckell Maria - VALITTU
Blom Christian
Brettschneider Gunvor - VARALLA (1.), uusi
Bruncrona Maria
Bärlund Johan
Chamorro Ayala Francisco
Chan Sam Wai
Ekman Johan
Enckell Liisa
Epstein Mikael
Fant Björn
Finne Ina
Finne-Elonen Laura - VARALLA, uusi
Finström Maria
Forsman Jonas
Gadd Sture - VALITTU
Granqvist Lisa
Griffis Larrie
Grüne Ann-Jolin
Heikkinen Kimmo
Hertzberg Veronica
Hertzen von Yrsa
Hindsberg Carl-Johan
Holmström Niklas
Hultkrantz Johan
Höglund Camilla
Johansson Stefan - VARALLA (3.), uusi
Jungner-Nordgren Anna
Junni Paulina
Juth Kristina
Keto Björn
Kirsanova Anna
Kollin Susanne
Kärkkäinen Anna
Laaksonen Ann-Louise
Labbas-Gahmberg Liselotte
Liemola Lasse (sit./obunden) - VARALLA, uusi
Lillja Jan
Lindström David
Löcke Gerd-Peter
Löfström Mats
Lönnfors Fredrik
Melin Cecilia
Montonen Mia
Murto Armi
Myllyharju Kyllikki
Mäki-Petäys Nina
Nikander Ralf
Nyman Clas-Håkan
Nyman Linus
Nystén Leif
Oker-Blom Jan D. - VALITTU
Pelin Fredrik
Renlund Martin
Rosengren Bodil
Rosengård Marica
Sandberg Johanna
Sandelin Katarina
Sandelin Rabbe
Sirviö Ari
Sjövall Mikael
Strandberg Lia-Julia
Sundell Sigrid
Suomi Netta
Thors Astrid - VALITTU, uusi
Torvalds Nils - VALITTU, uusi
Udd Björn
Uunila Stig
Viglione Petri
Vuori Veli-Pekka
Wallius-Virkkula Heidi
Walther Herbert
Wenman Lena
Westerholm Anders
Wiik Mimi
Wikblad Patrick
Wiklund Ulla
Witting Julia
Wrede Georg Henrik
Yrjölä-Lindgrén Christina
Zilliacus-Tikkanen Henrika - VARALLA (2.), uusi
Österberg Marianne
Eriksson Kimmo (Lib.)
Metsälä Jari (Lib.)
Mustalahti Mika (Lib.)
Svenska folkpartiets kandidater i Helsingfors 2008 (92)
Ahonen Päivikki
Aminoff Henrik
Antell Christer
Appelberg Carl
Bakieh Munir
Berg Göran
Bergström Ann-Mari
Björnberg-Enckell Maria - VALITTU
Blom Christian
Brettschneider Gunvor - VARALLA (1.), uusi
Bruncrona Maria
Bärlund Johan
Chamorro Ayala Francisco
Chan Sam Wai
Ekman Johan
Enckell Liisa
Epstein Mikael
Fant Björn
Finne Ina
Finne-Elonen Laura - VARALLA, uusi
Finström Maria
Forsman Jonas
Gadd Sture - VALITTU
Granqvist Lisa
Griffis Larrie
Grüne Ann-Jolin
Heikkinen Kimmo
Hertzberg Veronica
Hertzen von Yrsa
Hindsberg Carl-Johan
Holmström Niklas
Hultkrantz Johan
Höglund Camilla
Johansson Stefan - VARALLA (3.), uusi
Jungner-Nordgren Anna
Junni Paulina
Juth Kristina
