Kuntavaalit on käyty, yhteistyö kaupunkimetsien puolesta alkakoon!

Kunnallisvaalit on nyt käyty. Helsingin kaupunginvaltuustoon valittiin 85 edustajaa, joista 31 vastasi kuntavaalikyselyymme (36,5 %). Yli kaksi kolmannesta vastanneista kannatti kaikkia kyselyssämme esiinnostettuja tavoitteita, ja ylipäätään vain muutama epäili kaupunkimetsien suojelun nostamista keskeiseksi kaupunkikysymykseksi.

Kiitämme vastauksista ja toivomme, että yhteistyö valtuutettujen ja kaupunkimetsäliikkeen kanssa sujuu tulevalla valtuustokaudella hyvin. Varsin lupaavalta ainakin näyttää! Kaikissa puolueissa Vihreitä lukuunottamatta vastausaktiivisuus oli valittujen kohdalla korkeampi kuin kaikkien ehdokkaina olleiden vastausaktiivisuus.

Valtuustopaikoissa Vihreät ja Perussuomalaiset olivat suurimmat voittajat, SDP suurin häviäjä. Puolueista suhteellisesti eniten äänimääräänsä lisäsivät edellisiin kunnallisvaaleihin verrattuna Perussuomalaiset ja SKP, vaikka kannatuksen tuplaantuminen ei SKP:lle lisäpaikkaa tuonutkaan.

Paikkamäärät: Kok. 26, Vihr. 21, SDP 16, Vas. 7, RKP 5, PS 4, Kesk. 3, KD 2, SKP 1.

Kaupunkimetsäliikkeen kuntavaalikysely

Kaupunkimetsäliikkeen Helsingin kunnallisvaaliehdokkaille lähettämään vaalikyselyyn on vastannut noin kolmannes ehdokkaista. Kysymykset löytyvät blogin oikeasta reunasta. Seuraavista linkeistä pääset katsomaan ehdokaslistoja puolueittain - kyselyyn vastanneiden kohdalla on linkki ehdokkaan omiin vastauksiin. Puolueet on järjestetty prosentuaalisen vastausaktiivisuuden perusteella. Suluissa näkyy vastanneiden määrä suhteessa puolueen ehdokasmäärään sekä vastausprosentti.

Helsinki-listat (32/66 ; 48,5 %)

Köyhien asialla (5/12 ; 41,7 %)

Kommunistinen Työväenpuolue (2/5 ; 40,0 %)

Vihreä liitto (49/127; 38,6 %)

Suomen Keskusta (40/113 ; 35,4 %)

Vasemmistoliitto 42/127; 33,1 %)

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (38/127 ; 29,9 %)

Suomen Senioripuolue (2/7 ; 28,6 %)

Suomen Työväenpuolue (7/25 ; 28,0 %)

Ruotsalainen kansanpuolue (23/92 ; 25,0 %)
Kansallinen Kokoomus (28/127 ; 22,0 %)
Perussuomalaiset (12/64 ; 18,8 %)
Suomen Kristillisdemokraatit (12/65 ; 18,5 %)
Itsenäisyyspuolue (2/14 ; 14,3 %)

Johannes Remy (SDP)

1. Kyllä. Osan metsistä voisi suojella kokonaan, kaikissa muissa voisi siirtyä nykyistä kevyempään metsänhoitoon eli puita voisi hakata reippaasti vähemmän.

2. Neuvoa-antava kansanäänestys on sinänsä hyvä suoran demokratian muoto, joten kyllä. Ehdotettu kysyttävä asia on koukeroinen, moniselitteinen ja osin totuudenvastainen. Suurin osa kaupunkimetsistä ei nykyisin ole luonnonmukaisia, joten niitä ei voi myöskään säilyttää sellaisina. Kysymys on hyvä vain rakentamattomuuden osalta.

3. Kyllä. Neuvoa-antavaan kansanäänestykseen vaadittavien nimien määrän voisi laskea kahteen prosenttiin nykyisestä viidestä. Pienempää lukua en kannata, koska se voi johtaa turhan usein toistuviin äänestyksiin, joihin kaupunkilaiset kyllästyvät. Kansanäänestys voi osaltaan helpottaa kunnallispolitiikan ongelmana nykyään olevaa virkamiesvetoisuutta.

Harri Pirhonen (SDP)

1) Kyllä

2) Kaupunkimetsien suojelua voidaan edistää monin tavoin.
Kansanäänestystä ei tarvita, koska olemassa olevat foorumit
riittävät.

3) Lähidemokratiaa ja yhteisöllisyyttä on tuettava kaupungin
varoista. Aloitteentekokynnys (25000) on liian korkea. 5000 on
sopiva määrä.

Sinikka Sokka (Vihr. sit.)

1. Olisin, todellakin.

2. Kannatan kansanäänestystä, koska se toisi vielä enemmän ihmisten tietoisuuteen, kuinka tärkeä asia metsien säilyttäminen luonnonmukaisina ja rakentamattomina on.

3. Tottakai, kannatan lähidemokratian vahvistamista. Kansalaisvaikuttamista pitää huomattavasti helpottaa. Kyllä täytyy vähemmälläkin saada tärkeät asiat käsittelyyn kuin keräämällä 25 000 allekirjoittajaa!

Antti Paananen (Helsinki-listat / SKP)

1) Helsinki on hieno kaupunki siinä mielessä, että sillä on paljon metsiä ja viheralueita ja alueita virkistyskäyttöön. Näiden alueiden säilyttämistä ja hoitamista tulee vaalia.

Helsingillä on rakennusmaata tarpeeksi muuallakin, ettei sen tapaisia leikkauksia tarvitse toistaa kuten tapahtui Lääkärinkadusta alkava alue, mikä leikataan Keskuspuistosta.

Olen valmis puolustamaan kaupunkimetsien suojelua.

2) Olisi hyvä kysyä kansalaisten mielipidettä.

Kaikkia metsiä ei tietenkään voida pitää luonnonvaraisina vaan joitakin alueita tule pitää hoidettuina metsinä ilman "raiskausta" ja arvokkaalla tavalla.

Kannatan kansanäänestystä, jos sillä voidaan estää holtittomat läpilyönnit.

3) Lähidemokratia toteutuu, kun äänestetään: "Kyllä". Sen on riitettävä valtaapitäville ja demokratia toteutuu. Kaikenlainen kikkailu ja löpertely on turhaa. Valtuuston on toimittava kansalaisten tahdon mukaisesti.

Sanna Vesikansa (Vihr.)

1. Ehdottomasti. Asun Keskuspuiston laidalla Pirkkolassa ja lähimetsät ovat tärkeät ulkoilijoille, lasten leikkeihin ja myös eläimille. Suojelu säilyttäisi metsät myös jälkipolville.

2. Kannatan. Kansalaisten mielipidettä tulisi kysyä, sillä metsien käyttäjillä voi olla aivan erilainen kuva hoidon tarpeesta kuin rakennusvirastolla. Pirkkolan metsiä on karsittu kovalla kädellä ja mm. melutaso Kehä ykkösen vieressä on noussut hurjasti. Ei voi enää puhua virkistävästä lenkkimaastosta.

3. Kannatan lähidemokratiaa ja samalla seudullisen yhteistyön lisäämistä. Jos pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyötä lisätään, täytyy myös paikallista osallistumista vahvistaa.

Tiina Harpf (Vas, sit.)

1. Kyllä. Perustelisin asiaa sillä, että Sipoon alueiden liittämisen jälkeen kuvioita pitäisi katsoa uusiksi joidenkin vanhojenkin päätösten osalta, koska rakennusmaata on nyt tarjolla enemmän kuin aikanaan päätöksiä tehdessä.

Mielestäni kaupungissa kuuluu olla myös metsiä, enkä pääperiaatteena kannata niiden puistomaistamista. Metsä toimii kaupungin keuhkoina, ja niillä on myös hyvin suuri terveyttä ylläpitävä anti kaikenikäisille kulkijoilleen: Epätasainen maasto vahvistaa luustoa ja ylläpitää lihasvoimaa. Liikkuminen luonnossa auttaa myös monien kykyjen kehitystä ja ylläpitoa, kuten tarkkaavaisuuden ja muistin, kulkija joutuu koordinoimaan käsiensä ja jalkojensa liikkeitä toisin kuin muualla, etenkin jos vielä poimii sieniä tai marjoja. Kaikki aistit ovat koko ajan käytössä ja samalla luonnonympäristö antaa hyvän mielen.

On myös iso kulttuurinen anti sillä, että ihmiset saisivat olla tietoisia siitä, mitä metsä on. Olen täällä maallakin ollessani pohtinut monasti tätä asiaa, tilannetta kun ympärilläsi esim. kasvaa paljon yksilajisia "puupeltoja", mutta ei juurikaan metsää.Ja jos sukupolvesta toiseen tottuu vain siihen riviin istutettuun puupeltoon, alkaa luulla sen olevan oikea metsä.

Kun kaupunkikulttuuriin itsestään selvästi kuuluu monien alojen museoita, olisi hyvä ajatella myös joillekin metsille ikäänkuin museon asema, ts. suojelu.

2. Epäilen, ettei nimiä tule tarpeeksi kasaan, jotta nopea kansanäänestys olisi mahdollista.

3. Aloitteenhan saa valtuuston käsittelyyn paljon helpomminkin: ottaa yhteyttä sellaiseen valtuutettuun, joka on kyseisen asian kannalla ja hän tekee asiasta aloitteen valtuustoon.

Monia asioita on saatu nostettua hyvin keskusteluun ja käsiteltäviksi nimenomaan kansalaisliikkeiden aktiivisuuden kautta. Mutta silti minusta tärkein kansalaisvaikuttamisen muoto on äänestäminen, ja sen aktiivinen seuraaminen, mitä asioita valitsemasi valtuutettu tukee/ vastustaa, ja onko hän ylipäätään paikalla vai istuuko kuppilassa rupattelemassa ja ryntää vain pillin soidessa painamaan nappia...

Seppo Kanerva (PS)

1. Kyllä

2. Ei

3. Kyllä

Martti Holmström (PS)

1. Täysin samaa mieltä

2. Kaupunkimetsät tulisi säilyttää kaikkien kuntalaisten yhteisenä henkireikänä.

3. Monet hyvinkin tärkeät asiat nuijitaan tällä hetkellä läpi täysin sanelupolitiikan mukaan. Olen kyllä monessa jo tapahtuneessakin asiassa neuvoa antavan kansan äänestyksen kannalla.

Pirkko Tepponen (Kesk.)

1. Kyllä

2. Kannatan kansalaisten aktiivisuutta. Osa, parhaat alueet, tulee säilyttää luonnonmukaisina, rakentamattomina, mutta järkiperäisesti hoidettuina. Kaupunkilaisena inhoan hoitamattomia, kaatopaikkoina käytettyjä metsiämme. Kansalaisia on kuultava myös metsänhoidollisissa asioissa. Vain järkiperäisesti hoidetut kaupunkimetsät ovat virkistyskeitaita ja oleellinen osa kaupunkilaisten elinympäristöä.

3. Kyllä. Haluan vaikuttaa asuinympäristööni ja siksi olen vaaleissa ehdokkaana.

Esko Auervuolle (STP)

1. Helsingin kaupunkimetsät tulee säilyttää luonto- ja virkistysalueina.

2. Kunnallisia ja valtiollisia kansanäänestyksiä tulee käyttää lisäämään kansalaisten suoraa vaikutusmahdollisuutta ja demokratiaa. Kaupunkimetsät voisivat olla yksi asia josta äänestetään.

3. Kannatan lähidemokratian vahvistamista ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä. Siten myös kaupunkilaisten kiinnostus lähiympäristöönsä ja päätöksentekoon lisääntyisi. Nykyisin kansanäänestyksiä ei järjestetä lainkaan, joten selvästi niiden saamisen on liian raskas menettely.

Merja Lehtinen (Kesk.)

1. Kyllä olen valmis puolustamaan kaupunkimetsiemme suojelua. Kaupunkimetsämme ovat meidän "happemme" joita ilman Helsinki olisi lähes "savusumun" peitossa.

2. Neuvoa-antava kansanäänestys olisi vain yksi toimi, joka koskisi vain kaupunkimetsiemme säilyttämistä. Ilman muuta asukkailta pitää kysyä metsiemme säilyttämisestä mutta täytyy muistaa myös puistot ja muut luonnonvaraisten alueiden säilyttämisen puolesta kyselyt. Kyselyissä pitää aikanaan olla selkeitä vaihtoehtoja joita jokainen meistä voi pohtia.

3. Kannatan lähidemokratian toimeenpanoa. Nykyään päätökset tuntuu tekevän taho, joka ei kuuntele asukkaiden mielipiteitä ja näkemyksiä.

Babette Portaankorva (Kesk.)

1) Ilman muuta. Turvallisuuden ja siisteyden lisäksi virkistysalueet ovat olennainen osa asukkaiden elinympäristön viihtyisyyttä.

2) Tavoite kaupunkimetsien säilyttämiseksi on hyvä, mutta mielestäni neuvoa-antava kansanäänestys ei tähän tilanteeseen ole luontevin tapa vaikuttaa. Ensinnäkin kyseessä olisi nimenomaan neuvoa-antava äänestys, ei siis sitova. Lisäksi olisi hyvä olla kaksi selkeää ja vastakkaista konkreettista vaihtoehtoa tyyliin säilyttäminen vs. tietyn osan tietynlainen käyttö, mihin ihmiset voivat ottaa kantaa. Neuvoa-antavaa kansanäänestystä parempi tapa onkin vaikuttaa siihen, millaisia päättäjiä meillä on. Siksi kannattaa joukolla käydä äänestämässä tulevissa kuntavaaleissa ajatuksilleen ja arvoilleen sopivinta ehdokasta ja puoluetta.

3) Lähidemokratian vahvistaminen on erittäin kannatettava ajatus. En silti lähtisi muttamaan nykytilannetta neuvoa-antavien kansanäänestysten järjestämiseksi, koska ne tulevat mielestäni kyseeseen vain aivan poikkeuksellisissa ja kunnan kaikkia asukkaita koskevissa merkittävissä asioissa. Jokaisella paras tapa vaikuttaa on osallistua järjestötoimintaan muodossa tai toisessa ja sen kautta pyrkiä saamaan perusteltuja mielipiteitään kuuluviin. Tai vaikkapa käyttää äänioikeuttaan. Mielestäni tulevaisuudessa voitaisiin harkita, varsinkin jos pääkaupunkiseudulla tehdään kuntaliitoksia, kaupunginosaneuvostojen perustamista. Niille voitaisiin antaa aluetta koskeva esitys- ja lausuntovalta sekä tietyissä asioissa myös päätösvaltaa.

Marjaana Väisänen (Kok.)

Olen kyllä kaupunkimetsien puolella, eli tarvitsemme riittävästi viher-, virkistys- ja metsäalueita. Herttoniemikin on sangen tiuhaan kaavoitettu alue, enemmänkin voisi olla vehreyttä.

Timo Kallio (Vas.)

1) Tietty. Kaupunkimetsät ovat tärkeitä virkistyksen kannalta ja olen paljon tyytyväisempi, kun tiedän niiden olevan olemassa, vaikka en metsään menisikään.

2) Ilman muuta. Toivoisin, että kansanäänestyksiä järjestettäisiin enemmänkin. Kannatan suoraa demokratiaa, vaikka valtuustoon pyrinkin.

3) Kannatan. Toivoisin myös hallintomallia, jossa päätöksenteko olisi hajautettu lähemmäksi kansalaisa. Kaupunginosakokukset, joissa voitaisiin harjoittaa suoraa demokratiaa, olisivat ideaali.

Pekka Anttinen (Kesk., sit.)

1) Olen sitä mieltä, että kaupunkimetsiä on jatkossa suojeltava ja olen valmis puolustamaan suojelua

2) Kannatan ehdottomasti kansanäänestyksen järjestämistä kaupunkimetsien suojelusta, koska asia on tärkeä ja kaikkien kaupunkilaisten yhteinen

3) Kannatan lähidemokratian vahvistamista, josta on saatu hyviä kokemuksia mm. Oulussa. Käsitykseni mukaan kansanäänestyksen taakse lienee helpostikin saatavissa tarvittava 5 %:n kannatus. Lähidemokratia koskettaa jokaista kaupunkilaista ja se olisi toteutettava esim. kokeiluluonteisena joissakin kaupunkiosissa.

Teemu Kelkka (Kesk.)

1) Metsäalueiden ja monimuotoisten ulkoilualueiden suojeleminen on minulle ensisijaisen tärkeää. Sillä viihdyn itse luonnossa erittäin paljon. Haluan säästää lapsilleni sen mitä olen itsekkin saanut ja jos mahdollista vielä paremmassa kunnossa.

2) Kansanäänestys voisi olla hyvä idea sillä se antaisi kunnallisille päättäjille painetta tehdä päätöksiä ihmisten toiveiden mukaan.

3) Liian helppoa sen ei pidä olla, jottei valtuusto ruuhkaudu. Kuitenkin näkisin tärkeänä järjestää enemmän kuuntelutilaisuuksia jossa lautakunnat järjestäisivät julkisen tilaisuuden kuulla aina jostakin tietystä aiheesta halukkaita ihmisiä. Esimerkiksi nuorisotalojen kehittäminen.

Laura Kolbe (Kesk.)

1) Olen valmis puolustamaan sekä kaupunkimetsiä että perinteisiä kaupunkipuistoja Helsingissä, so. luonnon moninaista ja kulttuurista läsnäolo kaupunkitilassa niin kantakaupungissa kuin lähiöissä.

2) Kansanäänestys voi olla hyvä mielipiteenilmaisun muoto, mutta uskon myös muihin vaikuttamisen muotoihin ja näkyvyyteen tässä asiassa.

3) Lähidemokratian kehittäminen on Helsingissä jäänyt puoliväliin. Kaupunki on hyvin konservatiivinen, keskusvaltainen ja virkamiesvetoinen - sekä hyvässä että pahassa. Puolueet vastaavat pääasiassa kansalaisvaikuttamisesta. Siksi mukana olo puolueissa on tärkeää, jos haluaa äänensä sekä kuulumaan että vaikuttamaan poliittiseen päätöksen tekoon.

Veli Pasanen (Kesk.)

1. Periaatteessa Kyllä.

2. Kaupunki ei voi olla metsässä, puistomainen kaavoitus ja keskusuiston hoitaminen ykkösasiani

3. Ehdokas 953 kannataa lähitemokratiaa, mutta vaalien tulos ratkaisee.

Heikki Lehti (PS)

1) Vastustan ajatusta metropolialueesta, koska se väistämättä johtaa liialliseen rakentamiseen. Ensimmäisenä vaaravyöhykkeessä ovat ihmisten virkistysalueet eli puistot ja metsät. Olen seurannut tilannetta kotikaupunginosassani Oulunkylässä, jossa on jatkuvasti nakerrettu sekä puistoja että metsiä. Viimeisimpänä hankkeena on uuden jäähallin vaatima pysäköintialue, joka tulee läheiseen metsään!

2) Monien mielestä kansanäänestykset ovat turhia, mutta minun mielestäni aihe on sellaiselle erittäin sopiva. Kaupunkimetsät ovat hyvin tärkeitä inhimilliselle Helsingille. Sen näkee siitä, että lapsiperheet pakenevat jatkuvasti ympäryskuntiin, joissa on vielä vapaata luontoa.

3) Kannatan lähi- ja suorademokratiaa. Hyvin sitä palvelisivat päätösvaltaiset kaupunginosavaltuustot, mutta vielä parempi esitys on Helsingin jakaminen seitsemään itsenäiseen kaupunkiin, jotka tekisivät yhteistyötä YTV:n puitteissa. Näin päästäisiin lähelle oikeata kunnallista demokratiaa, mitä Helsingissä ei nykyään ole. Tilannetta voi verrata pieneen kuntaan, jossa on 3700 asukasta ja 21 valtuutettua. Helsingissä on asukkaita noin 150 kertaa enemmän, mutta valtuutettuja vain neljä kertaa enemmän.. Lähidemokratia ei voi toteutua nyky-Helsingissä. Vaatimus 25000 allekirjoittajasta on mieletön, erityisesti paikallisen asian vuoksi.

Susanna Ristimäki (Kesk.)

1) kyllä

2) kyllä, vaikkakaan en henkilökohtaisesti usko siihen olevan tarvetta. Eikö me kaikki haluta säilyttää edes ne harvat metsäpaikat, missä voi vaikkapa marjastaa? äänestystapauksessa asiasta täytyy tiedottaa hyvin ja se täytyy olla kaikille selvillä, mistä alueista äänestetään.

3) Lähidemokratiaa pitää ehdottomasti parantaa. Vaikuttamisesta ei saa tehdä liian vaikeaa.

Tapani Katila (Kesk.)

1. Olen valmis puolustamaan kaupunkimetsiä.

2. Kannatan kaupunkimetsien suojelua. Ne ovat kaupunkilaisten virkistyskäytön kannalta välttämättömiä. Metsän puiden huminan kuuntelu häivyttää esimerkiksi stressiä pillereitä paremmin.

3. Neuvoa-antavat äänestykset saattavat aktivoida kaupunkilaisia kiinnostumaan enemmän oman kaupungin ja lähiympäristön asioista.

Timo Joronen (Kesk.)

1) Kyllä, puistoja tarvitaan. Mutta vanhoja puita pitää saada kaataa.

2) En kannata. Minusta sitä varten valitaan luottamushlöt. Virkamiestenkin pitää ottaa kaupunkiluonto huomioon.

3) Tässä lähidemokratiassa on se ongelma, että miksi valita ketään valtuuston tai lautakuntiin, jos päätökset tehdään muualla. Esim. ay-liikkeessä, HOK-Elannossa, Sokoksessa. Sama koskee kaikennäköisiä äänestyksiä kaikennäköisistä asioista. Minusta on parempi, että lautakunnilla ja virkamiehillä on kuulemisvelvollisuus jo aikaisessa valmisteluvaiheessa. Tällöin asukkaat voivat vaikuttaa paremmin elinympäristöönsä. Kunnallista valitusoikeutta tulee rajata voimakkaasti. Tuo 25000 ihmisen tai siis 5% raja lienee sopiva.

Vesa Koskela (Kesk.)

1) -Kyllä olen valtuutettuna valmis puolustamaan kaupunkimetsien suojelua. Pienetkin metsäalueet ovat tärkeitä, mutta tärkeintä on se, että eri viheralueilla säilyy yhteys toisiinsa, siis erilaiseia ekologisia käytäviä (joiden ei kaikkien tarvitse välttämättä olla metsiä). Kaupungin paljon mainitsemat vihersormet on syytä tsetata, toimivatko ne vai ei. Esimerkiksi Viikin Latokartanon asuinalueen rakentaminen on kaventanut ja kaventanut mm. nisäkkäiden luontaista kulkureittiä Viikistä Kivikonkautta Sipoonkorpeen (jonne on syytä perustaa kansallispuisto). Suunnitelua vihersiltaa ei ole vielä rakennettu Kehä I:n yli, mutta todennäkösesti tarvitaan myös alikulkutunneleiden rakentamista. Näen kaupunkimetsät tärkeinä, mutta itse olisin sitä mieltä, että olsi syytä perustaa ja kunnostaa myös kaupunkiniittyjä. Niityt ovat monipuolisia ekoyhteisöjä, joita on syytä olla melko tiheässä, että eri populaatiot eivät joudu eristyksiin toisistaan. Muun muassa kapiset kaupunkiketut ovat paljolti sen seurausta, että nisäkkäisen luontaiset kulkureitit on tuhottu.

2) -En ole varma, onko kansanäänestys tässä kaupunkimetsäasiassa paras keino. Mahdollisesti kyllä, koska "kaikki" ehdokkaat kyllä vaalien alla lupaavat mm. suojella kaupunkimetsiä, mutta ilmeisesti suurten puolueiden ryhmäkuri puree sen verran kovaa, että koko ajan kaupunkimetsiä kaavoitetaan muuhun käyttöön. Kansanäänestysaloite siis ehkä tarpeen.

