Tiina Harpf (Vas, sit.)

1. Kyllä. Perustelisin asiaa sillä, että Sipoon alueiden liittämisen jälkeen kuvioita pitäisi katsoa uusiksi joidenkin vanhojenkin päätösten osalta, koska rakennusmaata on nyt tarjolla enemmän kuin aikanaan päätöksiä tehdessä.

Mielestäni kaupungissa kuuluu olla myös metsiä, enkä pääperiaatteena kannata niiden puistomaistamista. Metsä toimii kaupungin keuhkoina, ja niillä on myös hyvin suuri terveyttä ylläpitävä anti kaikenikäisille kulkijoilleen: Epätasainen maasto vahvistaa luustoa ja ylläpitää lihasvoimaa. Liikkuminen luonnossa auttaa myös monien kykyjen kehitystä ja ylläpitoa, kuten tarkkaavaisuuden ja muistin, kulkija joutuu koordinoimaan käsiensä ja jalkojensa liikkeitä toisin kuin muualla, etenkin jos vielä poimii sieniä tai marjoja. Kaikki aistit ovat koko ajan käytössä ja samalla luonnonympäristö antaa hyvän mielen.

On myös iso kulttuurinen anti sillä, että ihmiset saisivat olla tietoisia siitä, mitä metsä on. Olen täällä maallakin ollessani pohtinut monasti tätä asiaa, tilannetta kun ympärilläsi esim. kasvaa paljon yksilajisia "puupeltoja", mutta ei juurikaan metsää.Ja jos sukupolvesta toiseen tottuu vain siihen riviin istutettuun puupeltoon, alkaa luulla sen olevan oikea metsä.

Kun kaupunkikulttuuriin itsestään selvästi kuuluu monien alojen museoita, olisi hyvä ajatella myös joillekin metsille ikäänkuin museon asema, ts. suojelu.

2. Epäilen, ettei nimiä tule tarpeeksi kasaan, jotta nopea kansanäänestys olisi mahdollista.

3. Aloitteenhan saa valtuuston käsittelyyn paljon helpomminkin: ottaa yhteyttä sellaiseen valtuutettuun, joka on kyseisen asian kannalla ja hän tekee asiasta aloitteen valtuustoon.

Monia asioita on saatu nostettua hyvin keskusteluun ja käsiteltäviksi nimenomaan kansalaisliikkeiden aktiivisuuden kautta. Mutta silti minusta tärkein kansalaisvaikuttamisen muoto on äänestäminen, ja sen aktiivinen seuraaminen, mitä asioita valitsemasi valtuutettu tukee/ vastustaa, ja onko hän ylipäätään paikalla vai istuuko kuppilassa rupattelemassa ja ryntää vain pillin soidessa painamaan nappia...

Timo Kallio (Vas.)

1) Tietty. Kaupunkimetsät ovat tärkeitä virkistyksen kannalta ja olen paljon tyytyväisempi, kun tiedän niiden olevan olemassa, vaikka en metsään menisikään.

2) Ilman muuta. Toivoisin, että kansanäänestyksiä järjestettäisiin enemmänkin. Kannatan suoraa demokratiaa, vaikka valtuustoon pyrinkin.

3) Kannatan. Toivoisin myös hallintomallia, jossa päätöksenteko olisi hajautettu lähemmäksi kansalaisa. Kaupunginosakokukset, joissa voitaisiin harjoittaa suoraa demokratiaa, olisivat ideaali.

Sampo Villanen (Vas.)

1) Helsingin jatkuva ja kova asuntopula helpottaa vähän, kun Sipoosta liitetyt maat (paitsi Sipoonkorven suojeltava alue) ja satama-alueet vapautuvat käyttöön ja toivottavasti Malmin lentokentän alue. Silti kaupunkirakennetta on syytä tiivistää, ihan ekologisista syistä: kunnallistekniikan tehokkuus tarkoittaa, että putkia ja johtoja tarvitsee vetää vähemmän ja niiden hyötysuhde paranee.