Keto Björn
Kirsanova Anna
Kollin Susanne
Kärkkäinen Anna
Laaksonen Ann-Louise
Labbas-Gahmberg Liselotte
Liemola Lasse (sit./obunden) - VARALLA, uusi
Lillja Jan
Lindström David
Löcke Gerd-Peter
Löfström Mats
Lönnfors Fredrik
Melin Cecilia
Montonen Mia
Murto Armi
Myllyharju Kyllikki
Mäki-Petäys Nina
Nikander Ralf
Nyman Clas-Håkan
Nyman Linus
Nystén Leif
Oker-Blom Jan D. - VALITTU
Pelin Fredrik
Renlund Martin
Rosengren Bodil
Rosengård Marica
Sandberg Johanna
Sandelin Katarina
Sandelin Rabbe
Sirviö Ari
Sjövall Mikael
Strandberg Lia-Julia
Sundell Sigrid
Suomi Netta
Thors Astrid - VALITTU, uusi
Torvalds Nils - VALITTU, uusi
Udd Björn
Uunila Stig
Viglione Petri
Vuori Veli-Pekka
Wallius-Virkkula Heidi
Walther Herbert
Wenman Lena
Westerholm Anders
Wiik Mimi
Wikblad Patrick
Wiklund Ulla
Witting Julia
Wrede Georg Henrik
Yrjölä-Lindgrén Christina
Zilliacus-Tikkanen Henrika - VARALLA (2.), uusi
Österberg Marianne
Eriksson Kimmo (Lib.)
Metsälä Jari (Lib.)
Mustalahti Mika (Lib.)
Kokoomuksen kuntavaaliehdokkaat Helsingissä 2008
Kokoomuksen kuntavaaliehdokkaat Helsingissä 2008 (127 ehdokasta, kyselyyn vastanneita 28; valtuustoon valittuja 26)
Aalto Jaana - VARALLA, uusi
Aaltonen Pia
Abenet Suzana
Aro Kalevi
Arra Olavi
Asko-Seljavaara Sirpa - VALITTU
Aurejärvi Erkki - VARALLA
Bergroth Maj
Bogomoloff Harry - VALITTU
Ekholm-Talas Heidi - VARALLA, uusi
Eklund Merja - VARALLA, uusi
El-Khouri Elie
Enroth Matti - VARALLA
Haapala Johanna
Haarma Kai
Hakola Juha - VALITTTU, uusi
Hallipelto Aatos
Halme Liisa
Halme Ulla - VARALLA, uusi
Heistaro Sami - VARALLA, uusi
Helminen Seppo K J
Hiidenuhma-Valtonen Paula - VARALLA
Hinkkanen Anja
Huusko Mari
Häyrinen Raimo
Iivonen Ilari
Inkeroinen-Kalliokoski Kirsti
Ivanitskiy Katja
Jäntti Maija
Järvinen Ari - VARALLA, uusi
Kannus Kristiina
Karhuvaara Arja - VALITTU
Karlstedt Jorma
Karu Heikki - VALITTU
Kimiläinen Emma
Kokko Kristiina - VARALLA, uusi
Korhonen Johanna
Koskinen Kauko - VALITTU
Koulumies Terhi - VALITTU, uusi
Kouvalainen Satu - VARALLA, uusi
Krabbe Johanna
Kronlöf Pauliina
Kuitunen Anita
Laakkonen Mikko
Lahti Arto - VARALLA, uusi
Lahti Jere - VALITTU
Lamminperä Jaana
Lanamäki Ari
Leppä-aho Pauli - VARALLA
Levo Juha
Luoto Jani
Luukkainen Hannele - VALITTU
Lähteenmäki Hanna
Masso Iivi Anna
Mattila Jukka I.