3) -Kyllä lähidemokratiaa tulee vahvistaa, mutta monissa asioissa todennäköisesti yksi kaupunginosa olisi piian pieni yksikkö. Kaupunginosayhdistysten ääntä tulisi kuunnella enemmän, mutta tässäkin on ongelmansa. Edustaako kaupunginosayhdistys asukkaita vai vain pientä asukkaiden (ehkä yksipuolistakin) ääntä. Itse perustaisin Helsinkiin vaaleilla valittavat budjettivaltaa käyttävät suurpiirivaltuustot, siis omansa Koillis-Helsinkiin jne. Itse muuutaisin lakia niin, että kansanäänestysaloitteen taakse riittäisi 5 % äänioikeutetuista, mutta enintään 15 000 allekirjoittajaa.

Juho Haavisto (STP)

1. Kaupunkimetsät säilytettävä!

2. Kannatan kansanäänestyksiä mm. kaupunkimetsistä.

3. Lähidemokratia ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ok.

Teijo Romppainen (Kesk.)

En kannata lähidemokratian vahvistamista. Turhaa sekoittaa nykyistä menoa, kannattaa äänestää oan ns nurkan ehdokasta. Kaupunkimetsät ja kansanäänestys niistä ei jaksa innostaa. Muuten olen kuitenkin hallitun metsänsuojelun kannalla. Rantojensuojelulaki oli hyvä esimerkki sitä miten mennään perse edellä puuhun, tai ei nähdä metsää puilta.

Timo Latikka (Kesk.)

1) Täysin samaa mieltä. Haluan säilyttää kaupunkimetsät ja pitää huolen siitä, että kaavoituksessa otetaan ympäristön säilyttäminen entistä paremmin huomioon. Mikäli kerroskorkeuksia kasvattamalla päästään tähän tilanteeseen olen valmis kannattamaan entistä korkeampia kerrostaloja. Eli olen 110 %:n valmis valtuutettuna suojelemaan kaupunkimetsiä.

2) Kansanäänestyksen järjestäminen voi olla perusteltua yleisen mielipiteen kuulemiseksi. Oma kantani kuitenkin tässä kaupunkimetsäasiassa on niin vahva ja valmis, ettei minun osaltani kansanäänestykseen ole sinänsä tarvetta.

3) Kyllä. Kannatan lähidemokratian vahvistamista ja ylipäätänsä demokraattisten, yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja sen vahvistamiseen tähtääviä toimia. Minusta edustuksellinen demokratia on paras yhteiskuntamuoto, jota kannattaa vaalia. Tuon neuvoa-antavan kansanäänestyksen rajasta olen kylläkin sitä mieltä, että joku raja pitää olla ja vaikka nyt sitten tuo 5%. Jos raja olisi kovin alhainen ja kansanäänestyksiä pidettäisiin lähes joka asiasta, koko kansanäänestysmenettely saattaisi kärsiä inflaatiota. Siksi pidän sitä hyvänä, että jokaisen kansanäänestyksen eteen pitää tehdä myös työtä. Näin valtuutettujenkin on kuunneltava ja kunnioitettava enemmän kansanäänestysten tuloksia. (Valitettavasti näin ei ole aina tapahtunut. Viittaan mm. viimeaikaisiin kuntaliitosäänestyksiin eri puolilla Suomea.)

Tässä vastaukseni. Toivon, että jaksatte käydä myös sivuillani http://www.timolatikka.com/ tutustumassa tähän samaan teemaan ja minuun saa pitää yhteyttä myös vaalien jälkeen.

Pertti Neittaanmäki (Kesk.)

1. Olisin valmis puolustamaan kaupunkimetsien suojelua rakentamiselta. Mutta suojelupuolellakin pitää olla valveutuneisuutta siten, että kaupungin metsiä myös uudistettaisiin luonnonmukaisesti ja jatkuvasti. Siten metsät uudistuisivat ja niissä olisi eri kehitysvaiheessa olevaa puustoa. Vain siten kaupungin keuhkot pysyvät kunnossa.

2. Pidän kansanäänestystä parempana vaihtoehtona sitä, että valtuustoon valitaan luontoon ja metsiin ystävällisesti suhtautuvaa porukkaa. Päättäviin ihmisiin kannattaa vaikuttaa henkilökohtaisilla kontakteilla.

3. Kannatan kansalaisvaikuttamisen helpottamista. Nettifoorumit ovat siihen hyviä välineitä. Suorat henkilökohtaiset kontaktit päättäjiin ovat kuitenkin tehokkaimpia.

Juha Hakola (Kok.)

1) On selvää, että luonnolla on olennainen rooli Helsingin kaupunkia kehitettäessä ja rakennettaessa. Metsät ja puistot tekevät kaupungista viihtyisän paikan asua ja elää. Virkistys- ja ulkoilualueita on oltava riittävästi ja niiden pitää olla kaikkien asukkaiden ulottuvilla. Nykyisenä valtuuston jäsenenä tiedän, että kaavoituksia tehtäessä otetaan huomioon viheralueiden tärkeys ja ympäristön viihtyisyys.

2) Mielestäni kaupunkimetsäliikkeen kansanäänestysaloite ei ole suuruusluokaltaan sellainen asia, että kansanäänestys olisi tarpeen järjestää. Neuvoa-antavaa kansanäänestystä tulee käyttää huomattavasti suurempia asioita käsiteltäessä. Kaavoitusasiat kuuluvat valtuuston päätösvaltaan, enkä näe mitään syytä miksi linjasta pitäisi poiketa. Uskon, että valtuusto pääsee tässä asiassa yhteisymmärrykseen.

3) Olen lähidemokratian puolesta. Tosin en usko, että kansanäänestysten lisääminen olisi kaikkein järkevin tapa sen kehittämisessä. On toki huolehdittava siitä, että kunnallinen päätöksenteko pysyy lähellä tavallisia ihmisiä. Nykyinen 5 % raja on mielestäni hyvä, eikä sitä tule alentaa.

Sampo Villanen (Vas.)

1) Helsingin jatkuva ja kova asuntopula helpottaa vähän, kun Sipoosta liitetyt maat (paitsi Sipoonkorven suojeltava alue) ja satama-alueet vapautuvat käyttöön ja toivottavasti Malmin lentokentän alue. Silti kaupunkirakennetta on syytä tiivistää, ihan ekologisista syistä: kunnallistekniikan tehokkuus tarkoittaa, että putkia ja johtoja tarvitsee vetää vähemmän ja niiden hyötysuhde paranee.

Kaupunkimetsät ovat kuitenkin tärkeä asia, ja eri puolilla kaupunkia pitää säilyttää metsiä, jotka ovat esimerkiksi lapsille hyvin jänniä ja opettavaisia paikkoja. Metsät parantavat ilmanlaatua ja ovat aikuisille tärkeä epäkaupallinen virkistäytymisalue. Ilman muuta Helsingissä on suojeltava kaupunkimetsiä, mutta ei ehdottomasti, jos asuntorakentaminen menee jumiin, kuten viime aikoina. Vuokra lohkaisee kuitenkin monen tulot lähes kokonaan, joten vuokrat on saatava alaspäin.

Olennaisia ekologisia käytäviä ei saa rikkoa eikä asukkailta saa hävittää tärkeitä metsiä. Metsien "hoitaminen" on varmasti tarpeetonta ja haitallistakin silloin, kun luonnonmukainen metsä halutaan muuttaa luonnottomaksi.

2) Kannatan kaikkia kansanäänestyksiä. Päättäjät ovat erkaantuneet äänestäjistä, ja näin saadaan aikaan kunnollista julkista keskustelua sekä ohjaksia päättäjille vaalien välillä. He ovat kaupunkilaisten palveluksessa, eivät yläpuolella. Myös kaupunkimetsäliikkeen aloitteen olen allekirjoittanut. Itse äänestyksessä olisi hyvä kysyä vähän yksityiskohtaisemmin, millaisia toimia ei haluta tehtävän, jottei äänestyksen tulos jää vain yleiseksi neuvoksi. Esimerkiksi metsien hoitotoimenpiteet jotka tosiasiassa muuttavat niiden luonnetta, olisi syytä ottaa esille.

3) Omassa kampanjassani olen halunnut ottaa esille juuri demokratian kysymykset. Nykytilanne on surkea, ja politiikka on monelle ihmiselle epämääräistä puuhastelua, josta he eivät haluakaan tietää. Ehdotan että kehitetään kaupunginosakokouksia tai -parlamentteja, joille jaetaan 5 % kaupungin budjetista. Tällä tavalla paikallisesti tärkeitä asioita voidaan tehdä silloinkin, kun kaupunginvaltuutetut eivät niitä näe. Tähän liittyy myös kansanäänestysten todellinen käyttöönotto suurista asioista. 2500 pitäisi olla rajana sitovalle kansanäänestykselle (sitovuus edellyttäisi että äänestysprosentti on yli 50). Lakia on tältä osin muutettava. Kunnallisia neuvoa-antavia kansanäänestyksiä pitää järjestää, jos 2 % asukkaista niin haluaa. Tällöin valtuuston on otettava asia käsittelyyn. Ranskassa näitä menetelmiä on kehitetty, ja sieltä voidaan ottaa erilaisia malleja esimerkiksi korttelikohtaisesta päätöksenteosta. Pääkaupunkiseudun kunnat voidaan yhdistää vasta, kun meillä on jonkinlainen lähidemokratia, joissa kaupunginosilla on omaa päätösvaltaa. Jos ei ole, kuntien yhdistäminen on hyvin vaarallista demokratialle.

Kiitos kaupunkimetsäliikkeelle aktiivisesta ja aikaansaavasta kaupunkilaistoiminnasta!

Sampo Villanen

Aleksi Päiväläinen (Kok.)

1) Eräs Helsingin vahvuus eurooppalaisten pääkaupunkien joukossa on mielestäni juuri luontoalueiden runsas määrä. Esimerkiksi keskuspuisto on ehdottoman tärkeä, eikä sitä tule pienentää. Nykyisiä asuinalueita tulee tiivistää, ei rakentaa viheralueiden päälle. Kaatamalla metsiä suurennamme omaa ekologista jalanjälkeämme ja kiihdytämme edelleen ilmastonmuutosta. Näin ei tule tehdä.

2) En kannata. Lähtökohtaisesti neuvoa-antavan kansanäänestyksen tulee olla poikkeava menettely, jota käytetään harvoin. Esimerkiksi kuntien yhdistäminen on asia, jossa kansanäänestys olisi järjestettävä. Tärkeydestään huolimatta kaupunkimetsien suojeluasia on muun muassa kaavoitusasia, joka kuuluu nimenomaan valtuuston päätettäväksi.

3) Lähidemokratia kaipaa vahvistamista. En kuitenkaan kannata kyseisen 5 prosentin rajan alentamista, sillä tärkeä asia varmasti saa tuon määrän ihmisiä taakseen.

Tänä vuonna käyttöön otettu kaupunkisuunnitteluviraston Laituri-piste on erinomainen esimerkki toimivasta konseptista, jossa ihmisten on helppo arkipäivänsä ohella poiketa tutustumaan ja vaikuttamaan kaupunkisuunnitteluun. Tätä konseptia on kehitettävä ja laajennettava mahdollisuuksien mukaan myös muille kaupungin hallinnon aloille.

Sarianne Karikko (Vihr.)

1. Myös kaupunkilaisella on oltava luontoon ja metsiin, jotka ovat korvaamattomia virkistäytymisalueita asukkailleen. Juoksemista harrastavana Helsingin metsä- ja luontokohteet ovat minulle yksi tärkeimmistä teemoista, joiden vuoksi olen ehdokkaana. Erityisen tärkeää on säilyttää vielä jäljellä olevat luontoalueet riittävän laajoina, minkä vuoksi esimerkiksi Keskuspuistosta ei tule lohkaista enää palaakaan. Olen sitoutunut kaupunkimetsien suojeluun, mikäli tulen valituksi valtuustoon.

2. Kuntalaisten aloitteellisuus päätöksentekijöiden suuntaan on aina kannatettavaa!

3. Edelliseen vastaukseen viitaten: kyllä, kuntalaisten vaikuttamiskeinoja ja lähidemokratiaa on vahvistettava. Edustuksellinen demokratia on välttämättätön, muttei riittävä yhteisten asioiden hoitamiselle. Kuntalaisten ja kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa ympäröivään yhteiskuntaansa on päätöksenteon areenasta (kunta, valtio, EU) riippumatta vahvistettava. Madaltuneet äänestysprosentit ovat osaltaan seurausta demokratian kriisistä ja siitä, etteivät ihmiset koe pystyvänsä vaikuttamaan liian etäiseltä tuntuvaan päätöksentekoon. Tämän tilanteen korjaamiseksi on poliitikkojen oltava valmiita ennakkoluulottomiin ja rohkeisiin toimenpiteisiin.

Seppo Lampela / Steen 1 (Helsinki-listat / Kulttuurilista)

1) Tottakai, sitäpaitsi se on naurettavan yksinkertaista. Rakennetaan pari kerrosta korkeampia kerrostaloja omakotialueiden sijaan, niin metsät säästyvät. Jos aikoo asua stadissa, niin silloin tulee tinkiä pihamaasta. Sitä löytyy sitten sipoosta. Ai niin...:)

2) Kannatan. Perustelut: Kannatan KAIKKIA kansanäänestyksiä, se on demokratiaa. Nyt demokratia ei toteudu.

3) Nykyisen tilanteen on synnyttänyt vimmainen status quon säilyttämisen tahto. Saavutetuista eduista ei tingitä ja oikeisto tietää, miten vaikuttamismahdollisuudet amputoidaan. Äänestysprosentti on naurettavan alhainen. Sattumaa? Heh heh vittu.

Erwin Woitsch (Vas.)

1) Toki, niin yritin mm. viime yleiskaavasta päätettäessä, mutta puolueeni valtuustossa ja minä ympäristölautakunnassa jäimme yksin, emme saaneet edes vihreiltä tukea! Stadista tekee viihtyisän asuinpaikan luonto- ja virkistysalueet, niitä ei tule kaavoittaa enää yhtään rakentamiselle, raja on tullut jo vastaan. Olen osallistunut Helsingin luonnonhoitosuunnitelman laadintaan sekä luonnonsuojeluyhdistyksen että kaupunginosayhdistyksen edustajana ja peräänkuuluttanut luonnon moninaisuuden, mm. linnuston huomioimista siinä. Ko. suunnitelmassa säädetään luonnossa tehtävät toimenpiteet. Vuorovaikutteisuus on kuitenkin osoittautunut aika näennäiseksi, niin paikallis- kuin luonnontuntemusta väheksyväksi.

2) Olen hiukan varauksellinen kansanäänestykselle luontoasioissa, koska ympäristövalistustyössä olen havainnut ihmisten luontotietouden välillä aika vähäiseksi. Toisaalta osaa metsiä on hoidettava maisema- ja turvallisuussyistä sekä lajiston monimuotoisuuden vuoksi. Luonnonmukaisuutta on kuitenkin mahdollista lisätä huomattavastikin ilman, että se esim haittaisi ulkoilua tai vähentäisi turvallisuutta. Olennaista on päättää millaisia metsiä tavoitellaan, tavoitteet säätävät hoidon tai hoitamattomuuden.

3) Puolueeni ajaa asukas- ja lähidemokratian kehittämistä ja itse olen kaupunginosatoiminnassa mukana. Jos kansanäänestysraja kovasti alenee, saattaisimme olla myös tilanteessa jossa x kpl asukkaista vaatii Keskuspuiston rakentamista. Tällainen ryhmä saisi runsaasti tukea vaalikampanjalleen rakennuttajatahoilta, millä euroilla luontoväki tiedottaisi? Nykyinen alaraja on kyllä aika korkea, kansanäänestys antaisi taustatukea yksittäisten valtuutettujen esityksille.

Tuomas Nurmela (Kok.)

1) Mielestäni Helsingissä on mahdollisuuksia pitää huolta kaupunkimetsistä. Keskuspuiston merkitys kaupunkilaisten virkistymiselle on hyvin tärkeä. Lisäksi Lounais-Sipoon alueen marjastus-, sienestys- ja ulkoilualueet on pidettävä luonnontilaisina. Lounais-Sipoon osalta on toki muistettava, että alueliitos helpottaa paineita rakentamiselle muualla Helsingissä, joten rakennushankkeita on myös siellä hallitusti toteutettava.

2) Uskon hyvin vahvasti edustukselliseen demokratiaan ja valittujen päättäjien kykyyn kuunnella kuntalaisten mielipiteitä. Erilaisten neuvoa-antavien kansanäänestysten toteuttaminen ei mielestäni tue näkemystäni edustuksellisen demokratian tärkeästä roolista suomalaisessa yhteiskunnassa.

Neuvoa-antavilla kansanäänestyksillä on tietysti roolinsa, mutta niiden toteuttamiseen on suhtauduttava maltillisesti. En tällä hetkellä näe kaupunkimetsiin liittyvää kansanäänestystä tarpeellisena, koska uskon valtuutettujen -- nykyisten ja valittavien -- kantavan huolen Helsingin monimuotoisuudesta.

3) Mielestäni lähidemokratiaa voidaan vahvistaa parhaiten koulujen johtokuntien ja ehdottamieni päiväkotien johtokuntien kautta. Näin vanhempia voitaisiin saada myös tiiviimmin mukaan lasten ja nuorten elämään ja yhteisöllisyys vahvistuisi Helsingissä.

Nykyisellään kansalaisten kuuleminen suurien ja pienempienkin hankkeiden toteuttamisen yhteydessä ei ole parhaalla mahdollisella tolalla. Huomasin opetuslautakunnan puheenjohtajana kouluverkkotarkistuksen yhteydessä hyvin konkreettisesti kansalaisten kanssa hyvässä keskustelussa tehtävän yhteistyön merkityksen.

Kysymyksessä mainitun neuvoa-antavan kansanäänestyksen osalta viittaan edellisen kysymyksen vastaukseeni.

Tuomas Rantanen (Vihr.)

1) Totta kai. Sekä kaavoituksella siten että riittävän isoja välimetsiä ja viherkäytäviä todella säästetään (tästä olen kampaillutkin mm viime yleiskaavan yhteydessä) että niin, että rakennusviraston puisto-osaston metsänhoitajameininkiä hillittäisiin siten että pääpaino kaupunkimetsissä olisi luonnontilaisuuden säilyttämisessä eikä metsien kehittämisessä hoitopuistojen suuntaan. Hoitopuistot ovat asia erikseen ja usein osa rakennettua kulttuuriympäristöä, niiden logiikka voi olla puutarhurin, mutta nämä kaupunkimetsät ovat nimenomaan ihmisillekin tärkeitä luonnon sirpaleita.

2) Jo vain. Olen varma että jos asiasta keskusteltaisiin enemmistö olisi luonnontilaisempien kaupunkimetsien puolella. Nykyistä useampi myös ymmärtäisi että kaupunkimetsien hoitokäytännöillä ja lähiympäristön luontokokemuksilla on yhteyttä. Nyt moni ajattelee että tikat, rusakot ja ketut on kivoja, mutta ei ehkä hoksaa että niiden olemassa olo riippuu siitä miten kovalla kädellä kaupunkimetsiä hoidetaan.

3) Kyllä. Kansanäänestyksiä pitäisi järjestää muiden vaalien yhteydessä. Kaupunginosavaltuustojen ja esimerkiksi nuorisovaltuuston suhteen olen hiukan skeptinen siksi että usein näiden rooli jää todellisen päätöksenteon jalkoihin. Mutta jos pääkaupunkiseudun kunnat yhdistettäisi, olisi viimeistään pakko kehittää niitä. Toisaalta jo nyt pääkaupunkiseudun yhteistyö on niin suurta ja valtaa niiden suhteen käytetään pienissä kabinettiryhmissä ilman suoraa kansanvallan mandaattia, joka tuottaa demokratiavajetta. Siksi olisi tärkeää valita myös ylikunnallista päätöksentekoa varten edustajia vaaleilla.

Mauno Härönoja (Suomen Senioripuolue)

1) Kyllä olen.

2) Kyllä kannatan, koska demokratia toteutuisi silloin parhaiten.

3) Valtuustokäsittelyn kynnystä pitisi harkita alennettavaksi, mutta kuinka paljon ? Ehkä puoleen ?

Daniel Sandholm (Itsenäisyyspuolue)

1) Olisin valmis valtuutettuna puolustamaan kaupunkimetsien suojelua.

2) Kannatan neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämistä, koska sillä on vaikutus valtuutettujen päätöksiin. Lisäksi olen varma, että suurin osa helsinkiläisistä kannattaa kaupunkimetsien suojelua.

3) Mielestäni 1000 allekirjoitusta kansanäänestysaloitteen taakse riittäisi siihen että aloite otettaisiin valtuustossa käsittelyyn. Mielestäni nykyinen tilanne tekee sen, että moni hyvä asia ei tule valtuustossa käsittelyyn, koska nimiä kansanäänestysaloitteen taakse tarvitaan 25000.

Nina Suomalainen (Kok.)

1) Kannatan monien kaupunkimetsien säilyttämistä, tapauskohtaisesti niin, että otetaan huomioon alueen sijainti, mitä muita viheralueita on lähellä, mikä on kyseisen metsän nykyinen kunto, jne. Kannatan yleensä viheralueiden säilyttämistä tai luomista asuinalueiden välittömään läheisyyteen, mutta minusta ei voi yleisesti sanoa, että kaikki kaupunkimetsät on suojeltava, koska sekä metsät että asuinalueet eroavat toisistaan merkittävästä.

2) Mielestäni suojelu- ja rakentamiskysymykset tulee käsitellä valtuustossa, kansanäänestyksen sijaan.

3) Nykyinen kansanäänestysaloitemahdollisuus on riittävä. Sen sijaan kannatan toimivampaa asukkaiden kuulemismenettelyllä asioista päätettäessä.

Paula Pennanen-Aitta (KD)

1. Olen valmis suojelemaan kaupunkimetsiä. Haluan kuitenkin tutkia seikkaperäisesti, minkälaiset ovat Helsingin metsäalueet. Omalla alueellani Laajasalossa oleva Aittasaari on hyvä esimerkki säilytettävästä metsäluonnosta ja muita esimerkkejä löytyy myös.

2. Kannatan neuvoa antavaa äänestystä. Kysymykseen pitää tulla yksityiskohtaisesti alueet, joista on tarkoitus äänestää ja äänestäjien asuinpaikka.

3. Aloitteiden teko valtuustoon ei taida olla helppoa. Valtuutetut saavat tehdä aloitteita, mutta pitää saada kannatusta asioille myös muilta valtuutetuilta ja puolueita - yhteistyötä se on! Olen sitä mieltä, että aloitteita pitäisi saada tehdä yksittäisetkin kuntalaiset, mutta se taitaa olla liian iso haaste... mm. tämän vuoksi minä en kannata esim. Helsingin yhdentymistä Vantaaseen tai muuhun lähikuntaan. Muuten tiivistä yhteistyötä kannatan!

Ilona Kemppainen (Vas.)

1. Kannatan kaupunkimetsien suojelua periaatteessa, käytännössä joustoa pitää asuntorakentamisen kanssa olla puoleen ja toiseen. Oleellista on, että metsät säilyvät tarpeeksi suurina alueina, jotta luonnon monimuotoisuus on mahdollista. Ihan pienellä läntillä eivät esimerkiksi monet linnut mielellään pesi, samoin autoteiden lohkoma metsä on vaarallinen maassa liikkuville eläimille. Moni lähiön "pusikko" on täynnä elämää eikä vain joutomaata.

Kaupunkimetsät ovat tärkeitä, koska kaikilla ei kuitenkaan ole varaa pääministerimme haaveilemaan omaan pihaan ja puutarhaan. Toisaalta ylihoidettu ympäristö ei tarjoa mahdollisuuksia luonnon tarkkailuun samalla tavoin kuin vapaammin kasvava metsä tai niitty. Asuntojen ja virkistysalueiden tarve voidaan yhdistää - oleellista on, että maata ei jaeta vain jokaiselle omaksi 500 neliön pläntiksi vaan asia järjestetään järkevämmin.