Kaupunkimetsät ovat kuitenkin tärkeä asia, ja eri puolilla kaupunkia pitää säilyttää metsiä, jotka ovat esimerkiksi lapsille hyvin jänniä ja opettavaisia paikkoja. Metsät parantavat ilmanlaatua ja ovat aikuisille tärkeä epäkaupallinen virkistäytymisalue. Ilman muuta Helsingissä on suojeltava kaupunkimetsiä, mutta ei ehdottomasti, jos asuntorakentaminen menee jumiin, kuten viime aikoina. Vuokra lohkaisee kuitenkin monen tulot lähes kokonaan, joten vuokrat on saatava alaspäin.

Olennaisia ekologisia käytäviä ei saa rikkoa eikä asukkailta saa hävittää tärkeitä metsiä. Metsien "hoitaminen" on varmasti tarpeetonta ja haitallistakin silloin, kun luonnonmukainen metsä halutaan muuttaa luonnottomaksi.

2) Kannatan kaikkia kansanäänestyksiä. Päättäjät ovat erkaantuneet äänestäjistä, ja näin saadaan aikaan kunnollista julkista keskustelua sekä ohjaksia päättäjille vaalien välillä. He ovat kaupunkilaisten palveluksessa, eivät yläpuolella. Myös kaupunkimetsäliikkeen aloitteen olen allekirjoittanut. Itse äänestyksessä olisi hyvä kysyä vähän yksityiskohtaisemmin, millaisia toimia ei haluta tehtävän, jottei äänestyksen tulos jää vain yleiseksi neuvoksi. Esimerkiksi metsien hoitotoimenpiteet jotka tosiasiassa muuttavat niiden luonnetta, olisi syytä ottaa esille.

3) Omassa kampanjassani olen halunnut ottaa esille juuri demokratian kysymykset. Nykytilanne on surkea, ja politiikka on monelle ihmiselle epämääräistä puuhastelua, josta he eivät haluakaan tietää. Ehdotan että kehitetään kaupunginosakokouksia tai -parlamentteja, joille jaetaan 5 % kaupungin budjetista. Tällä tavalla paikallisesti tärkeitä asioita voidaan tehdä silloinkin, kun kaupunginvaltuutetut eivät niitä näe. Tähän liittyy myös kansanäänestysten todellinen käyttöönotto suurista asioista. 2500 pitäisi olla rajana sitovalle kansanäänestykselle (sitovuus edellyttäisi että äänestysprosentti on yli 50). Lakia on tältä osin muutettava. Kunnallisia neuvoa-antavia kansanäänestyksiä pitää järjestää, jos 2 % asukkaista niin haluaa. Tällöin valtuuston on otettava asia käsittelyyn. Ranskassa näitä menetelmiä on kehitetty, ja sieltä voidaan ottaa erilaisia malleja esimerkiksi korttelikohtaisesta päätöksenteosta. Pääkaupunkiseudun kunnat voidaan yhdistää vasta, kun meillä on jonkinlainen lähidemokratia, joissa kaupunginosilla on omaa päätösvaltaa. Jos ei ole, kuntien yhdistäminen on hyvin vaarallista demokratialle.

Kiitos kaupunkimetsäliikkeelle aktiivisesta ja aikaansaavasta kaupunkilaistoiminnasta!

Sampo Villanen

Erwin Woitsch (Vas.)