Mattila Pekka - VARALLA, uusi
Mattila Pentti
McCarron Francis "Frane" - VARALLA, uusi
Mickelsson Annukka - VARALLA, uusi
Mikander Kaj
Mikkola Minnami
Muurinen Seija - VALITTU, uusi
Myllymäki Birgitta
Männistö Lasse - VALITTU, uusi
Neuvonen Vuokko
Niemi Esko
Nieminen Jarmo (sit.) - VALITTU, uusi
Nurmela Tuomas - VARALLA, uusi
Nurmi Marjo
Närhinsalo Timo
Ojala Jaakko
Oka Sakari - VARALLA, uusi
Pakarinen Pia - VALITTU, uusi
Palmroth-Leino Elina - VARALLA, uusi
Pelanne Juhani
Pelkonen Jaana - VALITTU, uusi
Peltonen Juha
Perkiö Sanna - VALITTU
Perttilä Raila
Piiskoppel Kirsti
Päiväläinen Aleksi
Raittinen Timo
Ranki Risto - VARALLA, uusi
Rauhamäki Tatu - VALITTU
Rautava Risto - VALITTU
Rautio Einari
Razai Zarmina
Rihtniemi Suvi - VALITTU
Riihelä Esko - VARALLA, uusi
Rissanen Laura - VALITTU, uusi
Romakkaniemi Juho - VALITTU, uusi
Ruhala Heidi
Rydman Wille - VARALLA, uusi
Räty Laura - VALITTU
Saarinen Eija Terhen
Salonen Jarmo
Salonranta Jussi
Sammallahti Tiia
Sandbacka Michael Berner
Sarkomaa Sari - VALITTU
Saukkonen Lea - VARALLA (2.), uusi
Simik Laura
Sinclair Stephanie
Snäll Riitta - VARALLA, uusi
Spets (Fors) Kati
Stormbom Peter
Strömnes Sunniva
Suomalainen Nina - VALITTU, uusi
Suomela Kari
Suomenaro Eeva
Suomu Katariina
Suvio-Samulin Aira
Sydänmaa Johanna - VARALLA (3.), uusi
Taivaloja Tina
Toveri Maarit
Tuominen Tapani
Urho Ulla-Marja - VALITTU
Vainioniemi Jarmo
Valtonen Malina
Valtonen Olli - VALITTU, uusi
Valve Jaakko
Vapaavuori Jan - VALITTU
Vuoristo-Salonen Anneli
Väisänen Marjaana
Väyrynen Aaro
Väärälä Ville
Wiksten Milla - VARALLA (1.), uusi
Aalto Jaana - VARALLA, uusi
Aaltonen Pia
Abenet Suzana
Aro Kalevi
Arra Olavi
Asko-Seljavaara Sirpa - VALITTU
Aurejärvi Erkki - VARALLA
Bergroth Maj
Bogomoloff Harry - VALITTU
Ekholm-Talas Heidi - VARALLA, uusi
Eklund Merja - VARALLA, uusi
El-Khouri Elie
Enroth Matti - VARALLA
Haapala Johanna
Haarma Kai
Hakola Juha - VALITTTU, uusi
Hallipelto Aatos
Halme Liisa
Halme Ulla - VARALLA, uusi
Heistaro Sami - VARALLA, uusi
Helminen Seppo K J
Hiidenuhma-Valtonen Paula - VARALLA
Hinkkanen Anja
Huusko Mari
Häyrinen Raimo
Iivonen Ilari
Inkeroinen-Kalliokoski Kirsti
Ivanitskiy Katja
Jäntti Maija
Järvinen Ari - VARALLA, uusi
Kannus Kristiina
Karhuvaara Arja - VALITTU
Karlstedt Jorma
Karu Heikki - VALITTU
Kimiläinen Emma
Kokko Kristiina - VARALLA, uusi
Korhonen Johanna
Koskinen Kauko - VALITTU
Koulumies Terhi - VALITTU, uusi
Kouvalainen Satu - VARALLA, uusi
Krabbe Johanna
Kronlöf Pauliina
Kuitunen Anita
Laakkonen Mikko
Lahti Arto - VARALLA, uusi
Lahti Jere - VALITTU
Lamminperä Jaana
Lanamäki Ari
Leppä-aho Pauli - VARALLA
Levo Juha
Luoto Jani
Luukkainen Hannele - VALITTU
Lähteenmäki Hanna
Masso Iivi Anna
Mattila Jukka I.