Metsiin rakentaminen on asumisviihtyvyyden kannalta usein hankalaa. Moni lähiö on tehty korkeiden, toisten puiden keskellä kasvaneiden puiden väliin. Paljaat männynrungot ja rankaiset kuuset eivät juuri viihtyvyyttä lisää, mutta voidaan sanoa että onhan teillä siinä puita. Esim. Kontulassa on useita tällaisia taloyhtiöitä, joissa pihan muu kehittäminen on sitten jäänyt vähemmälle.

2. Kansanäänestyksissä on aina tiedon saannin ongelma ja ihmisten mielipiteisiin vaikuttaminen. Kuinka moni todella ymmärtää kaupunkimetsien arvon? Kuinka moni pitää niitä vain pahoja setiä vilisevinä pelon paikkoina? Tällä hetkellä en suoraan sanoen ole varma, että kansanäänestys toisi kaupunkimetsien säilyttämiselle tarvittavaa tukea. Liikuntakin on siirtynyt niin paljon sisätiloihin, että metsien arvoon saatetaan herätä vasta kun on liian myöhäistä.

3. Äänestäminen ei ole ainoa tapa vaikuttaa, niin vaaliehdokkaana kuin tässä olenkin. Mainitut kansanäänestysten ongelmat ovat olemassa. En pidä ihmisiä ymmärtämättöminä, mutta näkisin ennemmin paikallisen yhteistyön, jatkuvien toimintamuotojen ja vapaan mielipiteenmuodostuksen olevan tärkeämpiä. Jos olisi olemassa laajoja ihmisryhmiä edustavia paikallisia organisaatioita - eikä vain erilaisia "vastustusliikkeitä" - lähidemokratia olisi todellista demokratiaa. Miten tähän päästään on juttu sinänsä. Ensiksi pitäisi saada ihmiset uskomaan, että toiminta kannattaa.

Timo Lahtela (Itsenäisyyspuolue)

1) Olin mm. Keskuspuiston puolesta-seuran jäsen (ja hallituksenkin jäsen lyhyen aikaa) Rantalan ollessa sen vetäjänä. Asun Laajasalossa jonne tulee sitä täydennysrakentamista. En ihan pidä siitä koska se pirstoo joitakin puisto-osia "piensaloiksi".

Kaupungilla on kaavoittamatonta maata mutta ei halua antaa rakentamiskehoituksia.

2) Viimeksi olin yhteydessä kaavoitusvirastoon Mustavuoren suhteen. Ehdotin huomattavaa rakentamisalueen supistusta alueen vuoren suunnalle. Näin sekään alue ei niin paljon pienenisi ja alkuperäinen kasvusto säilyisi. Äänestysten kysymysten tulee olla selkeitä ja käytännöllisiä.

3) Lähidemokratialla pitäisi tarkoittaa esim 50.000 asukkaan yhteisöä. Tämän on arvioitu olevan optimaalinen koko asumisviihtyvyyden ja kotiseutuidentiteetin kannalta. Tällöin kunnanosavaltuustoilla olisi oikeampi kokonaiskuva siitä mihin vaikuttavat. Tällöin äänestyksistä tulisi paremmin suurempia kokonaisuuksia kattavia kyselyjä.

Kaarin Taipale (SDP)

1. Suojeltavat kaupunkimetsät on määriteltävä erikseen ennakkoon. Sen jälkeen ei tarvita puolustustaisteluita vaan asiat on sovittu ja sopimuksissa voidaan pysyä.

2. Nyt valitaan kaupunginvaltuutetut seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Heidän täytyy edustaa kansalaisia ja heidän täytyy voida päättää yhtä hyvin kaupunkimetsien kuin muidenkin arvokkaiden ympäristö- tai rakennuskohteiden suojelusta.

3. Kyse ei ole vain lähidemokratiasta tai kansalaisvaikuttamisesta vaan ylipäänsä paikallisdemokratian muodoista ja prosesseista. Tällä hetkellä se toimii ontuen, lain kirjaimen mukaan. Meidän on päästävä aitoon vuorovaikutukseen ei vain "kansalaisten" vaan erilaisten asiantuntijoiden kanssa hankkeiden valmistelun aivan alkuvaiheissa. Alueellinen asiantuntemus on yksi keskeinen asiantuntijuuden laji. En pidä siitä, että "kansalaiset", "ruohonjuuritaso", "kansalaisyhteiskunta" jne ryhmitellään yhdeksi yhtenäiseksi ryhmäksi. Siinäkin törmätään helposti demokratiavajeeseen. Esimerkiksi harvoilla "kansalaisryhmillä" kuten kaupunginosayhdistyksillä on yhtä laajaa valtakirjaa kuin kaupunginvaltuustolla. Ne saattavat edustaa vain hyvinkin pienen porukan mielipidettä jossakin asiassa. Demokratiaa pitää kunnioittaa mutta sen prosesseja on pakko kehittää.

Jouni Parkkonen (SDP)

1. Kaupunkimetsät ovat olennainen osa kaupunkilaisten virkistäytymismahdollisuuksia. Kannatan, että riittävän kokoisia metsäalueita on kaupunkilaisten kohtuullisessa läheisyydessä. Metsien varsinainen suojelu on minusta kuitenkin liian järeä keino metsäalueiden ylläpitoon. Metsäalueiden käyttö on nähtävä yhtenä osana kaupunkikokonaisuutta, johon liittyvät myös muun muassa asuminen, palvelut ja elinkeinoelämä.

2. En kannata. Minusta asia ei ole merkitykseltään niin suuri, että siitä tulisi järjestää kansanäänestys.

3. Kannatan. Lähidemokratian vahvistaminen on erittäin tärkää. Aktiivisena järjestötoimijana pidän tärkeänä muun muassa kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten parantamista.

Kansanäänestysaloitteen 5 % raja koskee kaikkia kuntia, sillä asiasta säädetään lailla. Kansanäänestyksen käyttämiselle pitää olla hyvät perustelut, muun muassa se, että asian takana on merkittävä määrä kuntalaisia. Pidän siten 5 %:n rajaa sopivana.

Katja Weckström (Vas.)

1) Olen valmis siihen, sikäli kun se ei vie mahdollisuuksia halpojen vuokra-asuntojen rakentamiselta. Itse asun Pihlajistossa, jonka vieressä on viikin pellot ja metsää ja lintujensuojelualue. Ilma on täällä mielestäni parempaa kuin muualla Helsingissä, enkä muuttaisi enää keskustaan. Kutsunkin viereistä viheraluetta Helsingin keuhkoiksi.

2) Olen ilman muuta sitä mieltä, että kaupunkilaisille annettaisiin mahdollisuus päättää itse jostain asioista ja kaupunkimetsien suojelu voisi olla niistä yksi. Suomalaisille luonto on tärkeä osa elämää,myös kaupungeissa. Pitäisi määrittää ne alueet, mille ei missään nimessä saisi rakentaa.

3) Kansalaisvaikuttamisen mahdollisuudet tänä päivänä tuntuvat aika heikoilta. Luulisi että 10 000 nimen kerääminenkin saisi päättäjät ajattelemaan ja viemän asian käsittelyyn. Tuntuu, että kansalaisia kuunnellaan kyllä vaalien alla, mutta että ääni ei kuulu sen pidemmälle.

Göran Berg (RKP, sit.)

1. Det är klart att i stad behövs ocksån "luftrum" vilket betyder att man har grönområden inom stadkärnan. Därför behövs skogar och parker, träd , blommor och gräs. De e klart att jag försvarar bevarande av skog till den del det är möjligt, med ett vettigt planerande av Helsingfors!

On selvää että kaupunki tarvitsee "hengitysaukon", joka tarkoittaa, että niin ydinkaupungissa kuin kaupunkialueella yleensä tulee olla viheralueita. Sen takia tarvitaan niin puita, puistoja, kukkia ja ruohoa. On selvää että vastustan metsien tuhoamista siinä määrin, mikä on järkevän ja vastuullisen Helsingin kehittämisen parhaaksi.

2. Nej! Eftersom jag tror att en röstning bara ger ett populärt svar, politikerna och beslutsfattarna bör vara tillräkligt ansvarsfulla, och göra beslut som bevarar arvet till framtiden.

Ej! Johtuen siitä, että katson kansalaisäänestyksen tuloksen antavan väärän kuvan ollessaan ihanointia. Poliitikkojen ja päättäjien tulee olla riittävän vastuullisia tehdessään päätöksiään perinnöstä, jonka jätämme tulevaisuudelle.

3. Nej! Jag tror att 5 % av röstberättigade är en rätt bra kompromiss, när man gör folkomröstning. Kanske skulle det bli alldeles för många saker som man röstar om samtidigt som sakerna alldrig skulle komma till beslut. Därför väljer vi ju vår kommunalvalda som har vår fullmakt att göra det bästa för Helsingfors.

En! Uskon, että 5% äänioikeutetuista on hyvä kompromissi, kun suunnitellaan kansanäänestystä. Mahdollisesti moni asia jäisi toteuttamatta tai hidastuisi, jos kansanäänestyksiä käytäisiin huomattavasti pienemmillä vaatimuksilla. Katson, että kunnallisvalitut ovat saanneet valtuutuksen näihin asioihin kuten myös päätöksen teolle Helsingin parhaaksi.

Pirkko Telaranta (Vihr., sit.)

1. Kyllä, olen valmis puolustamaan. Toivon silti, että metsät pidetään siisteinä ja säästäen hoidettuina niillä kohdin, jossa ne ovat pihojen sekä pyörä- ja / tai kävelyreittien välittömässä läheisyydessä.

2. En ole vakuuttunut kansanäänestyksen onnistumisesta. Ennemminkin niin, että pidetään hyvät yhteydet ja suorat vaikutuskanavat niihin, jotka suunnitelmia ja päätöksiä tekevät. Eli sekaan vaan! Huolehditaan siitä, että syntyy vain oikeita ja metsää suojelevia päätöksiä.

3. Lähidemokratiaa tulee tukea ja vahvistaakin. Nythän eri alueilla on kovin erilaista aktiviteettia oman kotiseudun suhteen - kaikki eivät edes miellä omaa kaupunginosaansa kotiseudukseen. Kaupunginosayhdistyksiä pitäisi tukea ja aktivoida. Jollei kaupunginosassa sellaista ole, se pitäisi perustaa.

Annikki Heinonen (SDP)

1. Olisin varmasti olisin. Luonto on arvaamattoman tärkeä asia. Sitä ei saa tuhota. Luontoa pitää arvokkaasti hoitaa.
2. Toisaalta kannatan, toisaalta en. Osa äänestäjistä varmaan kannattaa kaupunkirakentamista, korkeita taloja, paljon. Osa varmaankin ymmärtää luonnon tärkeyden ihmisen fyysisen ja psyykkisen kehityksen kannalta.
3. Kannatan ehdottomasti. Kyllä päättäjien tulisi kuunnella äänestäjiään. Nykyään kuunnellaan vain vaalien alla. Ja sitten unohdetaan.

Nina Mäki-Petäys (RKP)

1. Ja / Kyllä.

2. Ja, åsikterna är många och att rösta i samband med kommunalval vore demokratiskt. / Kysymällä saa tietoa päätöksenteon pohjaksi.

3. Nja, kanske inte. Hörande av kommunmedlemmar bör förbättras på alla plan. / Ei välttämättä, sen sijaan on tehostettava vuorovaikutusta kuntalaisiin, heitä on kuunneltava eikä vaan kuultava muodollisesti. Muillakin kansalaisilla pitäisi mahdollisuus vaikuttaa pääkäupunkinsa ilmeeseen.

Elina Palmroth-Leino (Kok.)

1. Kaupunkimetsät ovat tärkeitä virkistyalueita asukkaille, joten kyllä niitä tarvitaan. Alueita tulee kuitenkin myös hoitaa, jotta ne säilyvät miellyttävinä ja turvallisina paikkoina ulkoilijoille.

2. Neuvoa-antava kansanäänestys on kallis tapa kysyä asukkaiden mielipidettä. Äänestyinto ei ole suurta kunnallisvaaleissakaan, joten näin ei saataisi kuitenkaan laajan joukon mielipidettä selvitettyä.

3. Kannatan lähidemokration vahvistamista, mutta en pidä neuvoa-antavaa kansanäänestystä tehokkaana tapana vaikuttaa. Parasta on ottaa yhteyttä suoraan virkamiehiin ja/tai päättäjiin sekä herättää keskustelua ajamistaan asioita.

Kristiina Kokko (Kok.)

1) Kannatan lämpimästi kaupunkimetsien suojelua. Ne ovat ihmisten ja eläinten henkireikä.

2) Koska kyseessä olisi joka tapauksessa neuvoa-antava kansanäänestys, niin en tiedä kannattako se. Kattavan adressin kerääminen saattaa olla yhtä tehokas vaikuttamisen muoto. Koska kannatan itse asiaa, toivon että sitä edistetään etenkin kahta reittiä pitkin. Poliittisesti valtuuston kautta (mahdollisimman monen puolueen avulla) ja toisaalta lähestytään tehokkaasti asianomaisia virkamiehiä. Lisäksi mediavaikuttaminen on nykyään tärkeä keino edistää asioita ja edesauttaa kansalaismielipiteen muodostumista.

3) Lähidemokratiaa sekä oman kaupunginosan yhteisöllisyyttä ja välittämistä voitaisiin vahvistaa esimerkiksi toimivien kaupunginosayhdistysten kautta.

En ole edelleenkään varma, ovatko kansanäänestykset paras tapa edistää asioita. Meillä on ongelma lähidemokratian kanssa, kunnallisvaalien äänestysprosentti täytyisi saada nousemaan. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen opetusta on lisättävä.

Satu Väkiparta (Vihr.)

1. EHDOTTOMASTI!

2. En kannata neuvoa-antavaa kuntaäänestystä. Kaupunkimetsien kohtalo on liian tärkeä. Näissä kuntavaaleissa tullaan tekemään kaikkien aikojen huonoin äänestysaktiivisuus. Kansanäänestyksissä on ongelmana, miten ihmiset saataisiin aktivoitua äänestämään. Jos kuntavaaleisssa noin 50 % asukkaista valitsee valtuustot, kansanäänestyksessä riskinä on, että esimerkiksi vain 10 % ihmisistä kokisi asian niin tärkeäksi, että vaivautuisi äänestämään. Kansanäänestyksen tulos olisi siis pienen porukan päätös. Äänestys on myös kallista. Mieluummin käyttäisin äänestykseen menevät rahat metsien suojeluun.

3. Kannatan ehdottomasti lähidemokratian vahvistamista. Nykyisellään ihmiset kokevat päätöksenteon etäiseksi ja päätösprosesseihin on vaikea päästä mukaan. Erilaisia kansalaisfoorumeita tarvittaisiin lisää, joissa vuorovaikutus olisi todellista. Netti mahdollistaisi monenlaiset keskustelufoorumit ja esim. kansalaisten "kyselytunnit" valtuutetuille. Kaupunkilaiset pääsisivät mukaan päätöksentekoon ja päättäjät kuulisivat arvokkaita mielipiteitä ja ideoita.

Clas-Håkan Nyman (RKP)

1. Ja jag skulle vara för ett försvarande av skogen. Som Östersundombo med Sibbo storskog som granne vill jag göra allt för bevarande av grönområden.

2. Kan nog omfatta en folkomröstning men har dålig erfarenhet av dessa. Dels kostar de en hel del och dels binder de inte beslutsfattarna, se på hur det gick för Sibbo trots folkomröstning,

3. närdemokratin bör förstärkas men folkoröstningar kan inte tillämpas för detta. Hellre då t.ex. lokala områds utskott under stadsfullmäktige, såsom i london, stockholm etc.

Ilkka Veiström (Vihr.)

1. Ehdottomasti. Kuten suuri osa suomalaisista, olen aktiivinen luontoihminen. Ympäristö on pääomaa, joka tuottaa pitkällä aikavälillä merkittävän tuoton. Ollessamme liian harkitsemattomia kuluttamaan pääomaa, kulutamme tulevaa hyvinvointia ja taloudellisia resursseja. Ympäristökysymyksissä tulee aina katsoa asioita pitkällä aikavälillä.

2. Kyllä ja ei. Mielestäni kansanäänestykset ovat todella tärkeä juttu ja löytyyhän niihin kehotus myös kuntalaista. Toivoisin vain kovin, ettei tällaisesta asiasta tarvitsisi äänestää, kun ollee selvää, mitä kuntalaiset asiasta ajattelevat. Toinen vaihtoehto, joka olisi todennäköisempi ja helpompi toteuttaa, olisi tehdä asiasta laaja selvitys ja mielipidetutkimus.

3. Asioissa, jotka eivät suoranaisesti kosketa tosiaan suurinta osaa kuntalaisista, on mahdotonta saada riittävää kannatusta kansanäänestykselle. Meillä on kuitenkin olemassa myös paljon helpompia tapoja lähestyä asiaa.

Yhtenä erinomaisena vaikutuskeinona itse pidän kuntalain 28§ aloiteoikeussäädöstä. Aloiteoikeusasiassa kuntalaki on mielestäni ehkä hieman epäselvä. Siinähän mainitaan, että kuntalaiset voivat tehdä kuntalaisaloitteita, ja jos siihen saadaan vähintään 2 % kunnan äänioikeutetuista allekirjoittajiksi, tulee valtuuston käsitellä aloite viimeistään kuuden kuukauden kuluessa asian vireilletulosta.

Henkilökohtaisesti, ilman asiaa tarkemmin mistään tarkistamatta, olen kuitenkin tulkinnut omassa toiminnassani samaista pykälää niin, että toki vähempikin kannatus riittää, mutta sen velvoittavuus on heikompi. Toisaalta kuka tahansa voi milloin vain ottaa yhteyttä kunnanvaltuutettuun ja pyytää häntä viemään aloitteen valtuustoon. Silloin se on pakko käsitellä.

Itse kerään kotialueellani Ullanlinnassa nimiä kuntalaisaloitteeseen/vetoomukseen. Haluan pienkoirapuiston alueellemme. Ymmärrän hyvin minkä tahansa organisaation turhautuman kaupungin byrokratian ja virkamieskoneiston edessä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että me kuntalaiset valitsemme kunnanvaltuuston ja kunnanvaltuusto kunnan korkeimpana päättävänä elimenä toimii virastojen ja kaupungin työntekijöiden johtajina. Meillä on loistava kanava vaikuttaa valtuutettujen kautta.

Kaisu Havana (Köyhien asialla)

1. Kyllä.

2. Kannatan, se on oikeaa demokratiaa. Kaupunkimetsät ovat tunnekysymyksiä ja monille rakkaita ja säilyttämisen arvoisia. Kun kansa otetaan huomioon, se on sivistystä. Luonto parantaa, hyvä sen on lähellä.

3. Kannatan kaikin puolin. Kansalaisvaikuttamista eritoten pitää helpottaa.

Jari J. Marjanen (Vihr.)

1. Olisin kyllä: puistot ovat tärkeä henkireikä ja vaikuttavat ilmanlaatuunkin.

2. Parempi olisi, että suojelu toimisi kansanäänestyksittäkin, mutta toisaalta sittenhän saataisiin tietää kaupunkilaisten kanta asiaan. Kunnallinen kansanäänestys on aika järeä ja byrokraattinen keino, jota ei pitäisi käyttää liian usein eikä aivan pieniin kysymyksiin.

3. Lähidemokratia on kannatettava ajatus, johon tulee kiinnittää huomiota yhdistettäessä kuntia. Kansanäänestystä tulisi käyttää harkiten: jos niitä olisi liian usein, äänestäjät menettäisivät kiinnostuksensa niihin. Äänioikeutettujen vähimmäismäärällä tulisi olla jokin yläraja, esim. 15 000 äänioikeutettua, koska kiinteä prosenttiosuus nostaa isossa kaupungissa luvun kohtuuttoman suureksi.

Juha Kotilahti (KD)

1. Tottakai ja täysillä.

2. Kyllä. Voittaisimme varmasti. Kyllä kaupunkimetsät ovat monille hyvin tärkeitä.

3. En tuolla periaatteella. Kannattaisin sen sijaan monien omaa kaupunginosaa koskevien asioiden paikallista päättämistä asukasfoorumityyppisissä tilaisuuksissa ja / tai joskus kaupunginosaäänestyksissä.

Lars Forss (Vas.)

1) Kyllä, ehdottomasti

2 Etenkin silloin,kun tärkeät päätökset vaikuttavat meidän kaikkien arkipäivään pitkällä tähtäimellä, tulee kansanäänestystä nykyistä enemmin harkita käytettäväksi.

3) En ainoastaan kannata,vaan miellän kaiken tasoisen, yhteisöllisyyteen perustuvan lähidemokratian olevan ehdottoman välttämättämätön peruskivi tasa-arvoisempaa ja solidaarisempaa yhteiskuntaa rakaentaessamme !

Thomas Wallgren (SDP)

1. Kyllä.

2. Kyllä. Kansanäänestysten edistäminen on viime vuosina ollut ihan keskeinen asia kansalaistoiminnassani Suomessa ja kansainvälisesti. Olen ollut asiassa myös viime vuodesta lähtien SDP:ssä ja poikkipoliittisessa yhteistyössä aloitteellisesti mukana. Laajempi ja syvempi tausta liittyy sitoutumiseeni kokonaisvaltaisen demokratian edistämiseen kaikilla tasoilla. Ks. myös www.demokratiafoorumi.fi

3. Kannatan lähidemokratian vahvistamista myös siten että budjettivaltaa ja verotusoikeus viedään soveltuvin osin alemmille tasoille. Onnistuneita malleja löytyy mm. Etelä-Amerikasta ja USA:n Oregonista.

Minusta kansanäänestyksen järjestämisen kynnysvaatimuksena tuo 5 % äänioikeutetuista on hyvä - vaikka se onkin kova. Tuloksen pitäisi olla sitova.

Mikko Weckström (SDP)

1. Ilman muuta olisin.

2. Kansanäänestyksen avulla saataisiin kansalaisten suora mielipide kaupunkimetsien suojelusta. Mielestäni kansanäänestyksiä tulisi käyttää enemmänkin, sillä ne voisivat lisätä kuntalaisten mielenkiintoa politiikkaa kohtaan ja mahdollistaa suoran vaikutuskeinon kuntalaisten sydäntä lähellä oleviin asioihin.

3. Kannatan lähidemokratian vahvistamista. Kunnallisvaleissa äänestysinto on viime aikoina ollut heikko. Yhtenä syynä on varmasti se, että äänestäjät eivät koe voivansa vaikuttaa asioihin niin paljon kuin haluaisivat. Kansanäänestyksessä, jossa kysytään mielipidettä yhteen asiaan koetaan varmasti mielekkäämmäksi äänestystapahtumaksi kuin kunnallisvaalit.

Juhani Nokela (SDP)

1. Olen. Kaupunkimetsät ovat tärkeä osa Helsinkiä.

2. Kansanäänestysaloitteena tuo on ongelmallinen, sillä siihen ei välttämättä ole suoraa kyllä/ei vaihtoehtoja. Olisi toki helppoa kannattaa kaikkien metsien suojelua, jos kuitenkin toinen vaihtoehto voittaisi, olisi samalla kyseltävä, että mistä metsistä voisi luopua, josta tuskin saataisiin yksikäsitteistä vastausta. Tästä syystä en kannata kansanäänestystä kyseisestä asiasta.

3. Kannatan ehdottomasti lähidemokratian lisäämistä. Se, että järjestettäisiin puolen miljoonan ihmisen kansanäänestyksiä, ei ole kuitenkaan lähidemokratiaa mielestäni. Mielestäni parhaiten Helsingissä kansalaisvaikuttamista voisi lisätä, luomalla kaupunginosahallinnon, jolla olisi päätäntävaltaa omalla alueellaan.

Kansanäänestysaloitteen raja on mielestäni tärkeä pitää korkeana, ettei niitä aleta tehtailla erityisen pienistä asioista.

Marja-Leena Itälehto-Supponen (KD)

1. Helsingin kaupunkimetsät tulisi säilyttää luonto- ja virkistysalueina. Olisin valmis puolustamaan niiden suojelua.

2. Kyllä minä kannatan kaupunkimetsäliikkeen kansanäänestyssuojelua koska kaupunkimetsät kuuluvat helsinkiläisille.

3. Kannatan lähidemokratian vahvistamista. Ja kansalaisvaikuttamista pitäisi helpottaa esim. neuvoa antavan kansanäänestyksen kautta.