1) Toki, niin yritin mm. viime yleiskaavasta päätettäessä, mutta puolueeni valtuustossa ja minä ympäristölautakunnassa jäimme yksin, emme saaneet edes vihreiltä tukea! Stadista tekee viihtyisän asuinpaikan luonto- ja virkistysalueet, niitä ei tule kaavoittaa enää yhtään rakentamiselle, raja on tullut jo vastaan. Olen osallistunut Helsingin luonnonhoitosuunnitelman laadintaan sekä luonnonsuojeluyhdistyksen että kaupunginosayhdistyksen edustajana ja peräänkuuluttanut luonnon moninaisuuden, mm. linnuston huomioimista siinä. Ko. suunnitelmassa säädetään luonnossa tehtävät toimenpiteet. Vuorovaikutteisuus on kuitenkin osoittautunut aika näennäiseksi, niin paikallis- kuin luonnontuntemusta väheksyväksi.

2) Olen hiukan varauksellinen kansanäänestykselle luontoasioissa, koska ympäristövalistustyössä olen havainnut ihmisten luontotietouden välillä aika vähäiseksi. Toisaalta osaa metsiä on hoidettava maisema- ja turvallisuussyistä sekä lajiston monimuotoisuuden vuoksi. Luonnonmukaisuutta on kuitenkin mahdollista lisätä huomattavastikin ilman, että se esim haittaisi ulkoilua tai vähentäisi turvallisuutta. Olennaista on päättää millaisia metsiä tavoitellaan, tavoitteet säätävät hoidon tai hoitamattomuuden.

3) Puolueeni ajaa asukas- ja lähidemokratian kehittämistä ja itse olen kaupunginosatoiminnassa mukana. Jos kansanäänestysraja kovasti alenee, saattaisimme olla myös tilanteessa jossa x kpl asukkaista vaatii Keskuspuiston rakentamista. Tällainen ryhmä saisi runsaasti tukea vaalikampanjalleen rakennuttajatahoilta, millä euroilla luontoväki tiedottaisi? Nykyinen alaraja on kyllä aika korkea, kansanäänestys antaisi taustatukea yksittäisten valtuutettujen esityksille.

Ilona Kemppainen (Vas.)

1. Kannatan kaupunkimetsien suojelua periaatteessa, käytännössä joustoa pitää asuntorakentamisen kanssa olla puoleen ja toiseen. Oleellista on, että metsät säilyvät tarpeeksi suurina alueina, jotta luonnon monimuotoisuus on mahdollista. Ihan pienellä läntillä eivät esimerkiksi monet linnut mielellään pesi, samoin autoteiden lohkoma metsä on vaarallinen maassa liikkuville eläimille. Moni lähiön "pusikko" on täynnä elämää eikä vain joutomaata.

Kaupunkimetsät ovat tärkeitä, koska kaikilla ei kuitenkaan ole varaa pääministerimme haaveilemaan omaan pihaan ja puutarhaan. Toisaalta ylihoidettu ympäristö ei tarjoa mahdollisuuksia luonnon tarkkailuun samalla tavoin kuin vapaammin kasvava metsä tai niitty. Asuntojen ja virkistysalueiden tarve voidaan yhdistää - oleellista on, että maata ei jaeta vain jokaiselle omaksi 500 neliön pläntiksi vaan asia järjestetään järkevämmin.

Metsiin rakentaminen on asumisviihtyvyyden kannalta usein hankalaa. Moni lähiö on tehty korkeiden, toisten puiden keskellä kasvaneiden puiden väliin. Paljaat männynrungot ja rankaiset kuuset eivät juuri viihtyvyyttä lisää, mutta voidaan sanoa että onhan teillä siinä puita. Esim. Kontulassa on useita tällaisia taloyhtiöitä, joissa pihan muu kehittäminen on sitten jäänyt vähemmälle.

2. Kansanäänestyksissä on aina tiedon saannin ongelma ja ihmisten mielipiteisiin vaikuttaminen. Kuinka moni todella ymmärtää kaupunkimetsien arvon? Kuinka moni pitää niitä vain pahoja setiä vilisevinä pelon paikkoina? Tällä hetkellä en suoraan sanoen ole varma, että kansanäänestys toisi kaupunkimetsien säilyttämiselle tarvittavaa tukea. Liikuntakin on siirtynyt niin paljon sisätiloihin, että metsien arvoon saatetaan herätä vasta kun on liian myöhäistä.