Mattila Pekka - VARALLA, uusi
Mattila Pentti
McCarron Francis "Frane" - VARALLA, uusi
Mickelsson Annukka - VARALLA, uusi
Mikander Kaj
Mikkola Minnami
Muurinen Seija - VALITTU, uusi
Myllymäki Birgitta
Männistö Lasse - VALITTU, uusi
Neuvonen Vuokko
Niemi Esko
Nieminen Jarmo (sit.) - VALITTU, uusi
Nurmela Tuomas - VARALLA, uusi
Nurmi Marjo
Närhinsalo Timo
Ojala Jaakko
Oka Sakari - VARALLA, uusi
Pakarinen Pia - VALITTU, uusi
Palmroth-Leino Elina - VARALLA, uusi
Pelanne Juhani
Pelkonen Jaana - VALITTU, uusi
Peltonen Juha
Perkiö Sanna - VALITTU
Perttilä Raila
Piiskoppel Kirsti
Päiväläinen Aleksi
Raittinen Timo
Ranki Risto - VARALLA, uusi
Rauhamäki Tatu - VALITTU
Rautava Risto - VALITTU
Rautio Einari
Razai Zarmina
Rihtniemi Suvi - VALITTU
Riihelä Esko - VARALLA, uusi
Rissanen Laura - VALITTU, uusi
Romakkaniemi Juho - VALITTU, uusi
Ruhala Heidi
Rydman Wille - VARALLA, uusi
Räty Laura - VALITTU
Saarinen Eija Terhen
Salonen Jarmo
Salonranta Jussi
Sammallahti Tiia
Sandbacka Michael Berner
Sarkomaa Sari - VALITTU
Saukkonen Lea - VARALLA (2.), uusi
Simik Laura
Sinclair Stephanie
Snäll Riitta - VARALLA, uusi
Spets (Fors) Kati
Stormbom Peter
Strömnes Sunniva
Suomalainen Nina - VALITTU, uusi
Suomela Kari
Suomenaro Eeva
Suomu Katariina
Suvio-Samulin Aira
Sydänmaa Johanna - VARALLA (3.), uusi
Taivaloja Tina
Toveri Maarit
Tuominen Tapani
Urho Ulla-Marja - VALITTU
Vainioniemi Jarmo
Valtonen Malina
Valtonen Olli - VALITTU, uusi
Valve Jaakko
Vapaavuori Jan - VALITTU
Vuoristo-Salonen Anneli
Väisänen Marjaana
Väyrynen Aaro
Väärälä Ville
Wiksten Milla - VARALLA (1.), uusi
Keskustan kuntavaaliehdokkaat Helsingissä 2008
Keskustan kuntavaaliehdokkaat Helsingissä 2008 (113 ehdokasta, kyselyyn vastanneita 40; valtuustoon valittuja 3)
Ailus Merja
Airaksinen Pekka
Alajoutsijärvi Arto
Alin Sonja
Alku Antero
Anttinen Pekka (sit.)
Black Seija
Bunders Markus
Dris Yanice
Gardemeister Jaana
Hankonen Katariina
Heikkinen Hannele
Hilakari Ruusa (sit.)
Holopainen Juha Matti
Huhtamäki Martti (sit.)
Hussein Mohamed Abdira
Hwang Dae Jin
Höykinpuro Saija
Ignatius Aulis
Ihanus Jukka
Joronen Timo
Järvenpää Petri
Kaartinen Kai
Kananen Salme
Karling Helena
Katila Tapani
Kauppinen Heidi
Kekäläinen Haka (sit.)
Kelkka Teemu
Kettunen Anne
Kiviniemi Mari - VALITTU
Koivunalho Mikko
Koivuniemi Päivi
Kolbe Laura - VALITTU
Korhonen Salla
Korhonen Riitta (sit.)