Katariina Suomu (Kok.)

1) Pääkaupunkiseudulla on tarvetta ja kiinnostusta virkistykselle ja ulkoilulle metsässä. Esimerkiksi Nuuksio on välillä jo ruuhkainen ja sen kestävyys koetuksella. Tarvitsemme kaupunkimetsiä, puistoja, rantoja ja virkistysalueita. Haluan kuitenkin tarkkuutta siihen, miten kaupunkimetsät määritellään. Esimerkiksi asuinalueiden/talojen väliin on saattanut jäädä pieniä huonosti hoidettuja/huonokuntoisia metsäsaarekkeita, joista ei ole iloa virkistyskäytön tai luonnonsuojelun mielessä. Ne voidaan rakentaa ja tiivistää samalla kaupunkirakennetta, mikä on ekologisesta näkökulmasta välttämätöntä. Tällöin laajempia alueita toisaalla voidaan säästää.

2) Kansanäänestys on Suomessa vähän käytetty osallistumisen muoto. Kunnallisvaalien alla toivoisin, että aktiivisuus suuntautuu äänestämiseen. En kannata aloitetta.

3) Kansalaisvaikuttamiselle on hyviä kanavia kuten koulujen johtokunnat, tämän tyyppisestä toiminnasta kannattaa ottaa mallia muillakin sektoreilla ja esim. päivähoidossa. Lähidemokratian toimivuudessa on kysymys myös asenteesta - haluavatko virkamiehet/luottamushenkilöt ja kaupunkilaiset aidosti kuulla toisiaan ja käydä vuoropuhelua? Aito lähidemokratia on yhteistä suunnittelua, visiointia ja toteutusta. Tällä hetkellä tuntuu, että monet kysymykset karahtavat heti vastakkainasetteluun ja vastustukseen,adresseihn yms. Näkisin mielelläni uusia tapoja vaikuttaa. Ei sinänsä liity kunnallispolitiikkaan, mutta Porkkanamafia on hyvä, positiivinen tapa vaikuttaa.

Birgitta Myllymäki (Kok.)

1. Kyllä, linjani vuoden 2004 vaaleista ei ole muuttunut. Virkistyskäyttöön varatut alueet tulee säilyttää henkireikänä hiljaisuuteen ja paikkana jaksamiseen arjen paineissa. Ympäristömme tulee olla kannustava. Olen Yeistentöiden lautakunnan varajäsen sekä Uudenmaan Virkistysalueyhdistyksen hallituksessa. Metsät, puistot ja ranta-alueet ovat meille tärkeitä kohteita, joissa tulee voida liikkua turvallisesti. Polkujen, teiden ja kulkureittien rakentamisessa on huomioitava myös liikuntaesteiset .

2. Pidän kansanäänestystä hyvänä silloin, kun ko on esim valtakunnallisesti suuret asiat tai kuntaliitokset. Lähivaikuttaminen luottamushenkilöiden kautta on tehokas ja kannatettava tapa vaikuttaa asioihin.

3. Kannantan lähidemokratiaa, aloitekykyä ja rohkeutta puuttua asoihin. Kaupungiosayhdistysten rooli voisi olla vieläkin aktiivisempi esim alueidensa tulevaisuuden suunnittelutyössä ja valvonnassa. Luottamushenkilöt ovat suora kontakti lautakuntiin ja kaupunginvaltuustoon. Tätä mahdollisuutta tulee käytää aktiivisesti ja näin monet saamani palautteen mukaan myös tekevät.

Satu Kouvalainen (Kok.)

1) Olisin valmis vastustaman ehdottomasti liiallista rakentamista. Kaikkia viheralueita ei tulisi rakentamiseen tms käyttöönottaa. Mutta kyllä metsiä ja luontoa tulee jollakin tasolla myös hoitaa. Missä menee raja, on varmasti tapauskohtaista. Tuskin metsäkään voi hyvin, jos se on täydellinen ryteikkö vuosikausia.

2) Kansanäänestykset ovat vaikeita ja kalliita lähtöasetelmia. Esille voidaan ottaa kannat vain joko tai. Siksi pitäisin parempana, että kaupunginosapäätöksentekoa vahvistettaisiin ja todella kuultaisiin annettuja mielipiteitä ja lausuntoja. Kuten, lainvalmistelussa ministeriössä hallituksen esityksiin. Lopulta asiathan ratkaistaan valtuustossa. Jos henkilöt, jotka on sinne valittu, eivät äänestäjiään kuuntele, on varmisti kehittämisen paikka.

3) Nykytila ja kansalaiskuuleminen on frustroivaa toimintaa. Osittain varmasti vastasin kysymykseen edellisessä vastauksessani. Olen edelleenkin avoimemman keskustelun pohjalla ja siinä, että esityksissä tuodaan neutraalista esille kaikkien osapuolten kannat kuin että lähdetään vastakkainasetteluun. Toki, jos mikään ei tulevaisuudessa muutu tai kehity, on mietittävä muitakin vaihtoehtoja. Tuo esim. 5 % -malli on hyvä rakentava vaihtoehto, ettei lähdetä vain valittamisesta, mutta ei saa indikaatioita siitä, miten asioita voisi muuttaa. Tärkeää ovat myös positiiviset ja rakentavat ehdotukset ja mallit.

Jere Lahti (Kok.)

1. Helsingin metsät tulee ehdottomasti säilyttää. Rakennusmaata on, kuten itsekin totesit.

2. Asia on luonteltaan sellainen, että kansalaismielipidettä pitää kuunnella. Tehokkain tapa siihen on neuvoa-antava kansalaisäänestys.

3. Meneillään oleva kuntarakennemuutos merkitsee yhä suurempia kaupunkeja ja kuntia. Läheisyysperiaatteen toteutuminen tässä kehityksessä edellyttää toimivaa kansalaiskuulemismallia. Neuvoa-antava kansalaisäänestys olisi selvittämisen arvoinen.

Pentti Mattila (Kok.)

1) Vastaus: kyllä

2) Vastaus: en, koska kansa on valinnut edustajat tekemään päätöksiä puolestaan.

3) Vastaus: en, koska kansa on valinnut edustajat tekemään päätöksiä puolestaan.

Joni Muotka (Vas.)

1) Kyllä, olen valmis puolustamaan kaupunkimetsien suojelua. Ihmisillä tulee olla mahdollisuus virkistäytyä luonnossa.

2) Kannatan suuntaa antavaa kansanäänestystä. Ihmisten on saatava tuoda esiin mielipiteensä. Äänestys tulisi järjestää niin, että se tavoittaisi mahdollisimman paljon kaupunkilaisia ja että siihen olisi helppo vastata (esim. verkossa).

3) Kannatan lähidemokratioan ja muutenkin kansalaisvaikuttamisen mahdollisuuksien vahvistamista. Nykyistä 5% määrää tulisi laskea.

Seppo Harjunpää (Helsinki-listat / Asukaslista)

stadin fogelit sungatgoon stadis gutseissa ja me nauttikaamme vihreästä metsistämme. ei neliötkää pois!

Alina Mänttäri (Vas.)

1) Ehdottomasti. Kaupunkimetsät ovat kaupunkilaisille tärkeitä hengähdyspaikkoja hektisessä kaupungissa ja elämässä. Luonto on lisäksi enää niitä harvoja paikkoja, jotka vielä täysin ovat ei-kaupallista vapaata kaupunkitilaa joka on jokaisen käytössä maksutta. Niistä on ehdottomasti pidettävä kiinnikaavoituksella ja hyvällä hoidolla.

2) Kyllä kannatan – kysymyksenasettelua tosin voisi tehdä konkreettisemmaksi ja avata kansalaisille kaupunkimetsän ja luonnonmukaisen käsitteitä jotta kysymys ei tuntuisi liian vaikealta.

3) Lähidemokratiaa tulee vahvistaa ehdottomasti. Kansanäänestysaloiteeseen vaadittavaa allekirjoittajamäärä voitaisiin laskea. Ihmisten vaikuttamismahdollisuuksia oman asuinalueensa, lähiönsä tms. asioihin pitäisi parantaa. Jonkinlaisilla kaupunginosavaltuustoilla voitaisiin osallistaa ihmiset päätöksentekoon paikallisella tasolla. Lähidemokratian vahvistaminen on erityisen tärkeätä, mikäli pääkaupunkiseudun kuntia lähdetään yhdistämään.

Eila Belila (Vas.)

1) EPÄILEMÄTTÄ

2) KANNATAN, JOS EI PYSTYTÄ MUUTEN TAKAAMAAN. HELSINKILÄISILLÄ TULEE OLLA OIKEUS ILMAISTA MIELIPITEENSÄ SIITÄ, MITEN YMPÄRISTÖÄMME KOHDELLAAN.

3) KANNATAN LÄHIDEMOKRATIAN VAHVISTAMISTA JA KANSALAISVAIKUTTAMISEN HELPOTTAMISTA. 5% ON AIKA SUURI MÄÄRÄ, MUTTA USKOISIN, ETTÄ SE ON SAATAVISSA.

Hanna Kopra (SDP)

1. Rakennusmaata tulisi hyödyntää ensin tiiviimmin niillä alueilla missä sitä vapautuu mm. muusta käytöstä. Vaikka se tarkoittaisi maan rankaa puhdistusta(Laajasalon Öljysatama), satamat yleensä jne.). Samaten ratojen varsien tiivis hyödyntäminen on kaupungin luonnonkin kannalta parempi ratkaisu, kuin levittäytyä laajasti hajalleen pitkin poikin.

Itse eräitäkin vuosia Keskuspuiston siimeksessä viettäneenä ja sitä myös talkoissa siivonneena (2 kertaa vuodessa 12 vuotena), siellä suunnistaneena ja hiihtäneenä koululaisena ja nyt Laajasalossa asuvana perheellisenä toivoisi, että alueet sopisivat monenlaiseen käyttöön.

Niillä voisi olla vaikka erikseen merkittyjä valaistuja kulkureittej, jotka palvelisivat läpivuoden heitäkin joita pimeä metsäreitti ei muutoin niin puhuttele tai se tuntuu pelottavalta. Väestön vanhetessa myös levähdyspaikkoja saisi olla enemmän kuten roska-astioitakin.

Muutoinkin tällaisistä viheralueista tulee huolehtia se muistissa, että niissä liikkuu paljon ihmisiä eikä siellä voida pitää mm. metsää täysin luonnontilassa. Lahot puut ja muut vain pitää kaataa ennen kuin gravitaatio sen hoitaa.

2. Kansanäänestykset yleensä olisivat perusteltuja ja niiden toteuttaminen voitaisiin tehdä vaikka netissä. Se lisäisi toivottavasti kuntalaisten aktiivisuutta, kun vaikuttamisentiet olisivat konkreettisempia.

3. Lähidemokratia on tärkeää ja se on kuntalaisten oikeus. Toteuttaminen on tietenkin aasteellista, mutta mikä ei olisi. Nykyinen tapa on kankea eikä ajatuksena innosta. Olisi parempi kun kuntalaiset voisivat paremmin osallistua ja olla tekemässä yhteisiä päätöksiä. Olipa kyse luontoalueista kuin sosiaalipalveluista.

Olli Koski (SDP)

1. Helsinkiläisille tulee turvata riittävät ulkoilu- ja virkistäytymismahdollisuudet. Myös metsäluontoa tulee säilyttää kaupungin alueella. Toisaalta rakennusmaata tarvitaan valtavasti lisää seuraavien vuosikymmenten aikana muuttoliikkeen johdosta, joten esimerkiksi maailman kallein varuskunta Santahamina tullaan ottamaan kaupunkilaisten ulkoilu- ja asuinkäyttöön keskipitkällä aikavälillä.

2. Lähidemokratiaa ja aktiivista vaikuttamista pitää lisätä. Kaupunkimetsäaloite olisi helpommin hahmotettavissa jos oltaisiin määritelty mistä alueista on tarkasti ottaen kyse. Nyt voi tulla vaikutelma, että kyse on yleisestä rakentamisen vastustamisesta. Maankäyttö ja kaavoittaminen ovat tyypillisiä asioita, joissa tarvitaan syvää harkintaa ja kokonaisuuden hahmottamista sillä niiden vaikutukset ovat perustavanlaatuisia koko Helsingin ja isänmaan tulevaisuuteen.

3. Tietotekniikkaa tulee käyttää nykyistä enemmän lähidemokratian ja kansalaisvaikuttamisen vahvistamisessa. Mahdollisimman suuri määrä aloitteita ei ole itsetarkoitus joten viiden prosentin raja vaikuttaa sopivalta.

Matti Niemi (SDP)

1. Kaupunkimetsien säilyttäminen on ollut keskeisenä agendallani, kun olen syksystä 2007 alkaen toiminut Helsingin ympäristölautakunna jäsenenä. Kannatin kaupunkimetsille ja -metsiköille suotuisampia linjauksia hyväksymäämme luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelmaa, eli LUMO-ohjelmaa. Kaupunkimetsät ovat elintärkeitä helsinkiläisen luonnon kannalta.

2. Mielestäni kaupunkimetsien asia, vaikkakin tärkeä, ei ole kuitenkaan mitenkään erikoislaatuinen muiden kaupunkialoitteiden joukossa. Pitäisikö järjestää kansanäänestys myös mielenterveyspalveluista, joukkoliikenteen lippuhinnoista, tonttivuokrista jne? Edustuksellisen demokratian on toimittava tässä, mikäli kaupunkimetsät halutaan suojella.

3. Lähidemokratia on eri asia kuin suora demokratia, kuten kansanäänestykset. Kannantan molempien lisäämistä kuitenkin niin, että valtuuston rooli säilyy tärkeimpänä. Monisyisten asioiden altistaminen kyllä-ei valinnaksi saattaa olla hankalaa. Tarvitsemme lisää kontaktia kaupunkilaisiin, mutta pääkeinona tulee edelleenkin olla lautakuntien ja valtuuston kautta vaikuttaminen.

Rabbe Sandelin (RKP)

1. Det skulle jag. Vi skall bygga tätare på befintliga byggnadsområden.

Olisin. Meidän on rakennettava atiivisemmin olemassa oleville alueille.

2. Av princip tror jag inte man skall ordna folkomröstningar om varje ärende. Vad skulle ske om folket var av "fel" åsikt? (att skogarna kunde huggas ner för byggnation).

Periaatteessa en oikein usko kansanäänestyksiin. Mitä jos kansa tässä asiassa äänestäisi "väärin" (metsät voidaan hakata).

3. Vi bör utreda nya sätt för invånarna att påverka närmiljön. Ett kommunfullmäktige är för lite i en stad som Helsingfors, och värre blir det om man börjar slå ihop kommunerna i regionen. Men som sagt - vi skall inte ordna folkomröstningar om alla tänkbara ärenden. Folk blir trötta på röstandet, och resultatet har inget speciellt värde om bara t.ex. 15 % av invånarna röstar.

Meidän on selvitettävä uusia tapoja vaikuttamiseen. Yksi valtuusto ei oikein riitä Helsingin kokoiseen kaupunkiin, ja tilanne vain pahenee, jos kuntia ruvetaan lyömään yhteen. Mutta kuten sanottua - meidän ei tule järjestää kansanäänestyksia joka asiasta. Ihmiset kyllästyvät nopeasti, ja tulokset eivät ole kovin kiinnostaviam jos esim. vain 15 prosenttia kansalaisista äänestävät.

Anu Koskela (Vihr.)

1. Kaupunkimetsät ovat ehdottomasti suojelemisen arvoisia. Helsingistä tekee hienolla tavalla erityislaatuisen se, että täältä löytyvät paitsi kaikki pääkaupungin mahdollisuudet, myös upeaa kaupunkiluontoa. Lähimetsät ovat tärkeitä kaupunkilaisten viihtyvyyden kannalta. Esimerkiksi Kivinokan alue tulisi mielestäni ilman muuta säilyttää nykyisellään, alue ansaitsee pysyvän vuokrasopimuksen.

2. Mielestäni kansanäänestysaloite on kannatettava. Olen varma, että helsinkiläisten enemmistölle kaupunkimetsät ovat kaupungin tärkeitä vihreitä keuhkoja.

3. Lähidemokratiaa tulisi vahvistaa. Tämä sopisi hyvin yhteen pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämisen kanssa: seutuhallinto ja lähidemokratia täydentävät toisiaan.

Timo Pyhälahti (Vihr.)

1. Kyllä. Suurten nykyisten ja tulevien (Sipoonkorpi, Kaupunkipuisto) lailla suojeltujen alueiden lisäksi kaupungin on itse kaavamuutoksin osoitettava huomattava määrä pienempiä lähiviheralueita, joita alueiden tiivistymistä tukeva rakentaminen ei saa tuhota, vaikka niiden viereen tiiviisti rakennettaisiin. Erityisesti rannat tulee säilyttää kaikkien kaupunkilaisten avoimessa käytössä, vaikka niiden ääreen rakennettaisiinkin tiiviisti.

2. Kannatan, ja olen allekirjoittanut asiaa koskevan aloitteen. Kaupungissakin pitää voida säilyttää yhteys ja kosketuspinta luontoon, se on tärkeää asukkaiden hyvinvoinnin kannalta. Toisaalta tällekin alueelle pitää mahtua muutakin kuin kädellisten pesintää ja muita lajin omaksumia käyttäytymis- ja ympäristönmuokkaustapoja.

3. Kannatan. Nykyisten pääkaupunkiseudun kuntien demokratia on etääntynyt liian kauas tavallisista ihmisistä. Kaupunginosavaltuustoja olisi perustettava max noin 50 000 - 100 000 asukkaan alueittain päättämään arkea lähellä olevista asioista suurten talous- liikenne ja kaavoituslinjausten jäädessä metropolihallinnon omalle valtuustolle. Kaupunginosavaltuustoonkin kansalaisaloitteen pitäisi voida saada pienemmällä prosenttimäärällä. Aloitteita olisi voitava tehdä, niistä keskustella ja yhteisiä asioita muutenkin käsitellä verkkodemokratian keinoin niin, että käyty keskustelu todella otetaan huomioon päätöksenteossa. Kaupungin on myös hyödynnettävä nykyistä tehokkaammin verkkoviestintää niin, että asukkaat saavat paremmin tietoa siitä, mitä heidän asuin- ja työympäristössään on suunnitteilla.

Julia Virkkunen (sit. Vihr.)

1. Jep.

2. Kannatan aloitetta, ja olen sen myös allekirjoittanut. Koska aloite on hyvä.

3. Kyllä ja toki. Jos ihmiset oikeasti kokisivat, että asioihin VOI vaikuttaa, he myös ehkä kiinnostuisivat aidommin elämänsä ympäristöstä ja siitä, mitä siinä tapahtuu. Mitä politiikkaan tulee, moni väsyy jo pelkästä sen ajattelemisesta. Eikä ihme. Politiikka on monelle elämästä vieraantumisen synonyymi. Lähidemokratian vahvistaminen voisi muuttaa tätä asioiden surullista (mutta ymmärrettävää) tolaa. Mitä paikallisemmin asioista päätetään, sen parempi.

Jos 25 000 nimen kerääminen on päättäville tahoille vain osoitus siitä, että ihminen on asiansa kanssa tosissaan, eikä se silti vielä välttämättä anna aihetta muuhun kuin asian ottamiseen valtuustokäsittelyyn, tilanne on melko surkea. Kaikelle sille ajalle ja energialle, joka nimien keräämiseen käytettiin, voisi olla muutakin käyttöä. Vaikkapa sen saman asian edistämisessä käytännössä, jollain vähemmän turhauttavalla tavalla.

Sari Näre (Vihr.)

1. Kyllä. Tulevien sukupolvien oikeutta metsiin tulee suojella.

2. Jos asialle ei muuten riitä tarvittavaa kannatusta, siinä tapauksessa. Äänestäjistähän riippuu valtuuston kokoonpano: jos kokoomus ja demarit jatkavat vallassa, metsät saattavat olla uhattuina.

3. Lähidemokratiaa ja kansalaisvaikuttamista voisi helpottaa kehittämällä siihen esimerkiksi sähköisiä menetelmiä - vaikkapa kansalaisten kantapankkia.

Leena Eerola (Vihr.)

1. Kyllä.

2. Mielestäni kansanäänestys tässä kysymyksessä on liian raskasliikkeinen. Kuntaliitoksissa kannatan kansanäänestystä. Asukkaiden kanssa tulee käydä keskustelua asiasta järjestämällä eri puolia kaupunkia keskustelutilaisuuksia.

3. Kannatan lähidemokratian vahvistamista. Olen aina ollut lähidemokratian kannalla.

Walter Rydman (Vihr.)

1. Ilman muuta. Viheralueita on nakerrettu jo tarpeeksi. Puistot ja metsät ovat keskeisiä ihmisten viihtymiselle, virkistykselle ja kaupungin ilmanlaadulle. Uudisrakentamiselle on tilaa nykyisillä asuinalueilla vielä runsaasti. Tyylikkäällä ja ympäristön huomioivalla suunnittelulla asuinlähiöitä pystytään ongelmitta tiivistämään. Samalla viihtyvyyttä voi parantaa.
Rakennusten korottaminen tai täydennysrakentaminen nykyisten kerrostalojen läheisyyteen ovat hyviä vaihtoehtoja. Rakennusoikeuden voi luovuttaa kiinteistöille, jotka saavat sen hyödyntämisestä rahaa tuleviin remontteihinsa.
Kaupunkimetsien osalta askarruttaa se, kuinka ne kestävät lisääntyvän asukasmäärän kulutuksen.
Pääkaupunkiseudun kaupunkien kuntaliitoksella kaavoitusongelmat poistuisivat. Kannatan vahvasti yhden metropolin muodostamista Helsingistä, Espoosta, Vantaasta ja Kauniaisista.

2. Vastaus liittyy osin jo seuraavaan kysymykseen. Helsinkiläiset tarvitsevat enemmän demokraattisia vaikutusmahdollisuuksia. Kuntavaalien yhteydessä voisi aivan hyvin kysyä myös kaupunkilaisten kantaa yksittäisiin suurempiin asioihin. Vaalien yhteydessä ehdokkaat joutuvat muodostamaan kysymyksiin varman mielipiteen ja niistä myös keskustellaan perusteellisesti.
Useiden, kuntavaaleista irrallisten kansanäänestysten järjestäminen ei sen sijaan ole järkevää. Ne jäävät helposti muiden asioiden alle eikä into osallistua ole välttämättä korkea.
Neuvoa-antavien kansanäänestysten ohella uskon, että edustuksellisen demokratia kantaa lopulta päätöksenteon suurimman kuorman. Keskeistä on, että vaalien aikaan keskustellaan kunnolla poliittisista kysymyksistä ja nostetaan esille kaupunkilaisia kiinnostavia asioita. Tämä kysely on hyvä esimerkki.

3. Neuvoa-antavat kansanäänestykset ja lähidemokratia ovat kaksi eri asiaa. Kansalaisvaikuttamista pitää helpottaa ja lähidemokratiaa vahvistaa, mutta kansanäänestykset eivät kenties ole paras mahdollinen tie siihen suuntaan.
Tulevaisuuden Helsingissäni lähidemokratia toimii. Kuntaliitoksin on muodostettu metropoli (vastaus 1), jolla on kaksitasoinen hallinto. Alemmalla tasolla tehdään päätöksiä esimerkiksi kaupunginosien tms. hyvin määriteltyjen nykyisiä kaupunkeja selvästi pienempien alueiden osalta. Ylempi taso puolestaan on metropolin valtuusto. Vallanjako on suunniteltava tarkasti.
Monitasoisessa hallinnossa voidaan miettiä myös neuvoa-antavien kansanäänestysten rooli uudelleen. Alemmalle tasolle aloitteen tuomisen pitää olla helpompaa.
Nykyisen järjestelmän pahin ongelma on se, että poliittinen päätöksenteko on häipynyt virkamiesvalmisteluun ja lautakuntiin. Se harvemmin näkyy julkisuudessa. Poliitikkojen tulisi uskaltaa tehdä politiikkaa. Muutos on kiinni meistä poliitikoista itsestämme.
Kansanäänestysaloitteen raja on korkea, mutta en näe syytä sen alentamiseen. Kiinnittäisin enemmän huomiota aiemmin mainitsemiin seikkoihin. Asiat voidaan tuoda keskusteluun myös valtuutettujen kautta.
Mutta. En vastusta kansanäänestyksen järjestämistä. Kysymyksen muotoilu on harkittava tarkkaan. Onkohan kaupunkimetsän käsite kaikille täysin selvä.