3. Äänestäminen ei ole ainoa tapa vaikuttaa, niin vaaliehdokkaana kuin tässä olenkin. Mainitut kansanäänestysten ongelmat ovat olemassa. En pidä ihmisiä ymmärtämättöminä, mutta näkisin ennemmin paikallisen yhteistyön, jatkuvien toimintamuotojen ja vapaan mielipiteenmuodostuksen olevan tärkeämpiä. Jos olisi olemassa laajoja ihmisryhmiä edustavia paikallisia organisaatioita - eikä vain erilaisia "vastustusliikkeitä" - lähidemokratia olisi todellista demokratiaa. Miten tähän päästään on juttu sinänsä. Ensiksi pitäisi saada ihmiset uskomaan, että toiminta kannattaa.

Katja Weckström (Vas.)

1) Olen valmis siihen, sikäli kun se ei vie mahdollisuuksia halpojen vuokra-asuntojen rakentamiselta. Itse asun Pihlajistossa, jonka vieressä on viikin pellot ja metsää ja lintujensuojelualue. Ilma on täällä mielestäni parempaa kuin muualla Helsingissä, enkä muuttaisi enää keskustaan. Kutsunkin viereistä viheraluetta Helsingin keuhkoiksi.

2) Olen ilman muuta sitä mieltä, että kaupunkilaisille annettaisiin mahdollisuus päättää itse jostain asioista ja kaupunkimetsien suojelu voisi olla niistä yksi. Suomalaisille luonto on tärkeä osa elämää,myös kaupungeissa. Pitäisi määrittää ne alueet, mille ei missään nimessä saisi rakentaa.

3) Kansalaisvaikuttamisen mahdollisuudet tänä päivänä tuntuvat aika heikoilta. Luulisi että 10 000 nimen kerääminenkin saisi päättäjät ajattelemaan ja viemän asian käsittelyyn. Tuntuu, että kansalaisia kuunnellaan kyllä vaalien alla, mutta että ääni ei kuulu sen pidemmälle.

Lars Forss (Vas.)

1) Kyllä, ehdottomasti

2 Etenkin silloin,kun tärkeät päätökset vaikuttavat meidän kaikkien arkipäivään pitkällä tähtäimellä, tulee kansanäänestystä nykyistä enemmin harkita käytettäväksi.

3) En ainoastaan kannata,vaan miellän kaiken tasoisen, yhteisöllisyyteen perustuvan lähidemokratian olevan ehdottoman välttämättämätön peruskivi tasa-arvoisempaa ja solidaarisempaa yhteiskuntaa rakaentaessamme !

Joni Muotka (Vas.)

1) Kyllä, olen valmis puolustamaan kaupunkimetsien suojelua. Ihmisillä tulee olla mahdollisuus virkistäytyä luonnossa.

2) Kannatan suuntaa antavaa kansanäänestystä. Ihmisten on saatava tuoda esiin mielipiteensä. Äänestys tulisi järjestää niin, että se tavoittaisi mahdollisimman paljon kaupunkilaisia ja että siihen olisi helppo vastata (esim. verkossa).

3) Kannatan lähidemokratioan ja muutenkin kansalaisvaikuttamisen mahdollisuuksien vahvistamista. Nykyistä 5% määrää tulisi laskea.

Alina Mänttäri (Vas.)

1) Ehdottomasti. Kaupunkimetsät ovat kaupunkilaisille tärkeitä hengähdyspaikkoja hektisessä kaupungissa ja elämässä. Luonto on lisäksi enää niitä harvoja paikkoja, jotka vielä täysin ovat ei-kaupallista vapaata kaupunkitilaa joka on jokaisen käytössä maksutta. Niistä on ehdottomasti pidettävä kiinnikaavoituksella ja hyvällä hoidolla.