Korpela Merja
Koskela Vesa
Kulmanen Ilari
Kumpulainen Juho
Kuuskoski Eeva - VARALLA (1.), uusi
Kähkönen Tuula
Kärki Hannu
Kärkkäinen Eeva
Laaninen Timo
Lappalainen Vesa
Latikka Timo
Laukkanen Matti
Laukkanen Erkki
Lazareva Ella - VARALLA (3.), uusi
Lehtimäki Seppo
Lehtinen Raija
Lehtinen Merja
Leikkonen Tuomas
Leskelä Vihtori
Leskinen Timo
Levy Perttu
Liu Jiangi
Luukka Lyydia
Mansikka-aho Katri (Cata)
Merilaita Unto
Miettinen Ilkka
Mikkilä Timo
Molander Sole - VARALLA (2.)
Monikainen Andrei
Muilu Kaija-Kristiina
Mäenpää Marjaana
Mäkinen Vesa-Matti
Mönttinen Matti
Neittaanmäki Pertti
Ohtamaa Arja
Oravainen Timo
Orjo Päivi
Paldanius Seppo
Pang Mina
Parikka Marja
Pasanen Veli
Peisa Jyrki
Peltokangas Kalle
Peltokorpi Terhi - VALITTU
Peltola Hannu
Pertsev Denis
Piippo Aino
Piiroinen Sari-Marja
Pohjola Ulla
Pohtola Jorma
Portaankorva Babette
Puustinen Hannu
Rajavuori Tapio
Ranki Anna
Rantanen Kimmo
Rauhansalo Sanna
Riekkinen Juha
Ristimäki Susanna
Romppainen Teijo
Rossi Mika
Rosti Raija
Ruuskanen Kristiina
Rytkönen Jussi
Salmela Kauko-Kullervo
Sarlund Juha
Sartemo Martta
Seppälä Alpo
Siimes Ilari
Simberg Osku
Tepponen Pirkko
Tirkkonen Kari
Tönisson Roland
Vainio Matti
Varila Sinikka
Vimpari Anna-Mari
Virri Esko
Vornanen Marita
Ailus Merja
Airaksinen Pekka
Alajoutsijärvi Arto
Alin Sonja
Alku Antero
Anttinen Pekka (sit.)
Black Seija
Bunders Markus
Dris Yanice
Gardemeister Jaana
Hankonen Katariina
Heikkinen Hannele
Hilakari Ruusa (sit.)
Holopainen Juha Matti
Huhtamäki Martti (sit.)
Hussein Mohamed Abdira
Hwang Dae Jin
Höykinpuro Saija
Ignatius Aulis
Ihanus Jukka
Joronen Timo
Järvenpää Petri
Kaartinen Kai
Kananen Salme
Karling Helena
Katila Tapani
Kauppinen Heidi
Kekäläinen Haka (sit.)
Kelkka Teemu
Kettunen Anne
Kiviniemi Mari - VALITTU
Koivunalho Mikko
Koivuniemi Päivi
Kolbe Laura - VALITTU
Korhonen Salla
Korhonen Riitta (sit.)
Korpela Merja
Koskela Vesa
Kulmanen Ilari
Kumpulainen Juho
Kuuskoski Eeva - VARALLA (1.), uusi
Kähkönen Tuula
Kärki Hannu
Kärkkäinen Eeva
Laaninen Timo
Lappalainen Vesa
Latikka Timo
Laukkanen Matti
Laukkanen Erkki
Lazareva Ella - VARALLA (3.), uusi
Lehtimäki Seppo
Lehtinen Raija
Lehtinen Merja
Leikkonen Tuomas
Leskelä Vihtori
Leskinen Timo
Levy Perttu
Liu Jiangi
Luukka Lyydia
Mansikka-aho Katri (Cata)
Merilaita Unto
Miettinen Ilkka
Mikkilä Timo
Molander Sole - VARALLA (2.)