Auli Rantanen (Vihr.)

1. Olen valmis puolustamaan metsien suojelua, mikäli niiden hoitoon sitoudutaan. Kaikkia metsikköalueita ei pidä rakentaa "kiinalaisiksi" tai muiksi puistoiksi. Perinteinen suomalainen käy vallan mainiosti.

2. Kansanäänestys sillä alueella, millä metsä sijaitsee. Tuskin Kaivopuistossa asuvaa kiinnostaa Kivikon laidan metsät.

3. Alueellinen lähidemokratia, sitä kannatan. Nykyinen muoto on varsin näennäistä, todellista vaikuttamista ei tapahdu.

Marjatta Salminen (KD)

1. Ehdottomasti on säilytettävä kaupunkimetsät virkistyskäyttöön. Ei voi odottaa, että kaikki lähtevät autolla ulkoilemaan. Lisäksi luonto Helsingin keskustassa on kaupungin sydän, puhdistaa kaupunki-ilmaa ja eläimetkin viihtyy väin kaupungissa.

2. Kannatan, koska uskon, että suurin osa stadilaisista myös kannattaa asiaa. Mehän aluetta myös käytämme. Stadilaisilla on oltava päätösvalta oman alueensa viihtyvyydestä. PS. Töölön lahden ympäristö rakennetaan jo nyt liian tiheäksi? Erittäin hyvää ulkoilualuetta stadilaisille. Ei saa pilata luontoa ja maisemaa.

3. Kyllä, stadilaisilla on oltava päätösvalta oman kaupunkinsa suunnittelussa ja viihtyisyyden luomisessa. Muistettava, että me täällä asumme ja haluamme myös viihtyä täällä. Olen neljännen polven stadilainen ja stadista tuhottu jo liian paljon kauniita alueita- Liian tiuhalla rakentamisella.

Maria Björnberg-Enckell (RKP)

1. För oss som bor i centrum av Helsingfors med barn är stadsskornas bevarande en självklar och viktig fråga. Vi måste kunna ta del av naturuppleverlser och ha rekreationsområden i närheten för att inte tvingas åka hundratals kilometer ut på landet. Stadens byggande får inte nagga på centralparken mer än det redan gjort. Samtidigt måste skogarna också vara öppna för varsamma vandrare.

2. Jag är lite skeptiskt till ordnandet av folkomröstningar eftersom vi inte brukar använda oss av den slags metoder, snarare skulle det vara viktigt att ge människorna möjlighet att uttrycka sina åsikter och lämna in förslag till planeringen av dessa områden.

3. Jag vill gärna ha en förstärkning av närdemokratin genom att tjänstemän och politiker bättre än idag lyssnar till och hör på invånarna ifrågan. Vad gäller stadsskogarna kan ärendet föras vidare på olika sätt av dels förtroendevalda, dels invånare i sk. "kuntalaisaloite". Omröstning skulle inte nödvändigtvis ge så mycket detaljinfo och planeringsideer som en fungerande dialog mellan invånare och planerare skulle göra.

Ritva Laitinen (Vihr.)

1. Ehdottomasti! Pidän kaupungin erilaisten "vihreiden alueiden" (metsät, rannat, viljelypalstat yms.) säilyttämistä virkistyskäytössä erittäin tärkeänä! Helsinki ei saa rakentaa täyteen!

2. Kannatan ja olen itse jo allekirjoittanut ko. adressin.

3. Lähidemokratian vahvistaminen olisi minusta erittäin hyvä asia. Sitä tulisi mielestäni edistää muuttamalla nykyistä päätöksentekomallia.

Taija Ståhlberg (Vihr.)

1. Olisin. Olen erittäin kiinnostunut suojelemaan rakennettujen ympäristöjen yhteyteen jääneitä alueita, joilla eläimet ja luonnon kasvillisuus vielä viihtyvät alueen rauhallisuudesta tai muista syistä johtuen. Tällaisia alueita on myös mm. armeijan käytöstä vapautuvilla linnakesaarilla ja Santahaminassa, jonka kalliot ovat Helsingin ainoita rantoja, joilla hylkeet ja saukot lisääntyvät.

2. Kannatan. Olisi hyvä, että ihmisten arvostus kaupunkimetsiä kohtaan saisi aitoa näkyvyyttä ja huomiota. Kannatan muutenkin, että ihmiset pääsisivät suoraan kertomaan mielipiteensä. Neuvoa-antavia kansanäänestyksiä varten pitäisi kehittää yksinkertainen järjestelmä, jota voisi sitten käyttää useamminkin.

3. Kannatan. Kansalaisvaikuttamisen ja lähidemokratian pitäisi olla luonnollinen osa nykyaikaista yhteiskuntaa. Kuten jo mainitsin pitäisi luoda sellainen yksinkertainen järjestelmä, jota voisi sitten käyttää useamminkin, ettei äänestys vaatisi yhtä rankkaa prosessia kuin nyt. Toisaalta äänestyksiä useammastakin asiasta voisi olla ehkä yhtäaikaakin. Vastuunkantajia saa lisää vain vastuuta jakamalla.

Nykytilassa häiritsee järjestelmän kankeus reagoida tällaiseen tarpeeseen sekä useimpien perinteisten puolueiden ryhmäkuri, jonka vuoksi ryhmän jäsenet eivät saa äänestää esim. vaalilupaustensa mukaisesti. Vihreillä puoluekuria ei ole ja vaikkei se ole ollut alunperin merkittävässä roolissa puolueen valitsemisessa, arvostan sitä suuresti.

http://www.taijastahlberg.org/kuntavaalit2008/index.php

Hannu Oskala (Vihr.)

1. Kyllä. Keskuspuisto ja muut kaupunkimetsät ovat Helsingin ainutlaatuinen ominaispiirre, jota ei saa hukata tai pilkkoa.

2. En usko kaupunkimetsien olevan sen kokoluokan asia, että siitä kannattaa järjestää kansanäänestys. Metsäliikkeellä on muitakin tehokkaita vaikutuskeinoja.

3. Metropolialueemme kunnallisen demokratian ongelmat ovat kaksisuuntaisia: toisaalta ei
kyetä tekemään järkeviä koko aluetta koskevia päätöksiä turhien kuntarajojen vuoksi, toisaalta taas sitten esim. Helsingin Itäinen suurpiiri (yksi Helsingin seitsemästä suurpiiristä) on väkiluvultaan Lahden kokoinen, joka on suomen seitsemänneksi suurin kaupunki. Helsingissä tarvitaan parempaa lähi- ja paikallisdemokratiaa sekä todellista metropolipolitiikkaa. Kaupunkimetsiin tämä liittyy monellakin tapaa.

Marica Rosengård (RKP)

1. Jag är född i en småstad med skogen helt bakom stugan så att säga. På mitt sommarställe har jag ett fantastiskt natura 200 område tätt in på. Jag tycker att man ska bevara så mycket naturlig skog och urskog som det bara är möjligt, inte bara i Helsingfors utan också i hela landet.

2. Det beror på. Jag går själv hemskt sällan i skogen men har kompisar som gör det. Personligen behöver jag locas med i skogen och kan stöda tanken på ett slags naturpark där det finns viss verksamhet som lockar till sej besökare och får också en sån som jag ut i skogen. Bostäder kan man bygga på annat håll.

3. Det måste jag tänka på. Ser inget ont i rådgivande folkomröstning dock.

Kirsi Marie Liimatainen (Vas.)

1) Kyllä, ehdottomasti!

2) Neuvoa-antava kansanäänestys antaa asukkaille mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa. Pidän silti tärkeänä sanaa "neuvoa-antava". Näin luodaan periatteet ja säännöt, jotta yksittäisistä asioista äänestettäessä kentästä ei tule populistien pelikenttää. Kaupunkimetsien suojelu on mielestäni tärkeää ja ajankohtaista - muissa Euroopan kaupungeissa luodaan jälkikäteen "kaupunki-metsiä" kun alkuperäiset kaupungin keuhkot on hakattu pois urbaanin elämän tieltä.

3) Kannatan lähidemokratian vahvistamista. Jos neuvoa-antavan kansanäänestysaloitteen taakse saadaan jo 10 000 allekirjoittanutta, kertoo se aiheen ajankohtaisuudesta ja siitä että kaupungin asukkaat kokevat asian heille tärkeäksi.

Outi Alanko-Kahiluoto (Vihr.)

1. Kyllä, olisin valtuutettuna edelleen valmis puolustamaan kaupunkimetsiä. Ks. http://www.outialanko.fi/index.php?p=AvoHakkuut. Käyn itse lähes päivittäin Herttoniemen ja Viikin luonnonsuojelualueen metsissä, enkä voisi kuvitella asuvani kaupungissa ellei lähellä olisi myös metsiköitä. Kaupunkimetsät pitää säilyttää mahdollisimman monimuotoisina ja niitä pitää
uudistaa pienimuotoisesti. Kaupunkimetsät ovat arvokkaita paitsi virkistysalueina myös kaupungin keuhkoina. Myös kaupunkimetsien väliset viherkäytävät pitää suojella.

2. Kyllä, ehdottomasti. Kannatan kaupunkimetsäliikkeen kansanäänestysaloitetta lämpimästi ja olen siksi sen myös allekirjoittanut. Kaupunkia pitää kehittää vuorovaikutuksessa asukkaiden kanssa. Olisi kuitenkin hyvä määritellä mahdollisimman tarkasti ne alueet, jotka haluttaisiin säilyttää rakentamattomina, jotta kaupunkilaiset tietäisivät minkä puolesta antavat äänensä, ja minkä alueiden suojelua on jatkossa seurattava.

3. Kyllä. Kannatan lähidemokratian vahvistamista, ja kansalaisvaikuttamista olisi myös syytä helpottaa. Tarvitaan sekä neuvoa-antavia äänestyksiä että sitovia äänestyksiä. Kansalaisaloitteisiin pitäisi suhtautua vakavammin kuin nyt tapahtuu. Päätöksentekoa on kehitettävä niin, että kaupunkilaisia todella kuunnellaan, eikä vain "kuulla".

Jussi-Petteri Lappi (Helsinki-listat / SKP)

1) Vastaus:
Kyllä, kysymys kattaakin perusteluina kaiken oleellisen. Rakennusmaata todellakin löytyy muualta kuin viheralueista: satamilta vapautuvat alueet (Länsisatama, Sörnäinen), satamiin välillisesti liittyvät alueet (Keski-Pasila), lisäksi raideliikenneyhteyksien varressa on joutomaita tai toisarvoisessa käytössä olevaa maata vielä runsaasti, kantakaupunkiin voidaan rakentaa asuntoja konttoristuneisiin entisiin asuintaloihin ja ullakoille jne. Kaiken kaikkiaan olen viheralueiden puolustaja, niitä ei ole Helsingissä enää varaa nakertaa! Myös liialliset hoitotoimenpiteet ovat haitaksi: ei kaikkien viheralueiden tule olla puistoja, myös metsiä tarvitaan.

2) Vastaus:
Kyllä. Kansanäänestyksellä tuotaisiin helsinkiläisten mielipide päättäjien tietoisuuteen. Kansanäänestys olisi myös demokratiaa, ehdottomasti edellyttäen, että kuntapäättäjät sitten noudattavat äänestyksen tulosta.

3) Vastaus:
Lähidemokratian lisääminen on kaikin puolin välttämätöntä. Päätöksentekoon voitaisiin osallistua esimerkiksi kaupunginosittain (kaupunginosavaltuustot), jolloin kaupunginosien asukkaat voisivat päättää osittain varojen käytöstä oman asuinalueensa hyväksi. Kansanäänestysaloitteeseen vaadittavat 25 000 nimeä on kovan työn takana, joko prosenttiosuutta äänioikeutetuista tulisi laskea tai sitten toinen mahdollisuus korjata tilannetta olisi ottaa käyttöön pienempiä alueita (esim. kaupunginosat) koskevia kansanäänestyksiä, jolloin tietty valtuustokäsittelyyn riittäisi tietty prosenttiosuus kaupunginosan äänioikeutetuista. Kansanäänestyksessä kuntapäättäjien olisi lisäksi aina otettava huomioon äänestyksen tulos, ja toimittava sen mukaisesti.

Petteri Nylund (Helsinki-listat / SKP)

1) Ehdottomasti. Pidän luonnosta. Sillä kun siellä kävelee niin mieli rauhoittuu kummasti.

2) Kansanäänestyksessä on aina vaaransa, kokoomus saisi taas jollain ihme taikatempulla kaupunkilaiset uskomaan että me emme tekisi kaupunkimetsillä mitään! Olipas vaikea kysymys.

3) Ei nyt kuitenkaan ihan joka asiasta tarvitsisi äänestää, mutta ainakin kaupunkiliikenteestä, kaupunkimetsistä kaikista asioista joilla on todella merkitystä. Suoraan sanoen ei jokaisen kadun hidastetöyssyistä pitäisi äänestää. Kansanäänestyksen allekirjoitus määrä on kuitenkin sopiva.

Orvokki Jokinen (Vas.)

1. Olisin valmis puolustamaan kaupunkimetsien säilyttämistä, mutta tämä täytyy tehdä järkevästi. Metsät pitää olla turvallisia asukkaiden kävellä. Siellä ei saa olla lahoja, päällekaatuvia puita vaan puiden kunto pitää tutkia. Ei mitään ryteikköjä vaan viihtyisiä ulkoilualueita, helppokulkuisia. Myös valaistus pitää olla riittävä niin, että siellä uskaltaa kävellä tarvitsematta pelätä puskan takaa hyökkäävää itsensäpaljastajaa tms.

2. Keskuspuistoa ei saa pilkkoa. Se on säilytettävä Helsingin henkireikänä. Katso edellä ei luonnonmukaisia ryteikköjä vaan turvallista ulkoilutilaa.

3. Lähidemokratiaa pitää vahvistaa, mutta ilman kansanäänestystä. Se on hankala järjestää, koska noin paljon tarvitaan kannattamaan koko äänestystä. Lähidemokratia on jo nyt käytössä ja toimii.

Tiina Vesa (Köyhien asialla)

1. Kaupunkimetsiä pitää ehdottomasti suojella, luonnon monimuotoisuus ympärillä on tärkeä elementti talojen ja rakennusten rinnalla. Ulkoilualueita ja luonnonpuistoja tarvitaan monipuoliseen virkistyskäyttöön. Kaavoituksissa pitää huomioda mahdolliset alueet, joista metsää ei tarvitse karsia niin paljon pois. Kuitenkin näkyvyyshaittoina toimivia metsiä ja pusikkoja pitäisi karsia, ettei esim. peitä liikennemerkkejä.

2. Kansanäänestys on oiva tapa suorittaa demokraattista päätöksentekoa, mutta en usko, että kannatus olisi kovinkaan suuri. Enemmänkin metsien kuntoon ja hakkuisiin pitäisi keskittyä kuntatasolla ja luoda työryhmiä kaupunginosiin, mihin kaikki kuntalaiset saisivat liittyä. Resurssit olisivat pienemmät, mutta asialle lähtisivät ne henkilöt, joita metsien asiat kiinnostavat.

3. Aloitteentekoon tarvitsisi pienemmän prosenttimäärän ja näin työmääräkin pysyisi pienempänä. Säästyisi rahaa ja aikaa ja aloitteenteko olisi helpompaa. 40 % suomalaisista ei koe kuntavaaleissa äänestystä tärkeäksi, joten myös allekirjoitusten keräykseen ei haluta tarttua yhtään sen hanakammin.
--

Mika Vilppolahti (Vas.)

1) KAUPUNKIMETSIÄ (MITEN SE MÄÄRITELLÄÄN) ON OLTAVA. KAUPUNKILAISEN ON PÄÄSTÄVÄ LUONTOON MUUTENKIN KUIN CITYMAASTURILLA HURISTAEN. ALUEET PITÄÄ TIETENKIN KATSOA TARKKAAN, MUTTA OLEN VALMIS PUOLUSTAMAAN KAUPUNKIMETSIÄ, TÄYTYY RAKENTAA SIELLÄ MISSÄ SE ON JÄRKEVÄÄ.

2) KANNATAN KANSANÄÄNESTYSTÄ. KANSAN ON SAATAVA PÄÄTTÄÄ (TAI AINAKIN ILMAISTA MIELIPITEENSÄ) OMASTA ASUINALUEESTAAN JA SAMALLA AKTIVOITUA VAIKUTTAJANA. IHMISEN ON HYVÄ OLLA LUONNOSSA, KAIKKI EIVÄT HALUA ASUA JA ELÄÄ KOKO IKÄÄ BETONISSA.

3) EU-ÄÄNESTYKSESTÄ ON VARMAAN JÄÄNYT HUONO MAKU. KANSALAINEN AJATTELEE VARMAAN KAIKEN OLEVAN ENNAKOLTA PÄÄTETTY JA JÄTTÄÄ ÄÄNESTÄMÄTTÄ. NATO TAITAA OLLA SEURAAVA SOVITTU ASIA (?) TAI AINAKIN SELLAINEN TUNNELMA SAATTAA KANSAN KESKELLÄ VALLITA. TULISI VAHVISTAA KANSALAISEN TODELLSITA KUUNTELEMISTA JA HÄNEN PILLINSÄ MUKAAN TANSSIMISEN TUNNETTA. MITEN? SE ON VAIKEAA.

Tuomo Westerberg (Halsinki-listat / SKP)

1) Olen valmis suojelemaan kaupunkimetsiä. Metsät ovat helsingin keuhkot.

2) Kyllä kannatan. Muuten metsät saadaan tuhottua ihan liian helposti.

3) Kyllä pitäisi. Kansan äänestykset on hyvästä kunhan kansalaisille annetaan tarpeeksi tietoa kyseisestä asiasta. aloitteiden allekirjoittaja määrää tulisi alentaa hieman.

Ritva Kosonen (Helsinki-listat / SKP)

1) Kyllä olen.

2) Kyllä kannatan

3) 5 % on aivan liian suuri luku. Pienemmällä porukalla pitäisi saada äänestysmahdollisuus.

Asmo Koste (Vas.)

1) Kannatan tiivistä kaupunkimaista rakentamista ja asumista Helsingissä. Mielestäni siihen kuuluu myös tiiviin rakentamisen lomaan virkistysalueet: puistot ja kaupunkimetsät, joissa asukkaat voivat ladata pattereitaan.

2) Kannatan asukkaiden mahdollisimman laajoja vaikuttamismahdollisuuksia. Kansanäänestykset ovat yksi demokratian muoto, jota soisin käytettävän useammin.

3) Kannatan lähidemokratiaa, päätöksenteon pitää olla lähellä ihmistä. Esimerkiksi jos pääkaupunkiseudun kunnat yhdistettäisi - mitä kannatan - valtaa pitäisi hajauttaa esim. kaupunginosavaltuustoille tms. Ja kun puhun vallasta, myös tarkoitan päätösvaltaa, en mitään kosmeettista nippelinpyöritystä.

5 % allekirjoitusraja neuvoa-antavan kansanäänestyksen ehdotuksen tekemiseksi Helsingissä on liian korkea.

Yuri Höykinpuro (Vas.)

1) Kyllä olen valmis puolustamaan kaupunkimetsiä, varsinkin Keskuspuistoa, Oulunkylän ja Pikkukosken metsiä sekä Paloheinää. Näitä siis jo pelkästään sentimentaalisista syistä.

2) Kannatan aina kansanäänestysaloitteita silloin, kun ne tehdään kysymyksistä, jotka koskettavat kuntalaisia syvästi ja kun ne voidaan toteuttaa riittävän kustannustehokkaasti, esimerkiksi sähköisellä äänestyksellä.

3) Kannatan lähidemokratian vahvistamista ja sitovien kansanäänestysten käyttöönottoa Helsingissä. Tämä on yksi vaaliteemoistani. En kuitenkaan kannata erilaisten asukasyhdistysten mukaan ottamista yksittäiseen päätöksen tekoon, sillä kaupunkia on ajateltava konaisuutena ja kaikkien kaupunkilaisten kannalta, eikä vain töölöläisrouvien.

Kirsi Asikainen (Vas.)

1) Kyllä. Liikun itse paljon Helsingin metsissä lenkillä ja sienessä ja pidän niitä erittäin tärkeinä monessa mielessä.

2) Kyllä. Jos kansanäänestyksen tulos on negatiivinen, sitten täytyy olla valmis toimimaan sen mukaan.

3) Kyllä, kannatan lähidemokratian lisäämistä eri kaupunginosissa. Mitä enemmän ihmisiä saadaan kiinnostumaan päätöksenteosta, sitä parempi. Nykyinen käytäntö koskien kansanäänestystä on mielestäni kuitenkin hyvä.

Leo Partanen (Helsinki-listat / Kulttuurilista)

1) Olen.

2) Kannatan kansanäänestysaloitetta. Ylipäätänsä asukkaiden ääntä on kuultava enemmän päätöksenteon perustaksi.

3) Lähedemokratiaa ja välittömiä asukkaiden vaikuttamisen muotoja on lisättävä ja kehitettävä, esim. kaupunginosa(alue)valtuustojen muodossa, joilla olisi myös budjettivaltaa (osallistuva budjetointi) ja joiden sana painaisi ratkaisevalla tavalla kaavoitusasioissa. Sen sijaan kuntaliitokset, yhtiöittäminen, ulkoistaminen yms. merkitsevät päätösvallan karkaamista asukkaiden ja jopa valtuustojen käsistä pienille "hyvä-veli" tai oikeammin "paha-veli" porukoille.

Emmi Tuomi (Helsinki-listat / Naislista)

1) - En tunne (uutena helsinkiläisenä) kaupunkimetsien tilannetta hyvin, mutta en näe mitään syytä ettenkö puolustaisi luonnon säilyttämistä kaupungin keskellä. Kaupunkimetsäliikkeen tavoitteet on helppo allekirjoittaa!

2) - Kannatan jopa sitovien kansanäänestysten järjestämistä aina kuntalaisille tärkeistä asioista, ja tämä voisi mielestäni oikein hyvin olla kansanäänestyksen arvoinen asia.

3) - Lähidemokratiaa ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia on ehdottomasti lisättävä. Asukkaiden äänen on kuuluttava valtuustossa ja virkamiesten päätöksenteossa nykyistä paremmin, jotta kunta voi toimia asukkaidensa parhaaksi -mikä kuitenkin on kunnan päävelvollisuus! Mm. kansanäänestys pitäisi voida järjestää helpommin kuin nykyään on mahdollista, ja sen tuloksen pitää myös vaikuttaa päätöksen tekoon.

Leena Eräsaari (Vas.)

Onnea mainiosta ideasta - siis tästä kaupunkimetsäliikkeeestä. En ollut aiemmin kuullutkaan, joten ilahduin kovasti. Laitoin kyllä nimeni jo paperiin, jossa kannatettiin vaatimuksianne.

Vastaukset:
1) Tottakai olen. Minua on ottanut hillittömästi päästä se, että keskuspuistoa nakerrelleen milloin milläkin tekosyyllä. Välillä sinne halutaan rakentaa jotakin (Ruskeasuo). Tosinaan sinne paiskataan golfkenttää, Paloheinä. Lisäksi minulla on selleinen tunne, että tällä hetkellä metisä hoidetaan tavoilla, jotka eivät kestä ilmastonmuutosta. Kun en ole asiantuntija niin vetoan vain omiin havaintoiihini täällä Oulunkylässä. Kun aluskasvullisuutta ja osaa puista harvennetaan, niin loputkin menevät myrskyjen myötä.

2) Ylipäänsä kansanäänestyksiä pitäisi lisätä. Minusta meillä on kaikkialla valtava demokratiavaje. En osaa sanoa onko demokratian puute suurimmillaan metsäluonnon osalta, mutta siinäkin sitä voi lisätä. Ihmisten osallistuminen lisää kiinnostusta ja ymmärrystä asiaa kohtaan.