2) Kyllä kannatan – kysymyksenasettelua tosin voisi tehdä konkreettisemmaksi ja avata kansalaisille kaupunkimetsän ja luonnonmukaisen käsitteitä jotta kysymys ei tuntuisi liian vaikealta.

3) Lähidemokratiaa tulee vahvistaa ehdottomasti. Kansanäänestysaloiteeseen vaadittavaa allekirjoittajamäärä voitaisiin laskea. Ihmisten vaikuttamismahdollisuuksia oman asuinalueensa, lähiönsä tms. asioihin pitäisi parantaa. Jonkinlaisilla kaupunginosavaltuustoilla voitaisiin osallistaa ihmiset päätöksentekoon paikallisella tasolla. Lähidemokratian vahvistaminen on erityisen tärkeätä, mikäli pääkaupunkiseudun kuntia lähdetään yhdistämään.

Eila Belila (Vas.)

1) EPÄILEMÄTTÄ

2) KANNATAN, JOS EI PYSTYTÄ MUUTEN TAKAAMAAN. HELSINKILÄISILLÄ TULEE OLLA OIKEUS ILMAISTA MIELIPITEENSÄ SIITÄ, MITEN YMPÄRISTÖÄMME KOHDELLAAN.

3) KANNATAN LÄHIDEMOKRATIAN VAHVISTAMISTA JA KANSALAISVAIKUTTAMISEN HELPOTTAMISTA. 5% ON AIKA SUURI MÄÄRÄ, MUTTA USKOISIN, ETTÄ SE ON SAATAVISSA.

Kirsi Marie Liimatainen (Vas.)

1) Kyllä, ehdottomasti!

2) Neuvoa-antava kansanäänestys antaa asukkaille mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa. Pidän silti tärkeänä sanaa "neuvoa-antava". Näin luodaan periatteet ja säännöt, jotta yksittäisistä asioista äänestettäessä kentästä ei tule populistien pelikenttää. Kaupunkimetsien suojelu on mielestäni tärkeää ja ajankohtaista - muissa Euroopan kaupungeissa luodaan jälkikäteen "kaupunki-metsiä" kun alkuperäiset kaupungin keuhkot on hakattu pois urbaanin elämän tieltä.

3) Kannatan lähidemokratian vahvistamista. Jos neuvoa-antavan kansanäänestysaloitteen taakse saadaan jo 10 000 allekirjoittanutta, kertoo se aiheen ajankohtaisuudesta ja siitä että kaupungin asukkaat kokevat asian heille tärkeäksi.

Orvokki Jokinen (Vas.)

1. Olisin valmis puolustamaan kaupunkimetsien säilyttämistä, mutta tämä täytyy tehdä järkevästi. Metsät pitää olla turvallisia asukkaiden kävellä. Siellä ei saa olla lahoja, päällekaatuvia puita vaan puiden kunto pitää tutkia. Ei mitään ryteikköjä vaan viihtyisiä ulkoilualueita, helppokulkuisia. Myös valaistus pitää olla riittävä niin, että siellä uskaltaa kävellä tarvitsematta pelätä puskan takaa hyökkäävää itsensäpaljastajaa tms.

2. Keskuspuistoa ei saa pilkkoa. Se on säilytettävä Helsingin henkireikänä. Katso edellä ei luonnonmukaisia ryteikköjä vaan turvallista ulkoilutilaa.

3. Lähidemokratiaa pitää vahvistaa, mutta ilman kansanäänestystä. Se on hankala järjestää, koska noin paljon tarvitaan kannattamaan koko äänestystä. Lähidemokratia on jo nyt käytössä ja toimii.

Mika Vilppolahti (Vas.)