Monikainen Andrei
Muilu Kaija-Kristiina
Mäenpää Marjaana
Mäkinen Vesa-Matti
Mönttinen Matti
Neittaanmäki Pertti
Ohtamaa Arja
Oravainen Timo
Orjo Päivi
Paldanius Seppo
Pang Mina
Parikka Marja
Pasanen Veli
Peisa Jyrki
Peltokangas Kalle
Peltokorpi Terhi - VALITTU
Peltola Hannu
Pertsev Denis
Piippo Aino
Piiroinen Sari-Marja
Pohjola Ulla
Pohtola Jorma
Portaankorva Babette
Puustinen Hannu
Rajavuori Tapio
Ranki Anna
Rantanen Kimmo
Rauhansalo Sanna
Riekkinen Juha
Ristimäki Susanna
Romppainen Teijo
Rossi Mika
Rosti Raija
Ruuskanen Kristiina
Rytkönen Jussi
Salmela Kauko-Kullervo
Sarlund Juha
Sartemo Martta
Seppälä Alpo
Siimes Ilari
Simberg Osku
Tepponen Pirkko
Tirkkonen Kari
Tönisson Roland
Vainio Matti
Varila Sinikka
Vimpari Anna-Mari
Virri Esko
Vornanen Marita
perjantai 19. syyskuuta 2008
Kaupunkimetsäliikkeen kysymykset Helsingin kuntavaaliehdokkaille
Kaupunkimetsäliike kysyy Helsingin kuntavaaliehdokkailta kolme kaupunkimetsiin liittyvää kysymystä. Ehdokkaiden vastaukset julkaistaan tässä blogissa.
1) Helsingin kaupunkimetsät ovat ainutlaatuisia luonto- ja virkistysalueita, joita ei tulisi tuhota rakentamisella tai liian rajuilla ”hoitotoimenpiteillä”. Helsingin alueelta löytyy muuta rakennusmaata vielä kymmeniksi vuosiksi. Olisitko valtuutettuna valmis puolustamaan kaupunkimetsien suojelua?
2) Kaupunkimetsäliikkeen tavoitteena on, että kaupunkimetsien suojelusta järjestetään neuvoa-antava kansanäänestys. Äänestäjiltä kysyttäisiin, haluavatko he säilyttää Helsingin nykyiset kaupunkimetsät luonnonmukaisina ja rakentamattomina. Kannatatko Sinä kaupunkimetsäliikkeen kansanäänestysaloitetta? Perustele.
3) Kannatatko lähidemokratian vahvistamista? Pitäisikö kansalaisvaikuttamista helpottaa? Esimerkiksi neuvoa-antavan kansanäänestysaloitteen taakse on saatava 5 prosenttia äänioikeutetuista (mikä Helsingissä merkitsee noin 25 000 allekirjoittajaa), jotta aloite otettaisiin valtuustossa edes käsittelyyn. Kommentoi nykyistä tilannetta.
1) Helsingin kaupunkimetsät ovat ainutlaatuisia luonto- ja virkistysalueita, joita ei tulisi tuhota rakentamisella tai liian rajuilla ”hoitotoimenpiteillä”. Helsingin alueelta löytyy muuta rakennusmaata vielä kymmeniksi vuosiksi. Olisitko valtuutettuna valmis puolustamaan kaupunkimetsien suojelua?
2) Kaupunkimetsäliikkeen tavoitteena on, että kaupunkimetsien suojelusta järjestetään neuvoa-antava kansanäänestys. Äänestäjiltä kysyttäisiin, haluavatko he säilyttää Helsingin nykyiset kaupunkimetsät luonnonmukaisina ja rakentamattomina. Kannatatko Sinä kaupunkimetsäliikkeen kansanäänestysaloitetta? Perustele.