3) Viittaan edelliseen vastaukseen. Ihmisten osallistuminen lisää kiinnostusta ja ymmärrystä asiaa kohtaan. Nykyisin ihmiset ovat totaalisen vierautuneita politiikasta, koska eivät voi siihen vaikuttaa. Koska olen ollut jokusen ajan kunnallispoliitikkona (varavaltuutettuna tosin vain), niin tiedän ettei edes valtuutettujen valta ole kovin kummoista, mutta toki heillä on oikeus saada tietää päätösten taustoista. Osallistuminen päätöksiin - äänestämällä edes - lisää tietysti ihmisten osallisuutta. Osallisuus on jonkinlaista elämänhallintaa.

Tuomo Kuivamäki (Helsinki-listat / SKP)

1.) Kaupunkimetsä on käsitteenä itselleni vieras - en pysty kommentoimaan asiaa

2.) En kannata. Vastustan kansanäänestyksiä

3.) En. Nykyinen järjestelmä on riittävä.

Elias Gharieb (Vas.)

1. Tottakai olen valmis. Asuntoja pääkaupungissa tarvitaan, mutta siihen on mielestäni ratkaisu se, että rakennetaan ylöspäin, korkeampia taloja. Näin virkistysalueet säilyvät, en ymmärrä miksi pitäisi rakentaa metsäalueille. Ihmiset tarvitsevat metsiä ja puita, hengittäminen ja terveys on ihmiselle tärkeätä. Kävely luonnossa tekee hyvää, ei tarvitse mennä jäälle kävelemään. Puhdas ilma on tärkeä. Rakentamisen suunta ylöspäin niin metsät säilyvät.

2. Minusta asioista päättävä valtuusto valitaan vaaleissa. Ihmisten pitäisi valita vaaleissa päteviä ammatti-ihmisiä, joilla on tietoja ja taitoja. Sellaisia ihmisiä jotka osaavat ottaa huomioon kaikki erilaiset alueet. Pitää olla sellaisia päätöksentekijöitä, jotka päättävät kaikkien ihmisten hyvän elämän puolesta, eikä vain joidenkin rajattujen ihmisten tai oman hyödyn puolesta. Samalla tavalla pitää osata päättä kaikkien alueiden puolesta tasa-arvoisesti, ei niin, että vain rikkaiden alueille jätetään metsät, eikä köyhille mitään. Kaikki tarvitsevat metsiä, niitä on oltava ympäri kaupunkia eikä niitä saa enää yhtään vähentää. Ei niin voi enää olla, että kaavoitetaan metsiä taloille.

3. Kyllä, onhan demokratia kiva asia, mutta minusta pitäisi toimia tässä järkevästi, että käytetään tasapuolisesti valtaa. Hyvä elämä kuuluu kaikille! Minusta 25000 kuulostaa sopivalta määrältä. Helsinki on iso kaupunki.

Risto Utriainen (Vas.)

1) Luonto rikkauksineen kuuluu myös urbaaniin ympäristöön. Kaupunkimetsät tarjoavat keitaan virkistäytymiseen, uudistumiseen ja voimistumiseen. Lisäksi ne istuvat erinomaisesti suomalaiseen sielunmaisemaan: Olemmahan aina eläneet luonnon ääressä. Siksi kannatan lämpimästi kaupunkimetsiä sekä virkistäytymisen että kulttuuristen perusteiden nojalla. Helsingistä löytyy kyllä valtavasti tonttivarantoa ilman, että kajottaisiin näihin ainutlaatuisiin keitaisiin. Rakennetaan korkeampia taloja tontialueille ja säilytetään luonto- ja virkistyskohteet.

2) Kannatan kaupunkimetsäliikkeen kansanäänestysaloitetta. Uskoisin suurinmman osan kuntalaisista olevan ajatuksienne takana.

3) Edustuksellinen demokratia yhdessä lähidemokratian kanssa on ihanteeni hyvästä ja terveestä kansalaisyhteiskunnasta. Ihmisoikeusperiaatteet ( vähemmistöoikeudet, tasa-arvo, jokaisen ihmisen rajattoman ihmisarvon korostaminen jne ) ovat kuitenkin ehdottomia, joista en ala tinkimään demokratian edessäkään.

Timo Mikkilä (Kesk.)

1) Olen valmis puolustamaan kaupunkimetsien suojelua. Asun itse Itä-Helsingissä, tarkemmin sanottuna Kivikossa, jossa on runsaasti luontoa ympärillä ja toistaiseksi myös metsää.

2) Kannatan neuvoa-antavaa kansanäänestystä kaupunkimetsien suojelusta, ellei hanke muuten etene valtuustossa.

3) Olen asukasaktivisti ja lähidemokratian vahvistaminen eri keinoin on keskeisin tavoitteeni yhteiskunnallisena vaikuttajana. Nykyinen tilanne on sellainen, että kansalaisvaikuttamiselle ei ole oikein löytynyt tehokkaita kanavia. Tämä on harmi, koska monet ihmiset passivoituvat kun havaitsevat elinympäristöissään etteivät voi vaikuttaa asioihin. Neuvoa-antavat kansanäänetysaloitteet panisivat vipinää myös valtuustoon.

Jehki Härkönen (Vihr.)

1. Kannatan ehdottomasti kaupunkimetsien suojelua. Metsien lisäksi pitää suojella niiden välillä olevat viherkäytävät.

2. Kannatan kansanäänestystä kaupunkimetsistä. Äänestyksen kohde voisi olla vielä hieman selkeämmin ilmaistu, esimerkiksi osoittamalla kartasta kaikki suojeltavat alueet.

3. Neuvoa-antavien kansanäänestysten rinnalle tarvitaan myös sitovia äänestyksiä. Viisi prosenttia voisi olla sopiva raja sitovan kansanäänestyksen vaatimiselle. Neuvoa-antavia voisi järjestää kevyemminkin. Erityisesti, jos niille kehitetään jokin muu kanava kuin perinteinen koppiäänestys. Esimerkiksi netissä tunnistautumisen perusteella suoritettu äänestys voisi olla mahdollinen neuvoa-antavassa äänestyksessä.

www.jehki.net

Kari Suomela (Kok.)

1) Mielestäni kaupunkimme metsäalueet ovat tärkeitä virkistäytymisalueita asukkaille. Lisäksi näitä alueita hyödyntävät myös koulut opetuksessaan. Kaupunkisuunnittelussa on otettava huomioon nämä seikat, vaikka asummekin metropolialueella. Itä-Helsinkiläiselle perheelle Nuuksio on liian kaukana, vaikka sellaisiakin esityksiä joiltakin puolueilta on tullut.

2) Kannatan tätä aloitetta ja olen itsekin sen allekirjoittanut. Mikäli tarvittavat 25 000 nimeä saadaan kasaan äänestys on pidettävä. Vaikka asuntopula Helsingissä on valtava, on uskoakseni olemassa keinoja lisätä asuntojen määrää ja silti säästää jäljellä olevia kaupunkimetsiä virkistysalueiksi asukkaillemme.

3) Lähidemokratia on keskustelun arvoinen aihe. Esimerkiksi johtokunnat päiväkodeissa ovat keino vaikuttaa päiväkotien toimintaan ja toisaalta sitouttaa lasten vanhemmat päiväkotien kehittämiseen.

Alueellista politiikkaa esimerkiksi Kokoomus toteuttaa paikallisyhdistystensä kautta, jotka ovat kiinteässä yhteistyössä piirihallituksen kanssa. Henkilökohtaisesti olen nähnyt tämän tehokkaana keinona vaikuttaa asuinalueeni kysymyksiin.

Lisäksi meillä on alueellisia kaupunginosayhdistyksiä, jotka ajavat asukkaidensa asioita ja nostavat esille alueellisia kysymyksiä. Nämä yhdistykset ovat kaikille avoimia ja molemmissa pääsee vaikuttamaan.

Nykyään ongelmana on enemmänkin ihmisten luottamuksen puute omiin vaikuttamismahdollisuuksiinsa sekä kiireinen elämäntahti niin, että yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ei liikene aikaa, kuin vaikuttamiskanavien puute.

Mielestäni perustamalla erillisiä vaaleilla tai huutoäänestyksellä valittuja kaupunginosa valtuustoja tai muita toimielimiä sekoitamme asukkaidemme näkemystä vaikuttamismahdollisuuksiinsa ja kunnalliseen päätöksentekoon entisestään.

Jarmo Ailio (SDP)

1. Kannatan ehdottomasti suojelua. Asun itse Metsälässä, joten Keskuspuiston tarjoamat ulkoilumaastot ovat minulle ja perheelleni erittäin tärkeät.

2. En ole järin innostunut neuvoa-antavista kansanäänestyksistä. Suomen poliittinen järjestelmä perustuu edustukselliseen demokratiaan.

3. Lähidemokratiaa voitaisiin kehittää esim. kaupunginosavaltuustojen suuntaan, varsinkin siinä tapauksessa, jos pääkaupunkiseudun kuntia yhdistyy.

Satu Laine (SDP)

1. Kyllä. Keskuspuisto ja monet muut viheralueet eri puolilla kaupunkia ovat osa pääkaupungin luonnetta. Stadilaiset ansaitsevat virkistysalueensa.

2. En näe kansanäänestykselle mitään estettä. Käytännössä kansanäänestys olisi kätevintä järjetää kunnallisvaalien yhteydessä. Näihin vaaleihin ei enää ehditä ja uskon, että suojelutoimiin on ryhdyttävä ennen seuraavia.

3. Kannatan ja kyllä. Helsingissä voisi hyvin kehittää lähidemokratiaa lisäämällä asukkaiden mahdollisuuksia osallistua oman asuinalueensa kehittämiseen. Esimerkiksi jonkinlaiset kaupunginosaneuvostot voisivat toimia. Kysymys on erityisen tärkeä, kun pohditaan pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämisiä.

Ritva Hartzell (Helsinki-listat / Asukaslista)

1. Varmasti olen valmis. Olen ollut puolustamassa Myllypuron lähimetsän säilyttämistä rakentamiselta. Olen ollut pelastamassa neljää puistoa Kalliossa (Josafatin puistoliike), Keskuspuisto-liikkeessä ja Viikki-liikkeessä.

2. Jos kannatan kaupunginosavaltuustoja, kannatan myös sitä, että kaupunkilaisten mielipidettä kuunnellaan kun on kysymys viheralueiden lisäämisestä tai säilyttämisestä.

3. Viittaan edelliseen. Helsingin rakennusviraston ja liikuntaviraston kanssa voi toimia yhteistyössä, ja ne kuuntelevat aktiivisia ja sitkeitä asukkaita. Minulla on yli 30 vuoden kokemus taistelusta ja yhteistyöstä virkamiehiä vastaan ja puolesta.

Eija Terhen Saarinen (Kok.)

1) Ehdottomasti puolustan. Minulle luonto on tärkeä. Tärkeä osa Helsinkiä on sen kaupunkimetsät ja viheralueet. Asun itse Uutelan ja Kallvikin kauniiden luontoalueiden välissä. Mielestäni mikään ei kiireisen työpäivän jälkeen rentouta ja rauhoita paremmin mieltä ja kehoa kuin koirani kanssa lenkki näihin maastoihin.

2) Mikäli suojelusta ei muuten päästä valtuustossa yhteisymmärrykseen, on kansanäänestys hyvä vaihtoehto.

3) Kannatan lähidemokratian vahvistamista. Asun itse Vuosaaressa, jossa on nyt 35.ooo asukasta ja väkiluku tulee vielä kasvamaan. Kaupunkiosavaltuustot on mielestäni varteenotettava vaihtoehto lähidemokratian vahvistamiseksi. Kaupunkiosavaltuustoilla olisi oma budjetti, jonka puitteissa he pystyisivät itse kehittämään aluettaan. Koko kaupunkia koskevat yhteiset asiat päätettäisiin nykyiseen tapaan kaupunginvaltuustossa.

Francisco Chamorro A. (RKP)

1. Ja. Jag skulle det görä att försvara bevarandet av Helsingfors stadsskogorna. Vårt förhållandet med natur är ens av den viktiga säker i livet.

Kyllä, olen valmis puolustamaan Helsingin kaupunkimetsien suojelua. Ihmisenä, meidän on pakko puolustaa kaupunkimetsiä, sillä meillä on erittäin tärkeä säilyttää suhde luontoon - yhteen elämäämme tärkeimpään asiaan!

2. Värför inte? Efter allt vi bor i ett fri och demokratiskt land!

Miksei? Eikö Suomi on vapaa ja demokraatinen maa?

3. Det är svårt att svara ja eller nej till denhär fråga. Kan bara sägä att om behövs 25,000 undertecknare du måste ha de.

Erittäin vaikea vastata kysymykseen. En ota kantaa. Vaatimus on ehkä kova, mutta teidän täytyy ymmärtää, kuinka monia tärkeäitä asioita valtuustossa käsittelään. Jos vaaditaan 25000 allekirjoittajaa, heidät on saatava edistämään asiaanne.

Lotta Kortteinen (Vihr.)

1. Kyllä, henkeen ja vereen. Pääkaupunkiseudulle tarvitaan viheraluekaava turvaamaan arvokasta luontoa ja yhtenäisiä metsäalueita.

2. Kannatan. On tärkeää, että kaupunkilaiset pääsevät vaikuttamaan heitä koskeviin päätöksiin mahdollisimman suoraan ja paljon.

3. Kansalaisvaikuttamista pitää helpottaa ja lähidemokratiaa vahvistaa. Erilaisten muodollisten kuulemistilaisuuksien sijaan alueellisista asioista pitäisi voida päättää vaikkapa jokaisen alueen omassa lähivaltuustossa. Demokratian toteutumisen tiellä on myös Helsingin virkamiesvalta.

www.lottakortteinen.fi

Maria Finström (RKP)

1. Absolut, det är viktigt att bevara skogarna för att Helsingfors också ska ha kvar sina natur- och rekreationsområden. Det är visserligen ont om tomtmark i Helsingfors men det är också möjligt att bygga tätare - och ändå trivsamt, utan att genast ta till skogarna.

2. Initiativet är bra! Men trots allt understöder jag inte det. Rådgivande folkomröstningar är trots allt bara rådgivande. Jag tror att det är lättare att påverka via punktinsatser och lokal påverkan. Ett steg i taget och så har man räddat några hektar till.

3. Jag stöder en förstärkning av närdemokratin och jag tycker att det borde bli lättare att påverka. Att få 25 000 att underteckna ett initiativ är ett stort jobb, men detta gällde då en rådgivande folkomröstning. Framför allt är det viktigt att göra det enklare att göra medborgarinitiativ, direkt till fullmäktige.

Ville Jalovaara (SDP)

1. Kyllä. Kaupungissa tarvitaan viheralueita. Keskuspuisto on mainio alue, samoin kuin Uutela täällä Vuosaaressa, jossa asun. Olen innokas juoksulenkkeilijä ja todella osaan arvostaa sitä, että pääsen metsään hiekalla tai pururadalle juoksemaan asfalttikatujen sijaan.

2. Kansanäänestys voitaisiin hyvin toteuttaa. En näe siihen estettä.

3. Nykyinen tilanne on mielestäni hyvä. Tärkeän asian taakse löytyy tarvittaessa nuo 25 000 ääntä.

Teja Kotilainen (Helsinki-listat / Kulttuurilista)

1) EHDOTTOMASTI! Nautin itse suunnattomasti pyöräilystä Keskuspuistossa ja olenpa käynyt jousiammuntakurssinkin siellä... Hepat ovat hellyttäviä, jne. Ilman keuhkoja on paha hengittää...

2) Kannatan sitä, koska tavoite on mitä ilmeisimmin estää 'nakertaminen', jota ahnaat rahaa-ajattelevat haluavat tehdä.

3) Kun vastasin äsken Tietotekniikan Liiton kunnallisvaalikyselyyn, minulle valkeni, että verkossa kansalaisvaikuttaminen olisi helppoa ja siihen suuntaan tulisi meininkiä viedä. Toi on ihan absurdi määrä - ja hidas keino vaikuttaa. Netissä olevat addressit ja keskustelu on mutkatonta ja toimii.

Matti Laitinen (STP)

1) Minä olen valmis puolustamaan kaupunkimetsiä. Käyn mielelläni esim. Paloheinässä sienessä, enkä soisi metsien häviävän.

2) Kannatan kaupunkimetsäliikkeen kansanäänestysaloitetta? Helsingissä päätökset tehdään liian kyselemättä sen asukkailta yhtään mitään. Keskuspuistoa pienennetty koko ajan pikku hiljaa. Kuntalaisilla ei ole ollut nokankoputtamista asiaan. Minä kannatan osallistuvaa demokratiaa, jossa asuinalueen ihmisillä on oikeus vaikuttaa omaan ympäristöönsä koskeviin päätöksiin.

3) Kannatan lähidemokratian vahvistamista ja olisin valmis laajentamaan sen koskemaan myös taloutta. Edustuksellinen demokratia ei ole minun mielestäni todellista kansan valtaa, koska sen vallitessa mahdollisuudet puuttua taloudenhoitoon ja omistussuhteisiin ovat kovin mitättömät.

Tuula Kähkönen (Kesk.)

1) Kyllä varmasti. Olen asunut Helsingissä 24 vuotta ja olen nähnyt, miten koko ajan rakennetaan lisää. Mielestäni Helsingissäkin täytyy luonto pysyä.

2) Kyllä, hieno idea. Harvoin asukkaat pohtivat tätä asiaa syvällisesti. Kansanäänestyksen kautta ihmiset huomioisivat paremmin metsien tärkeyden. Tämän lisäksi asiaa pohtivat päättäjät saisivat muunkin näkökulman kuin pelkkiä numeroita päättäessään rakentamisesta.

3) Kyllä varmasti pitäisi helpottaa. Kyllä kansalaisilla on mielipiteitä ja loistavia ideoita, mutta eivät kaikki halua poliitikoiksi. Kyllä pitäisi saada vaikuttaa ilman politikointia.

Pekka Tiainen (STP)

Vastaukseni kaikkiin kolmeen kysymykseenne on kyllä. Perusteita on muutamalla sanalla seuraavia:

Kysymys 1. Rakentamisella ei saa mielestäni tuhota kaupunkimetsiä. Se liittyy laajemmin siihen, että mielestäni yksi pääkysymys Helsingissä on, että ei rakenneta vääriin paikkoihin. Konkreettisia asioita on, että Keskuspuistosta ei saa haukata paloja rakentamiseen. Kivinokkaa ei saa rakentaa. Sen on lahjoittaja lahjoittanut sotien jälkeen virkistyskäyttöön eikä kaupunki saa rikkoa ehtoa eikä hävittää lahjoituspaperia. Vartiosaarta ja muita lähisaaria ei saa rakentaa. Rannat tulee pitää yleisessä käytössä. Espoon rantaulkoilureitin kaltainen reitti tulee toteuttaa Helsingissä länsirajalta itärajalle ja sopia että se jatkuu itään ja yhdistyy Espoon reittiin. Siellä missä on taloja, joudutaan se ottamaan huomioon. On oikein, että kaupunkilaiset näissä ja muissa kohdin puolustavat metsiään ja virkistysalueitaan ja rantojaan. Rakentaminen tulee suunnata ratojen varsille nauhamaisesti ja tehdä tarpeelliset kehäraiteet.

Metsä on ollut minulle aina tärkeä asia. Eri vuoden aikoina, päivällä, yöllä. Siihen ei sisälly pelkoa niin kuin monilla vaan turvallisuuden tunne. Ulkoilen, lenkkeilen mielellään metsässä.
Metsien talousmetsäkäyttö on mielestäni tarpeen. Täysin suojeltujen ja puhtaiden hyvin hoidettujen talousmetsien välissä on paikkansa metsillä joita hyödynnetään tai hoidetaan niin, että on taloudellista merkitystä, mutta samalla virkistysarvot ja suojeluarvot huomioon ottaen. Ei tarvitse aina olla jakoa puhtaasti jompaankumpaan. Helsingin metsissä on osaksi kyse tästä ja osaksi suojelusta kokonaan. Eli hoitoa ja taloudellista merkitystä puiden kaadosta tällöin on, mutta maisema-, luonto- ja virkistysarvot huomioon ottaen.

Kysymys 2. Kannatan kansanäännestysten käyttöä nykyistä helpommin eikä vain niin, että pitää kerätä nimet aloitteeseen, vaan kaupungin tulee järjestää neuvoantava äänestys vaalien yhteydessä tai välillä vaikkapa listaamalla kysymykset ja äännestys tehdään samalla kertaa. Metsäaihe sopii hyvin tähän yhtenä aiheena.

Kysymys 3. Lähidemokratia on Helsingin ja seudun yksi avain kysymys. Olen yhtenä pääteemana aina pitänyt sitä, että pitää kehittää lähidemokratian pohjalle rakennettua kunnallista demokratiaa. Se, että on vain yksi valtuusto ja keskitetty päätöksenteko, ei ole toimiva, vaan päätösvaltaa tulee siirtää alueille alueita koskevissa asioissa ja laajemmat asiat käsitellään sitten valtuustossa. Eräs malli ovat aluevaltuustot, joille olisi päätösvaltaa ja budjettirahaa. Esim. Helsinki-Vantaan kokoisella alueella niitä voisi olla esim. noin 10 kpl. Yksi kattaisi aina joukon asuma-alueita, jotka muodostavat luontevan kokonaisuuden. Osalle asioista pitäisi saada lopullinen vahvistus koko kaupungin valtuustosta. Lähidemokratia avaisi mahdollisuuden Helsingin ja Vantaan yhdistymiseen. Muuten sitä on vaikea hyväksyä. Neuvoa-antavat kansanäännestykset tarvitaan rinnalle (ks. kohta 2). Sitova kansanäännestys tulisi myös tehdä mahdolliseksi, mutta siitä, miten ja missä asioissa, tarvittaisiin keskustelua.
Näkisin, että lähidemokratia etenisi siten, että alettaisiin asukkaiden toimesta järjestää asukastilaisuuksia, joissa käsitellään alueen kehittämistavoitteita. Lähialueiden tulisi tehdä yhteistyötä. Joku voisi myös kirjoittaa mallin kunnanosavaltuuston (asuma-aluevaltuuston) toimintaperiaatteista.

Antero Nummiranta (STP)

1) Stadin metsiä tulee ehdottamasti puolustaa. Vielä täällä voi nähdä sellaisia ihmeitä, kuin kilpikaarnapetäjiä, jotka maakuntien talousmetsistä ovat ajat sitten loppuneet. Metsävyöhykkeet toimivat suojamuureina ja saastesieppareina liikenteen päästöjä vastaan. Olen asunut kohta 27 vuotta Keskuspuiston tuntumassa ja metsä on tuonut elämääni enemmän hyviä fiiliksiä kuin meri. Puistoa on reunoilta nakerreltu sieltä ja täältä. On hyvä, että puiston hoitotoimenpiteet on sovittu kevyiksi: jätetään kaatuneita runkoja maatumaan jne. Puisto pysyköön monimuotoisena metsänä, jossa elämän kirjo mahdollistuu. Olen nähnyt 150 m päässä Pasilan tornista piisamin, rusakon, huuhkajan, ketun, lumikon ja kärpän. Kaneista en tykkää, ne söivät keväällä nousseet valkosipulin versot, myöhemmin salaatit, persiljat, pavut ja purjot, jopa kultapallon varret. Metsä järjestää iloa ja yllätyksiä; aina voi löytää uusia ihmetyksen aiheita. Metsä on terveyden lähde.

2) Kaavoitus etenee monesti kaukana tavallisen kuntalaisen havaitsemattomissa. Asioista on sovittu jossain jo ajat sitten, kun ihmiset vasta havahtuvat johonkin elinympäristöä uhkaavaan rakennushankkeeseen. On oikein, että kansanäänestys voisi vielä kääntää pahat päätökset. Kaavoituksen pitäisi olla läpinäkyvää ja avointa. Jos asioita on ajettu asukkailta salassa, on aivan oikein, että vielä olisi hätäjarrun paikka asumisen viihtyvyyden ja luonnon puolesta olemassa. Jokainen päätös on myös terveyspäätös kunnassa.