3) Kannatatko lähidemokratian vahvistamista? Pitäisikö kansalaisvaikuttamista helpottaa? Esimerkiksi neuvoa-antavan kansanäänestysaloitteen taakse on saatava 5 prosenttia äänioikeutetuista (mikä Helsingissä merkitsee noin 25 000 allekirjoittajaa), jotta aloite otettaisiin valtuustossa edes käsittelyyn. Kommentoi nykyistä tilannetta.
Frågorna på svenska
1) Stadsskogarna i Helsingfors är unika natur- och rekreationsområden, som man inte bör förstöra av byggande eller genom för kraftig skogsvård. I Helsingfors finns för byggandet lämpigare områden, som räcker ännu för årtionden framåt. Skulle du som fullmäktig vara färdig att försvara bevarandet av skogarna?
2) Stadskogsrörelsens målsättning är att i Helsingfors ordnas en rådgivande folkomröstning om stadsskogarna där väljarna tar ställning till om de vill bevara Helsingfors stadsskogar i sitt nuvarande, obebyggda naturtillstånd. Understöder du detta initiativ? Motivera, tack.
3) Hyllar du förstärkning av närdemokratin? Bör medborgarpåvärkan underlättas? För att till exempel ordna en rådgivande folkomröstning, måste minst 5 % av de röstberättigada stöda initiativet (i Helsingfors betyder det 25 000 undertecknare för att initiativet ens ska tas upp till behandling i fullmäktige). Kommentera situationen.
2) Stadskogsrörelsens målsättning är att i Helsingfors ordnas en rådgivande folkomröstning om stadsskogarna där väljarna tar ställning till om de vill bevara Helsingfors stadsskogar i sitt nuvarande, obebyggda naturtillstånd. Understöder du detta initiativ? Motivera, tack.
3) Hyllar du förstärkning av närdemokratin? Bör medborgarpåvärkan underlättas? För att till exempel ordna en rådgivande folkomröstning, måste minst 5 % av de röstberättigada stöda initiativet (i Helsingfors betyder det 25 000 undertecknare för att initiativet ens ska tas upp till behandling i fullmäktige). Kommentera situationen.
torstai 18. syyskuuta 2008
Helsingin ehdokaslistat valmiiksi
Kuntavaalien ehdokaslistojen jättöaika päättyi viime tiistaina 16.9.
Kokoomus, SDP, Vihreät ja Vasemmistoliitto asettivat kaikki ehdolle maksimimäärän ehdokkaita, siis 127 kukin.
Keskustalla on Helsingissä 113, Kristillisdemokraateilla 65 ja Perussuomalaisilla 64 ehdokasta. Rkp:n listoilla on puolestaan 92 ehdokasta, joista kolme on sitoutumattomia liberaaleja.
Helsinki-listat -niminen yhteislista asettaa 66 ehdokasta neljästä eri ryhmästä, jotka ovat Asukaslista (12), Naislista (9), Kulttuurilista (15) ja SKP (30).
Suomen työväenpuolue on asettanut Helsingissä 25 ehdokasta, Itsenäisyyspuolue 14 ehdokasta, Köyhien asialla 12, Senioripuolue 7 ja Kommunistinen Työväenpuolue 5 ehdokasta.
Kokoomus, SDP, Vihreät ja Vasemmistoliitto asettivat kaikki ehdolle maksimimäärän ehdokkaita, siis 127 kukin.
Keskustalla on Helsingissä 113, Kristillisdemokraateilla 65 ja Perussuomalaisilla 64 ehdokasta. Rkp:n listoilla on puolestaan 92 ehdokasta, joista kolme on sitoutumattomia liberaaleja.
Helsinki-listat -niminen yhteislista asettaa 66 ehdokasta neljästä eri ryhmästä, jotka ovat Asukaslista (12), Naislista (9), Kulttuurilista (15) ja SKP (30).
Suomen työväenpuolue on asettanut Helsingissä 25 ehdokasta, Itsenäisyyspuolue 14 ehdokasta, Köyhien asialla 12, Senioripuolue 7 ja Kommunistinen Työväenpuolue 5 ehdokasta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