3) Tuo 5 % kuntalaista tuntuu ensin sopivalta kokonaisen suurkaupungin mittakaavassa, mutta kaupunginosatasolla voi olla vain muutamaa tuhatta asukasta syvästi koskettava metsäluonnon uhka. Silloin täytyisi olla lähidemokratiapykälä, jolla lähiympäristöä voitaisiin puolustaa paremmin kuin vain lausuntotasolla. Tulevat valtuutetut tulee pitää hyvin informoituina, mutta mitäpä sitten, jos koko asiaa ei tuoda edes valtuustoon. Jos ei pykälät riitä, mennään metsän ystävät kaikki, yli puoluerajojen, puolustamaan rakkaita puitamme.

http://nummiranta.blogspot.com

Mikko Koivunalho (Kesk.)

1) Kyllä, Helsingin kaupunkimetsiä tulee suojella ja tämä suojelu pitää näkyä jo kaavoituksessa. Ei ole mitään syytä (mikäänlainen väestö- tai asutuspolitiikka ei sellaista vaadi) asfaltoida koko Helsingin pinta-alaa!

2) Yleisten äänestysten (kansanäänestysten; "kunnanäänestys" olisi kai parempi sana) järjestäminen on parhainta demokratiaa. Sitova sen olla pitää.

3) Parhaiten lähi- eli kuntademokratia toimisi, jos kansanäänestys ei olisi neuvoa-antava vaan ehdottoman sitova. Äänestysaloitteen viiden prosentin vaatimus olisi tällöin juuri sopiva. Kuka hyvänsä helsinkiläinen voi kerätä vaaditut nimet (Helsingissä siis noin 25 000 allekirjoitusta) ja vaatia "kuntaäänestystä" mistä hyvänsä asiasta, joka kuuluu kunnan toimivaltaan (josta valtuusto voi päättää): poliittisesta linjauksesta, budjettiasiasta, yksittäisestä hallinnollisesta päätöksestä tai muusta vastaavasta. Jos kaupungin istuva valtuusto tai kaupunginhallitus haluaa, se voi laatia vastaehdotuksen; myös kuka hyvänsä toinen kuntalainen voi esittää vastaehdotuksen. Ilman vastaehdotusta ei tarvita äänestystä! Tämä on jatkuvaa ja toimivaa kansanvaltaa, joka vähentää virkamiehistön virkavaltaisuutta ja politiikkaan väistämättä kuuluvaa korruptiota.

Britt-Marie Valo (STP)

1) Luonnolliseti olisin, asun itsekin metsän laidalla sijaitsevassa kerrostalossa. Ymmärrän ehdottomasti sen, mitä jokaisen ihmisen henkinen hyvinvointi edellyttää, kun olen kotoisin saaristosta. Muutimme tähän paikkaan keskeltä Helsinkiä juuri nykyisen luonnon läheisyyden vuoksi.

2) Tietenkin kannatan, edellisessä vastauksessa mainitsemistani syistä johtuen.

3) Kannatan toimin itsekin esim. kansalaisliikkeissä, kuten hiljattain oli "Tontinvuokraajat-liike"-mielenilmaisu, sillä muuten poliitikkoja ei saada ymmärtämään asioiden tolaa. Pelkään pahoin, että tämä koskee myös osaa ns. peruskansalaisia, koska he ovat turtuneet. Uskon ja toivon, että 60-luvun lopulla vallinnut vireä henkinen ilmapiiri pääsee taas esille, sillä näin ei voi jatkua. Itse olen valmis puhumaan ja toimimaan tämän asian puolesta, mutta jos en minä tule valituksi, niin tuen kaikkia, jotka ajavat samaa asiaa/toimintatapaa.

Mimi Wiik (RKP)

1. Ja. Jag är av den åsikten att helsingforsarna behöver sina stadsskogar och vi bör ta väl vara på dem och sköta om dem.

2. Jag tror inte på rådgivande folkomröstning. Jag tror mera på andra sätt att påverka: typ: adresser och att påverka medierna genom att skriva om saken och att debattera. Det går bra att arrangera allmänna föreläsningar och diskussionstillfällen.

3. Absolut skall närdemokratin förstärkas. Individen mår bra I ett samhälle hon känner att hon själv kan påverka. I vår fina hemstad är det tjänstemännen som rätt långt bestämmer om saker och ting.

Pörrö Sahlberg (Vihr.)

1. Kyllä. Vihrealueet eivät ole vain meidän sukupolvemme omaisuutta vaan myös tulevien. Rakennuskannan tiivistäminen ottamalla metsiä ja metsäisiä alueita asuntokäyttöön ei ole järkevää politiikkaa tulevaisuutta ajatellen. Niiden merkitys myös virkistysalueina on niin mittava, että luonnonmukaisempi hoito sekä riittävä reitityksestä huolehtiminen metsän kulumisen estämiseksi ovat tärkeä huomioida.

2. Sinäänsä kyllä, mutta näin aseteltuna kysymys on niin avoin, että se ei todellisuudessa sitoisi päättäjiä mihinkään. Kysymyksen tueksi tulisi määritellä kartalta alueet, jotka pitää rajata rakentamisen ulkopuolelle ja lisäksi pitäisi määritellä, mitä sanonnalla "suojella rakentamiselta" tarkoitetaan -> jotta päätös sitoisi myös tulevaisuudessa menetelmän pitäisi olla enemmän kuin tahtotilan osoitus. Esimerkiksi Keskuspuiston osalta pitäisi toteuttaa kansallisen kaupunkipuiston mallia.

3. Neuvoa-antava kansanäänestys maksaa hyvin paljon eikä valitettavasti menetelmänä ole sitova. Pidän sinäänsä hyvänä että sen rajaa laskettaisiin, mutta ei kuitenkaan alle 15
000 ihmisen. Sensijaan kannatan lähidemokratian ja kaupunkilaisten kuulemisen vahvistamista muilla keinoin. Kuntalaisalotteita pitäisi lisätä ja niitä tulisi käsitellä useita kertoja vuodessa. Lisäksi esim. kaupungin internettiin voitaisiin luoda henkilökohtaisiin käyttäjätunnuksiin perustuva systeemi, jossa merkittävistä projekteista voisi antaa mielipiteensä päättäjille. Mikäli järjestelmää voitaisiin käyttää myös joissain kunnan toimipisteissä (esim. kirjastot) se todennäköisesti pidemmällä aikavälillä alkaisi vaikuttaa päätöksentekoon.

http://porrosahlberg.net

Ari Sirviö (RKP)

1. Kyllä.

2. En välttämättä. Epäilen vahvasti saataisiinko riittävästi ihmisiä äänestämään tälläisestä kysymyksestä. Luottaisin kaupunginvaltuuston asiantuntemukseen asiassa.

3. Lähidemokratian lisääminen on erityisen tärkeää kun Helsingin kaupungin koko kasvaa. Kansanäänestys ei ole paras keino vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi. Olisi hyvä selvittää esim. kaupunginosavaltuustojen tai -edustajiston, -toimikunnan tms. mahdollisuus. Tärkeintä olisi, että kaupunginosittain asukkaiden vaikutusmahdollisuudet oman asuinympäristönsä asioihin lisääntyisi.

Piia Häkkinen (Vihr.)

1. Kyllä! Lähimetsät ovat olleet minulle yksi tärkeä asuinpaikan valinnan peruste. Toimin myös Luonto-Liiton metsäryhmässä ja omistan itsekin metsää.

2. Kannatan, ja olen myös allekirjoittanut asiaa koskevan vetoomuksen. Olen varma, että suurin osan helsinkiläisistä ei kannata luontoalueiden hoitoa talousmetsinä, vaan pienipiirteisempää käsittelyä.

3. Kansalaisten ääni pitää saada kuuluviin. Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa myös ottamalla yhteyttä läheisimmäksi kokemaansa valtuutettuun tai ryhtymällä itse mukaan puoluepolitiikkaan. Toivon, että ihmisten kynnys toimia puolueissa alenisi. Kannustan jokaista valitsemaan "vähiten huonon" poliittisen ryhmän ja liittymään siihen mukaan. :)

www.piiahakkinen.fi

Antti Hytti (SDP)

1. Olisin valtuutettuna valmis puolustamaan kaupunkimetsien säilyttämistä laajassa mielessä: esim. Keskuspuiston on pysyttävä Keskuspuistona. Kaupunkimetsien virkistyskäyttö kuitenkin vaatii että niitä voidaan tarvittaessa hoitaa – eli en kannata suojelua sanan ”luonnonsuojelualue”-merkityksessä. Tapauskohtaisesti voidaan, mikäli jonkin alueen kehittäminen ja tiivistäminen sitä vaatii, ottaa pieniä määriä metsää rakentamiskäyttöön, mutta pääsääntönä tulee olla metsien säilyttäminen.

Minusta on myös tehtävä tarkka ero kaupunkimetsän ja joutomaan välillä: metsiä tarvitaan, mutta niiden lisäksi meillä on aivan turhan paljon kummallisia pujo- ja horsmapeltoja, joilla emme todellakaan mitään tee. Lisäksi erityistapauksen muodostaa Sipoon liitosalue: koska se hankittiin nimenomaan asuntorakentamisen tarpeisiin, on luonnollisesti osalle sen nykyisistä metsäalueistakin voitava rakentaa.

2. En kannata kansanäänestystä. Politiikka on päättämistä kokonaisuuksista, joissa yksi asia liittyy toiseen: siten olisi keinotekoista erottaa yksi kysymys (ellei se ole suuri linjaratkaisu esimerkiksi EU-jäsenyyden tapaan) kaikista muista ja hakata sitä koskeva lopullinen totuus kivitauluun. Metsistä tulee päättää tarkastellen kunkin alueen tilannetta erikseen.

3. Kyllä ja kyllä. Minusta kuitenkaan kansanäänestykset eivät ole paras mahdollinen tapa lähidemokratian ja kansalaisvaikuttamisen toteuttamiseen, sillä usein ne keinotekoisesti pelkistävät laajat kysymykset kyllä/ei –asetelmiksi, jotka sitten saattavat vain saada kansalaiset turhaan riitaantumaan keskenään asioissa, joissa paras mahdollinen vaihtoehto olisikin usein ”jotakin siltä väliltä”. Kansalaisvaikuttamisen tueksi tarvitsemme minusta ennen kaikkea 1) kansalaisvaikuttamisen näkökulman ottamista vallitsevaksi osaksi peruskoulun ja toisen asteen opetusta ja 2) sellaisen päätöksenteon rakenteen luomista, jonka kautta kaupunginosatasolla ihmisillä olisi nykyistä paremmat mahdollisuudet käydä keskustelua alueelleen tärkeistä kysymyksistä (esim. jonkinlaiset kaupunginosaneuvostot).

Riitta Skoglund (Vihr.)

1. Olisin valmis puolustamaan.

2. Näitä alueita nakerretaan ja rakennetaan, Jos ei niitä puolusteta, on vaara että häviää liikaa. Äänestys olisi mielenilmaus, joka toisi painoarvoa suojelu- ja puolustusvaatimuksille, jos siihen riittävästi osallistuisi äänestäjiä.

3. Ihan kynnyksetöntä kansanäänestysalaoitetta en kannata, ettei keino vesity. Äänestäjä voi aina olla yhteydessä valtuutettuunsa/valtuutettuihin, jotka voivat tehdä aloitteen. Sinänsä kannatan lähidemokratian vahvistamista, erityisesti niissä asioissa jotka tulevat lähelle omaa kaupunginosaa. Tämä liittyy seutuhallintoon, jota esim Ville Komsi on paljon kirjoittanut.

Ari Kukkonen (STP)

1) Ilman muuta.

2) Epäilen, että kansanäänestys toimii huonommin kuin valtuuston kautta ympäristö- ja muiden kansalaisliikkeiden tukemana ja painostamana.

3) Viittaan vastaukseeni kohdassa 2).

Vesa-Matti Mäkinen (Kesk.)

1) Tärkeät luontoarvot tulee säilyttää, mutta samalla metsänhoidon tulee olla suunniteltua. Kestävällä tavalla hoidettu metsä antaa keuhkot kaupungille. En tiedä, mitä tarkalleen tarkoitatte hallitulla hoitamattomuudella. Jos se tarkoittaa sitä, ettei tuollaisesta metsästä voitaisi korjata käytännössä mitään, en kannata sitä. Puuston luontaisen rakenteen suosiminen samoin jää teidän tavoitteissanne vähän epämääräiseksi. Hallittu metsän uudistaminen ja taimikoiden ensiharvennus tulisi sallia. Eri-ikäinen ja erilainen metsäympäristö keskellä kaupunkia on mielestäni asia, joka saa ainakin minut viihtymään ja ulkoilemaan.

2) Periaatteessa kannatan. Mutta kysymyksenasettelu voi olla hankalaa. Kaikkihan melkein vastaisivat kysymykseen esim. luonnonmukainen metsän säilyttäminen vai ostoskeskuksen laajentaminen säilyttävänsä metsän.

3) Kannatan lähidemokratian lisäämistä, jos se voidaan toteuttaa edullisesti. Nykyinen 5 % vaatimus äänioikeutetuista on liian korkea. 1-3 % äänioikeutetuista voisi olla sopiva. 5 000 nimen pitää riittää, mutta 500 nimen ei ainakaan sellaisessa tapauksessa, että se koskee kaikkia kaupunkilaisia.

Riitta Korhonen (Kesk., sit.)

1) Olen valmis puolustamaan kaupunkimetsiä ja olen niitä myös puolustanut kaupunginosayhdistysten kautta. Kaupunkimetsät ja myös puistot ovat kaupungin keuhkot, joiden vaaliminen on kestävän kehityksen mukaista toimintaa ja lisäävät kaupunkilaisten viihtyvyyttä ja terveyttä.

2) Kyllä neuvoa antava kansanäänestys on paikallaan ja yleensäkin asukkailla pitäisi olla enemmän vaikutusmahdollisuuksia ympäristönsä viihtyvyyden säilyttämiseen ja jopa lisäämiseen.

3) Kyllä lähidemokratiaa pitäisi lisätä. Nythän melkein ainoaksi vaikutuskanavaksi koetaan kirjoitukset mielipidesivuilla eikä nekään yleensä tuota mitään tulosta. Netissä keskustellaan, mutta se tuottaa harvoin tulosta. Pieni osa asukkaista vaikuttaa asukasyhdistysten kautta, mutta yhdistyksiin kuuluu vain kaikkein aktiivisimmat henkilöt. Lähidemokratiaa pitäisi vahvistaa siten, että siitä innostuisivat myös nuoret.

Martti Huhtamäki (Kesk., sit.)

1) Suojelu on tarpeen, sillä Helsingillä on raakamaata rakentamiseen 5000 ha. Siitä pitää jättää parhaat ja luonnon arvoja sisältävät metsät sillensä.

2) ja 3) KANSANÄÄNESTYKSISTÄ EN OLE ERITYISEN INNOSTUNUT, SILLÄ TÄLLAINEN HYVÄ ASIA SAADAAN PARHAITEN TOTEUTUMAAN VALTUUSTOSSA. SIKSI SINNE OLLAAN MENOSSA.

Anders Westerholm (RKP)

1. Jag är för att man bevara de gröna områdena.

2. Jag understöder. Skogarna behövs för att rena luften och för mäniskan.

3. Jag är för närdmokratin, och att folkomröstning skall vara riktgivande och inte tjänstmännens beslut.

Christian Blom (RKP)

1. Jag skulle vara färdig att försvara skogarna så långt som möjligt.

2. Ja, jag undertecknar. Jag är en naturmänniska. Dessutom lider jag svårt av den dåliga luften i Helsingfors. Skogarna rensar luften betydligt och dxe rensar dessutom skogen till en del från mikrovågsstrålningen som förorsakas av alla mobiltelefoner och derfas basstationer. Jag går ofta ut i sogen just därför. Ett prfoblem är dock att det byggts en stor edel med mobiltelefonssändare även vid friluftsplatserna och i skogarna. Det är onödigt. Större skogsområden borde också lämnas mellan olika bostadsområeden.

3. Jag stöder varmt närdemokratiins utveckling. men det finns en stor risk att det uppstår ett ”gallupsamhälle”, såsom i radion och tidningarna nu redan ofta. Med gallupundersökningar kan man på en dag säga ”vad folk vill”. Folkomröstningar får inte bli likadana populistiska sätt att rötsa utan man bör undersöka hur man har gjort i andra länder i denna fråga och hitta en form för folkomröstning som inte blir en ”gallupomröstning”.

http://christianblom.rattvist.fi/

Roxana Crisologo (Vas., sit.)

1) -Kyllä.

2) -Kyllä. Kansanäänestykset ovat hyvä keino aktivoida kansalaisia tärkeissä asioissa. Tämä on tärkeä asia.

3) -Kyllä. Demokratiasta pitäisi saada nykyistä osallistavampaa.

www.roxanacrisologo.com
www.poeticasdelaresistencia.blogspot.com

Raija Paramo (KD)

1. KYLLÄ.

2. KANNATAN. Kansanäänestys toisi näkyvyyttä ja herättäisi keskustelua.

3. KANNATAN. Kansalaisvaikuttamista pitäisi ehdottomasti helpottaa. Nykytilanne on liian vaikea.

Kristiina Kannus (Kok.)

1) Luonto on suomalaisille tärkeä elementti viihtyvyyden ja ihan mielenterveydenkin kannalta. Helsinki on Suomen ainoita tiiviisti rakennettuja alueita ja rakentamisen paineet vain kasvavat tulevaisuudessa. Myös Helsingissä tulee olla mahdollisuuus nauttia luontoarvoista, joita mm. kaupunkimetsät tarjoavat.

2) Yksistään tästä asiasta ei kannata kunnallista äänestystä organisoida. Äänestyksen järjestelyihin menevällä rahalla suojeltaisiin jo iso pala metsää. Toisaalta aktivistien ajamia asioita on monia ja näitä voisi ehkä yhdistää, ja yhdessä kysyä kuntalaisilta.

3) Kannatan lähidemokratian vahvistamista, jolla tarkoitan asukkaiden mahdollisuutta vakuttaa lähiympäristönsä. Valtuustokäsittelyyn asian helpommin saa siten, että ottaa yhteyttä kunnanvaltuutettuunsa ja vaikuttaa sitä kautta. Juuri siksi kunnanvaltuutetut joka neljäs vuosi valtuustoon valitaan, että he ovat siellä ajamassa kansalaisten asioita.

Tapio Laakso (Vihr.)

1. Kaupunkimetsien säilyttäminen on tärkeää ja olen valmis puolustamaan niitä. Tässä on hyvä huomioida myös alueiden hoito ja pyrkiä pehmeisiin hoitokeinoihin kuten erirakenteiskasvatukseen ilman avohakkuita.

2. Kannatan kansanäänestystä, mutta kaupunkilaisille tulisi olla selvää, mistä he äänestävät. Alueidein rajaus pitäisi siis olla kaikkien hyvin tiedossa.

3. Kunnissa pitäisi olla mahdollisuus järjestää sitovia kansanäänestyksiä. Lisäksi riittävä määrä nimiä pitäisi velvoittaa neuvoa antavan äänestyksen järjestämiseen. Kerättyjen nimien määrän laskemista en kannata. Kansanäänestys on vakava asia ja sen järjestämiseksi on pystyttävä keräämään selkeä tuki.

http://tapiolaakso.blogspot.com/

Arja Katriina Ylänkö (SDP)

1. Kaupunkimetsät ovat ehdottomasti suojeltava. Ne tarjoavat vehreyttä ja virkistystäjokaiselle kaupunkilaisella. Tuovat kaupunkimiljööseen muutakin kuin betonia. Koko Vantaanjoen uoman seudusta voisi tehdä virkistysaluetta, Hyvällä suunnittelulla ja joki ja sen ympäristö kuntoon huolehetien.

2. Kannatan, kaikki kaupunkia koskevat päätökset tuleeperustua demokratiaan. Tällainen aihe tulee olla äänestämisen piirissä heillä, joita asia koskee arjessa.

3. Kaupunkia voi käsitellä lähiöittäin, pienemmissä yksiköissä. Äänestysmahdollisuudet on oltava sellaiset, että niillä on jotakin merkitystä.

Jukka Jonninen (Vihr.)

1. Lapsuuteni Koskelan metsissä ja kallioilla viettäneenä osaan arvostaa kaupunkimetsiä. Puistojen lisäksi on tärkeätä että kaupungista löytyy myös "luonnontilaisia" metsäalueita, joissa samoilla, ulkoiluttaa koiria, ulkoilla, pyöräillä jne. Yksi vaaliteemoistani on tiivis ja korkea rakentaminen. Tämä edesauttaa osaltaan myös kaupunkimetsien säilymistä, kun sama ihmismäärä saadaan mahtumaan pienempään tilaan. On myös tärkeätä, että tiiviisti asuvilla on lähellä kotiaan virkistysalue, vähintään puisto mutta mieluummin metsäalue. Olisin siis valtuutettuna valmis puolustamaan lähimetsiä ja näen tiiviin ja korkean suosimisen myös tähän pyrkimisenä. Vaaliteemoistani löytyy lisätietoa vaalisivuiltani: www.jukkajonninen.fi

2. Kansanäänestys on nähdäkseni aivan liian raskas, jäykkä ja vaillinnainen toimenpide kaupunkimetsien suojelemiseksi. On hyvin vaikeata muotoilla kysymystä järkeväksi, koska se edellyttää mm. useita hyvin vaikeita käsitteenmäärittelyjä ja niihin liittyviä laihoja poliittisia kompromisseja. Kysymyksestä tulisi siis joko liian laiha ja ympäripyöreä tai sitten niin kattava, että se sitoisi päättäjiä liiankin kanssa. Parempi vaihtoehto on valita valtuustoon lähimetsistä huolta kantavia ehdokkaita ja luottaa näiden kykyyn tehdä metsiä koskevia päätöksiä.

3. Helsingin - ja metropolialueen - demokraattinen järjestelmä on rikki. Valta on karannut aivan liian kauas kansasta, mikä passivoittaa ja vieraannuttaa ihmisiä politiikasta, myös omien lähialueidensa asioista. Toisaalta metropolialueen kuntien välinen kilpailu johtaa ratkaisuihin - etenkin kaavoituksessa - jotka eivät ole pitkällä tähtäimellä kenenkään edun mukaisia. Olen ehdottanut mallia (http://thexder82.livejournal.com/9697.html), jossa yhdistyneen metropolialueen hallinto jaetaan kahteen osaan: metropoliparlamenttiin ja kaupunginosavaltuustoihin. Tämä edistäisi merkittävästi kansalaisvaikuttamista ja toisi politiikan ja päätöksenteon lähemmäksi ihmisiä. Olen varma, että tällainen uudistus edistäisi myös lähimetsien suojelua, kun kaupunginosavaltuustoilla olisi tehokas ja toimiva vaikutuskanava oman mielipiteensä argumentointiin ja ihmisiä, jotka ottavat asiasta vastuuta ja kuuntelevat lähialueilla elävien tuntoja.

Christina Yrjölä-Lindgren (RKP)

1. JA, jag skulle försöka bevara våra skogar så mycket som möjligt. Jag tycker att det är viktigt att vi har natur coh naturskogar i Helsingfors, i närområdet. Vi kan inte bara ha några parker på lång avstånd från bostadsområden. Men det finns också vanskötta skogsområden som känns otrevliga och otrivsamma. Dessa kanske man kunde planera till bostäder. Jag är ingen vän av metropoltankarna.

2. KANSKE, en rådgivande folkomröstning är problematisk för den är faktiskt bara rådgivande och kan inte alltid anpassas till frågan. Man måste ha klara frågeställningar som är lätta att svara ja eller nej på, också det tredje alternativet. Vet ej/kanske måste finnas och röstningsprocenten ska också bli tillräckligt hög.

3. JA, i princip men jag hänvisar till mitt svar på fråga nr 2. Medborgarpåverkan kan också ske i samråd med våra stadsdelsföreningar. 5 procent/25 000 undertecknare är inte en omöjlighet för ett initiativ i en storstad men frågan måste vara aktuell och viktig för att få så många undertecknare. Bevarandet av vår skärgård är en sådan fråga, tror jag, Centralparken är en annan.

Jussi Kärmeranta (KD)

1. Olen valmis puolustamaan kaupunkimetsiä, mutta valtuutettuna minun on velvollisuus myös pitää huolta siitä, että Helsingissä on riittävästi asuntoja. Ensisijainen ratkaisu on siis rakentaa asunnot jonnekin muualle kuin kaupunkimetsiin.

2. En kannata neuvoa-antavaa kansanäänestystä. Äänestys maksaa huomattavan summan, ja sen lisäksi olen skeptinen, ymmärtävätkö turvallisesti omassa asunnossaan elävät niiden ahdinkoa, joilla ei asuntoa ole.

3. Valtuutettujen pitäisi olla jatkuvasti kaupunkilaisten tavoitettavissa, jotta nämä saisivat äänensä kuuluviin. Kansanäänestysaloitteen raja on hyvä, sillä niin kuin edellisessä vastauksessa totesin, kansanäänestyksen järjestäminen maksaa huomattavan summan.

Aarno Miettinen (Köyhien asialla)

1. Kyllä, muutama vuosi sitten Porista Helsinkiin takaisin muuttaneena olen tyytyväinen, että Helsingissä riittää vielä puistoja ja metsiä. Puistot on tärkeä pitää kunnossa. Tärkeää on myös, että vaikka nykyään rakennetaankin tiiviisti kaupunkia, ei maaseutua autioiteta.

2. On erityisen tärkeää, että Helsingissä pääsee liikkumaan kevyen liikenteen väyliä pitkin. Pyöräteille on oltava tilaa! Lisäksi puista pitää pitää huolta, jotta vaikka puita lahoaisi ja niitä jouduttaisiin kaataamaan, pidetään huolta, että tilalle istutetaan uusia.

3. Nykyään, kun EU ja isot puolueet määräävät valtaosan päätöksenteosta, on kuntatason vaikuttaminen erityisen tärkeää. Kuntatasolla toimiminen on nykyään se, missä voidaan oikeasti vaikuttaa.

Veli-Heikki Klemetti (Vihr.)

1. Olen valtuutettuna valmis puolustamaan kaupunkimetsien suojelua.

2. Kannatan kaupunkimetsäliikkeen kansanäänestysaloitetta. Kansanäänestyksen avulla voidaan luoda paineita valtuustoon toimia esietyn tavoitten mukaisesti.

3. Kannatan lähidemokratian vahvistamista. Kansalaisvaikuttamista pitäisi helpottaa.

Laura Nordsrtöm (Vihr.)

1. Olen valmis puolustamaan kaupunkimetsiä, sillä tiiviin asuinrakentamisen lisäksi ihmiset tarvitsevat viheralueita virkistykseksi. Erityisen tärkeää on se, että luontoalueet ovat suuria, eikä pirstaleisia.

2. Kannatan kansalaisten suoraa kuulemista, sillä se vahvistaa demokratiaa. Kansanäänestysaloite on siis hyvä, mutta kysymyksen pitäisi olla äänestyksessä hieman yksityiskohtaisempi, jotta kaupunkilaiset todella tietävät, mistä äänestävät.

3. Kannatan lähidemokratian lisäämistä, jotta päätöksenteko tulee lähemmäs kaupunkilaisia. Päätöksenteossa pitäisi kuulla asukasyhdistyksiä, nuorisovaltuustoja, ylioppilaskuntia sekä lapsiasia-, vammais- ja vanhusneuvostoja. Olisi hienoa, jos alueiden suunnitteluun voisi osallistua ja palveluista voisi antaa palautetta helposti internetissä. Kuntalaisten aloiteoikeutta tulee vahvistaa niin, että tietty määrä kuntalaisia voi vaatia sitovaa kansanäänestystä omasta aloitteestaan.

www.lauranordstrom.fi

Amarjit Chugh (KD)

1. Riippuu siitä missä metsät ovat ja mikä on niiden kunto. Metsäthän ovat tärkeitä puistoissa ollen kaupunkien heuhkot ja toimien kaupunkilaisten virkistysalueena. Mutta on myös metsäalueita, joiden kunto on huono ja ne ovat osaksi rämeköityneet.

2. Kansanäänestykset tulevat kalliiksi, mutta siten kansalaiset/kaupunkilaiset voivat vaikuttaa asioihinsa. En ole tuttutustunut paremmin aloitteeseen...

3. Lähidemokratia on hyvä mutta ihmiset eivät usein ole siitä kiinnostuneita, vain jos se koskee heidän rahojaan... Nykyinen tilanne toimii.

Björn Fant (RKP)

1. Jag försvarar stadskogarna som viktiga rekreationsområden. Om skogen inte ingår i naturskyddsprogrammet, bör naturliga skogsvårdsåtgärder vidtas.

2. Jag kan godta en rådgivande folkomröstning förutsatt att frågorna är väldefinierade. I fråga 1 hade jag dock synpunkter på naturtillståndet.

3. Jag stöder en försiktig utveckling av närdemokratin. En rådgivande folkomröstning kan tilllämpas, stadsdelsfullmäktige, som även diskuterats, är ett något tyngre alternativ och av. orealistiskt.

Timo Oravainen (Kesk.)

1) Kaupunkimetsät ovat tarpeellisia koko Helsingin kannalta ja niitä tulee hoitaa siten, että ne säilyvät edelleen kaupungin henkireikänä. Uskon, että kaupunkimetsiin tuskin tarvitsee koskea rakennusmaan tarpeessa. Tunnustan, että minun pitää päivittää vielä tietoni kaavoitustilanteen suhteen, mutta tällä tietoa haluaisin säilyttää Helsingin kaupunkimetsät sellaisinaan.

2) Mielestäni kaupunkimetsien säilyttämisestä voitaisiin järjestää neuvoa-antava kansanäänestys esimerkiksi Euroopan parlamentin vaalien yhteydessä 2009.

3) Lähidemokratiaa pitää ehdottomasti lisätä ja antaa entistä enemmän mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon oman asuinalueen asioista.

Timo Laaninen (Kesk.)

1) Metsät ja meri ovat erottamaton osa Helsingin ominaislaatua. Tämä luonnonläheisyys pitää säilyttää jatkossakin. Siksi kaupunkimetsäliike tekee tärkeää työtä, jolle annan tukeni.

Kannatan suunnitelmallista metsänhoitoa, johon kuuluu myös tärkeiden luontoarvojen säilyttäminen. Lounais-Sipoon liitos vähentää painetta ottaa metsiä rakennuskäyttöön muualla Helsingissä.

2) En ole suoralta kädeltä valmis kannattamaan aloitetta ennen kuin määritellään tarkemmin, mistä äänestettäisiin. Miten kaupunkimetsät määriteltäisiin? Olisivatko äänestyksen kohteena esim. kaikki ne metsät, jotka on esitelty kaupunkimetsäliikkeen nettisivuilla karttojen muodossa?

Jos kysymys asetetaan kuten esitätte, että "Haluatko säilyttää Helsingin nykyiset kaupunkimetsät luonnonmukaisina ja rakentamattomina", vastaukseksi saataisiin todennäköisesti että 98 prosenttia vastaisi "Kyllä". Kansanäänestys sopii paremmin kysymyksiin, jotka jakavat kansalaisia ja puolueita.

3) Kannatan lähidemokratian vahvistamista mutta en usko, että kansanäänestys on sen kehittämisen tärkein muoto. Sen sijaan olisi panostettava enemmän lähiyhteisöjen vahvistamiseen. On kuultava kaupunginosayhdistyksiä, vanhempainyhdistyksiä ja muita kansalaisyhteiskunnan toimijoita. Pidän nykyistä kansanäänestyksen vaadittavaa viiden prosentin rajaa hyvänä.

Aatos Hallipelto (Kok.)

1) Olen aina asunut kaupungin keskustassa ja mm. sen vuoksi pidän tärkeänä luonnossa liikkumista vastapainona työlle ja kiireelle. Kansainvälisesti tarkastellen nykyaikainen kaupunki ei ole pelkästään rakennettua fyysistä ympäristöä. Yhtä tärkeitä ovat myös palvelut, ml. vapaa-ajan palvelut, kuten museot, kulttuuritapahtumat ja vapaa-ajan harrastemahdollisuudet. Veneilyn harrastajana arvostan luontoa, olipa kysymys kaupunkimetsien tai Itämeren suojelusta.

2) Suhtaudun epäileväisesti kunnallisen neuvoa-antavan kansanäänestyksen käyttömahdollisuuteen tästä aiheesta. Viimeisten kymmenen vuoden aikana Suomessa on järjestetty runsaat viisikymmentä kunnallista kansanäänestystä. Lähes kaikki ovat käsitelleet kuntaliitoksia. Kansanäänestyksen järjestäminen ei ole ihan pieni juttu ja asioiden ajaminen sitä kautta on hidasta ilman varmaa tietoa lopputuloksesta.

3) Kannatan kuntalaisten aktiivisuutta vaalien välilläkin. Esimerkiksi suora oman valtuutetun kautta vaikuttaminen on tässä tehokas tapa.

Tapani Tuominen (Kok.)

1) Olisin valmis puolustamaan kaupunkimetsiä, sillä ne ovat osa minulle tärkeätä asiaa, viihtyisiä asuinalueita.

2) Kannata neuvoa-antavia kansanäänestyksiä. Niiden tiuha järjestäminen kuluttaisi osallistumisinnokkuutta, kuten Sveitsissä on käynyt. Siksi en kannata äänestystä pelkästään yhden asian ympärille, kuten tässä tapauksessa kaupunkimetsien. Kansanäänestyksiin voisi laittaa laajempi kokonaisuutta, jolloin kantaa tulisi ottaa vaikkapa kaupungin kehittämissuuntaan. Niihin kysymyksiin voisi esimerkiksi sisällyttää kaupunkimetsäasian. Jos neuvoa-antavan kansanäänestykset kysymys on kysymyskohta kahden kaltainen, on tulos tiedossa jo ennen äänestystä. Siksi laajempi äänestyskokonaisuus on parempi.

3) Kannatan lähidemokratiaa, mutta kansanäänestyksistä ei saa tulla nettiadressin tyylisiä liian usein toistuvia tapahtumia. Uskottavuus ja osallistumisaktiivisuus laskee.

Saija Höykinpuro (Kesk.)

1) Ehdottomasti. Moni saa myös minä mukaan lukien voimaa luonnossa liikkumisesta. Luonnonvarainen oikealla tavalla hoidettu metsä on luontoa parhaimmillaan. Kaupunkilaisilla on mielestäni oikeus nauttia luonnonvaraisista metsistä puistojen ohella.

2) Kannatan, sillä silloin saadaan parhaiten tietoa kaupunkimetsien tärkeydestä kaupunkilaisille. Äänestystulos kertoo kiistatta kaupunkilaisten mielipiteen kaupunkimetsistä.

3) Neuvoa-antava kansanäänestys olisi mielestäni hyvä tapa saada kuntalaiset kiinnostumaan omaan elämäänsä vaikuttavista asioista. Moni kokee vaikuttamisen vain aktiivisten ihmisten toimintana ja jättäytyminen sivuun on helpompaa kuin liittyä johonkin yhteisöön tai liikkeeseen. Kansanäänestyksellä jokainen voisi tuoda mielipiteensä helposti esille. Kokemuksen myötä ihmiset saattaisivat jopa aktivoitua vaikuttamiseen enemmän.

Kaija-Kristiina Muilu (Kesk., sit.)

1) Helsinki on hyvin vihreä kaupunki ja toivottavasti kaavoituksessa on edelleen tilaa jättää myös puistomaista luontoa rakennusten väliin. Luonto rauhoittaa ja tasapainottaa ympäristöä. Mm. Keskuspuisto ja Nuuksio ovat kaupunkilaisille tärkeitä ulkoilu ja virkistysalueita. Niiden runsaan käytön vuoksi ne tarvitsevat kunnostusta. Olisin valmis pitämään huolta, että budjetissa on tarpeeksi rahaa kaupunkimetsien ylläpitoon. Pystyisiköhän järjestöpohjaisella kerhotoiminnalla esim. koululaisryhmät tekemään jotain metsien hyväksi? Taiteen ja tieteen yhdistämistä.

2) Neuvoa-antava kansanäänestys ideana hyvä. Helsingin rakennusvirasto näyttääkin jo aloittavan Maunulassa asukaskyselyllä.

3) Valtuustokäsittelyn pitäsi voida aloittaa jo pienemmällä äänioikeutettumäärällä.

Reko Ravela (Vas.)

1) Kyllä.

2) Kannatan aloitetta (ja olen sen allekirjoittanutkin). Asia on kaupungin kehityssuunnan kannalta tärkeä ja kaikilla kuntalaisilla pitäisi olla oikeus siitä mielipiteensä lausua.

3) Paikallista demokratiaa pitäisi parantaa monellakin tapaa. Kunnallisten kansanäänestysten käyttöönotto olisi yksi keino edistää demokratiaa. Viiden prosentin aloitekynnys tuntuu Helsingin kokoisessa kaupungissa kohtuuttomalta. Nähdäkseni aidossa demokratiassa kansanäänestysten tulosten pitäisi myös olla sitovia eikä ainoastaan neuvoa-antavia. Viime kädessähän päätösvallan tulisi kuulua kansalaisille.

Georg Henrik Wrede (RKP)

1. Kyllä, perus linja on, että tiivistetään kaupunkia rakentamalla esim vanhoille teollisuusalueille. / Ja, grundlinjen är att förtäta staden genom att bygga ut t.ex. gamla industriområden.

2. En tue, olen edustuksellisen demokratian kannattaja. Kuntalaisten kuulemista voi edistää tehokkaammin muilla keinoilla. / Nej stöder inte, jag håller på representativ demokrati. Hörande av kommuninvånarna kan effektivare skötas genom andra medel.

3. Kyllä, kannatan lähidemokratiaa, nykyinen laki on hyvä, en pidä kansanäänestyksiä hyvänä välineenä. / Ja jag stöder närdemokrati, nuvarande lag är bra, jag tycker inte folkomröstningar är ett lämpligt instrument.

Mia Montonen (RKP)

1. Jo, jag tycker att vi borde hellre bygga mera där det redan finns bebyggelse.

2. Eventuellt, en rådgivande folkomröstning kan vara bra, ifall den är representativ.

3. Jag tycker att medborgarpåverkan bör underlättas, men jag är inte riktigt säker på att rådgivande folkomröstning är det rätta sättet. För att folk skulle kunna ha en riktig åpsikt om olika saker så behöver de en hel del kunskap om saken och det tror jag att kan vara ett problem. Om de skulle finnas ett sätt att garantera att männsikorna vet tillräckligt om ämnet för att kunna ha en klar åsikt så då fungerar det med folkomröstning. Jag tycker att man kunde fundera på också andra sätt för medboporgarpåverkan.

Katariina Nurminen (Vihr.)

1. Olen luontoharrastajana ehdottomasti ja sataprosenttisesti sitä mieltä, että kaupunkimetsät täytyy suojella ja säilyttää rakentamattomina. Kaupunkiluonto on lajistollisesti monipuolinen Suomessa ainutlaatuinen elinympäristö. Luonnon monimuotoisuutta täytyy vaalia kaikin keinoin. Luontoarvojen lisäksi kaupunkimetsät ovat tärkeitä ihmisten henkiselle hyvinvoinnille. En haluaisi asua metsättömässä, eläimettömässä ja vain istutettujen kasvien varassa olevassa kaupungissa.

2. Ajatus tässä on hyvä, mutta en kuitenkaan voi sitä kannattaa. Mielestäni kansanäänestykset eivät ole oikea keino ratkaista tällaisia kysymyksiä. Asioihin kannattaa vaikuttaa kunnallisvaaleissa ja valita valtuustoon ehdokkaita, jotka ovat itsensä kanssa samanmielisiä. Nämä valtuutetut voivat sitten enemmistöllä helposti päättää asioista "oikein" valtuustossa. Valtuutettuihin voivat myös kaikki kaupunkilaiset olla yhteydessä tärkeissä asioissa.

3. Kannatan lähidemokratian vahvistamista esim. kaupunginosayhdistysten avulla. Niitä voitaisiin kuulla asiantuntijoina tärkeissä omaan kaupunginosaan liittyvissä kysymyksissä. Kaupunkilaiset voisivat aktiivisemmin ottaa osaa kaupunginosayhdistysten toimintaan.

Mari Puoskari (Vihr.)

1. Olen erittäin sitoutunut toimimaan kaupunkimetsien puolesta ja olen tehnytkin sitä kuluvalla kaudella valtuustossa ja kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Kruunuvuorenranta, Mustavuori, Myllypuro ja Lääkärinkatu ovat esimerkkejä alueista, joiden kaavoituksessa Vihreät ovat vastustaneet arvokkaille viheralueille rakentamista ainoana Helsingin suurista puolueista.

Tulevalla kaudella kriittisiä kysymyksiä ovat Vartiosaaren, Kivinokan, Meri-Rastilan, Mustavuoren ja Sipoonkorven maankäyttö. Kaikkien näiden alueiden osalta olen sitoutunut viheralueiden suojeluun.

2. Kyllä. Kannatan suoraa demokratiaa ja osallistumismahdollisuuksien merkittävää lisäämistä kaikissa tärkeissä kysymyksissä. Kysymys pitää tietenkin muotoilla riittävän yksiselitteisesti ja tarjota riittävästi taustatietoa aiheesta.

3. Kyllä ehdottomasti. Kaavoituksen osalta nykyinen maankäyttö- ja rakentamislaki tarjoaa jo melko hyvät mahdollisuudet mielipiteiden ilmaisemiseen, mutta kaikki päättäjät eivät valitettavasti huomioi kaupunkilaisten mielipiteitä riittävästi. Kaupunginosien asukkaiden edustajat pitäisi ottaa tiiviimmin mukaan jo suunnitteluvaiheessa, jotta saataisiin suunniteltua mahdollisimman hyvää asuinympäristöä nykyisille ja uusille helsinkiläisille.

Mattijuhani Koponen (Vihr.)

1. Puolustan jo Vihreänä ehdokkaana.

2. Minusta se on itsestään selvää.

3. Olen nykykäytännön kannalla. Kuntavaalipuolueet voivat ajaa mitä tahansa hyvää asiaa. Kun asaa tulee, yhteys minuun tai Vihreisiin. Ajamme asiaasi.

Sari Hartonen (Vihr.)

1. Kyllä, ehdottomasti. Minulle kaupunkimetsät ovat tärkeitä. Kaupunkimetsistä on monenlaista hyötyä. Lähimetsiin pääsee virkistymään, niin lapset kuin vanhuksetkin. Ilmastolle on tuhoisaa, jos joutuu matkustamaan kauas, että pääsisi metsään. Ilmaston muuttuessa rankkasateiden mahdollisuus kasvaa. Kaikenlaiset viheralueet vähentävät tulvia, koska niissä vesi imeytyy maahan eikä vesi vello miten sattuu kuten asfaltoiduilla alueilla. Ns. hoitaminen ei paranna metsien virkistyskäyttöä. Pienten puiden ja pensaiden poisto vain lisää nokkosten, vadelmien ja maitohorsmien leviämistä ja siellä punkit viihtyvät hyvin. Monilla alueilla kuluminen on ongelmana. Hallitulla hoitamattomuudella voitaisiin ohjata ihmisiä kulkemaan tiettyjä reittejä. Avohakkuut ja vain tiettyjen puulajien suosiminen eivät sovi kaupunkimetsiin.

2. Kyllä kannatan. Olen allekirjoittanut jo monta kuukautta sitten aloitteen.

3. Helsingissä tarvitaan todella paljon allekirjoittajia ja on hankala saada isoa määrää ihmisiä innostumaan jostain asiasta niin paljon, että he allekirjoittaisivat.

http://www.vihreatehdokkaat.fi/sari.hartonen/

Tuija Siltanen (Vihr.)

1. Valtuutettuna kaupunkimetsien suojelu olisi tärkeimpiä tehtäviäni. Helsinki on ainutlaatuinen pääkaupunki siinäkin mielessä, että meillä luontoon pääsee kävelemällä kaikkialta. Kaupunkilaiselle rakkain on se oma lähimetsä, ranta tai pusikko. Siksi on tärkeää, että monimuotoista luontoa säilyy joka puolella Helsinkiä. Luonto on myös hiljaisuuden aito kasvupaikka, ja hiljaisuus ravitsee ja tasapainoittaa sielua.

Suuret luontoalueet ovat kuitenkin eniten vaarassa, sillä tonttimaa on kallista Helsingissä. Kruunuvuoren metsiin ollaan kaavoittamassa liikaa asuntoja, Keskuspuistoa pyritään nakertamaan pikku palasina pienemmäksi, Kivinokka ja Vartiosaari ovat asemakaavallisessa selvitystilassa eikä Mustavuori kestä suunniteltua rakentamista. Kaikki nämä alueet ja monet muut pienemmät alueet ovat helsinkiläisille henki ja elämä eikä niitä saa tuhota.

Helsingissä on valtavat rakentamispaineet, joiden edessä luontoa uhrataan. Luonnontilaisten alueiden rakentamatta jättäminen ei kuitenkaan merkitse rakentamisen tyrehtymistä Helsingissä. Meidän on rakennettava tiiviimmin. Kantakaupungin liepeille me voimme rakentaa myös korkeammalle. Satamien siirtyessä Vuosaareen rakentamiseen vapautuu upeita kerrostaloalueita, joiden loistavalla suunnitelulla Helsinki voi päästä Euroopan johtavaksi uuden arkkitehtuurin pääkaupungiksi, jos sitä haluamme. Metsiä ei tarvitse uhrata, kun rakennetaan niille alueille, joissa ei ole enää luontoa säilytettäväksi.

Helsinkiläisyyttä aidoimmillaan on monet valinnanmahdollisuudet. Tyypillinen helsinkiläinen lauantai voisi olla aamukahvi lähikahvilassa, retki hiljaiselle lähikallioille eväiden kanssa ja illalla teatteriin, yhteen niistä kymmenistä vaihtoehdoista. Missä muualla ei ole tällaista kaupunkia! Mutta tällainen elämäntapa ei ole mahdollinen, jos yksi osa - luonto - viedään pois. Pidätään siis luonnon puolta.

2. Kannatan kansanäänestyksen järjestämistä siksi, että äänestyksessä saisivat vaikuttaa kaikki metsiä rakastavat kaupunkilaiset, eivät vain ne jotka jaksavat puskea itsensä tiedotusvälineiden julkaisukynnysten läpi tai virastojen hämärissä lymyävien avohakkuuspesialistien puheille. Kansanäänestyksessä metsiä voisivat puolustaa myös ne hiljaiset metsien ystävät, joille kaupunkimetsät merkitsevät kotia ja kirkkoa, luonnon ihmettä, terveyden lähdettä, jokapäiväistä iloa, ulkoilureittiä tai olennaista osaa elämästä. Monet meistä helsinkiläisistä on valinnut asuinpaikkansa lähiluonnon takia, sen metsän takia, joka alkaa kotitalon takaa.

3. Lähidemokratiaa pitää ilman muuta vahvistaa. Kannatan pääkaupunkiseudun kuntien yhdistymistä ja samanaikaisesti paikallisdemokratian vahvistamista.

Jos meillä olisi yksi iso kunta, jolla olisi demokraattisesti valittu valtuusto, voisimme ottaa isoja yhteisiä askeleita ilmastonmuutoksen torjunnassa, sillä koko pääkaupunkiseutu puhaltaisi yhteen hiileen (anteeksi lapsus, tarkoitin tietysti puhaltaisi yhteen tuulivoimalaan). Myös yhteisen viheraluekaavan laatiminen koko pääkaupunkiseudulle tulisi paljon helpommaksi.

Samaan aikaan perustettavissa aluevaltuustoissa huolehdittaisiin lähiluonnosta. Paras asiantuntija on aina lähin ja lähellä. Lähiluonnosta järjestettäisiin samanlaisia asukaskuulemisia kuin nyt tehdään asuntojen ja teiden rakentamisesta. Kuntalaisten kuulemista vaatii jo kuntalakikin.