1) KAUPUNKIMETSIÄ (MITEN SE MÄÄRITELLÄÄN) ON OLTAVA. KAUPUNKILAISEN ON PÄÄSTÄVÄ LUONTOON MUUTENKIN KUIN CITYMAASTURILLA HURISTAEN. ALUEET PITÄÄ TIETENKIN KATSOA TARKKAAN, MUTTA OLEN VALMIS PUOLUSTAMAAN KAUPUNKIMETSIÄ, TÄYTYY RAKENTAA SIELLÄ MISSÄ SE ON JÄRKEVÄÄ.

2) KANNATAN KANSANÄÄNESTYSTÄ. KANSAN ON SAATAVA PÄÄTTÄÄ (TAI AINAKIN ILMAISTA MIELIPITEENSÄ) OMASTA ASUINALUEESTAAN JA SAMALLA AKTIVOITUA VAIKUTTAJANA. IHMISEN ON HYVÄ OLLA LUONNOSSA, KAIKKI EIVÄT HALUA ASUA JA ELÄÄ KOKO IKÄÄ BETONISSA.

3) EU-ÄÄNESTYKSESTÄ ON VARMAAN JÄÄNYT HUONO MAKU. KANSALAINEN AJATTELEE VARMAAN KAIKEN OLEVAN ENNAKOLTA PÄÄTETTY JA JÄTTÄÄ ÄÄNESTÄMÄTTÄ. NATO TAITAA OLLA SEURAAVA SOVITTU ASIA (?) TAI AINAKIN SELLAINEN TUNNELMA SAATTAA KANSAN KESKELLÄ VALLITA. TULISI VAHVISTAA KANSALAISEN TODELLSITA KUUNTELEMISTA JA HÄNEN PILLINSÄ MUKAAN TANSSIMISEN TUNNETTA. MITEN? SE ON VAIKEAA.

Asmo Koste (Vas.)

1) Kannatan tiivistä kaupunkimaista rakentamista ja asumista Helsingissä. Mielestäni siihen kuuluu myös tiiviin rakentamisen lomaan virkistysalueet: puistot ja kaupunkimetsät, joissa asukkaat voivat ladata pattereitaan.

2) Kannatan asukkaiden mahdollisimman laajoja vaikuttamismahdollisuuksia. Kansanäänestykset ovat yksi demokratian muoto, jota soisin käytettävän useammin.

3) Kannatan lähidemokratiaa, päätöksenteon pitää olla lähellä ihmistä. Esimerkiksi jos pääkaupunkiseudun kunnat yhdistettäisi - mitä kannatan - valtaa pitäisi hajauttaa esim. kaupunginosavaltuustoille tms. Ja kun puhun vallasta, myös tarkoitan päätösvaltaa, en mitään kosmeettista nippelinpyöritystä.

5 % allekirjoitusraja neuvoa-antavan kansanäänestyksen ehdotuksen tekemiseksi Helsingissä on liian korkea.

Yuri Höykinpuro (Vas.)

1) Kyllä olen valmis puolustamaan kaupunkimetsiä, varsinkin Keskuspuistoa, Oulunkylän ja Pikkukosken metsiä sekä Paloheinää. Näitä siis jo pelkästään sentimentaalisista syistä.

2) Kannatan aina kansanäänestysaloitteita silloin, kun ne tehdään kysymyksistä, jotka koskettavat kuntalaisia syvästi ja kun ne voidaan toteuttaa riittävän kustannustehokkaasti, esimerkiksi sähköisellä äänestyksellä.

3) Kannatan lähidemokratian vahvistamista ja sitovien kansanäänestysten käyttöönottoa Helsingissä. Tämä on yksi vaaliteemoistani. En kuitenkaan kannata erilaisten asukasyhdistysten mukaan ottamista yksittäiseen päätöksen tekoon, sillä kaupunkia on ajateltava konaisuutena ja kaikkien kaupunkilaisten kannalta, eikä vain töölöläisrouvien.

Kirsi Asikainen (Vas.)

1) Kyllä. Liikun itse paljon Helsingin metsissä lenkillä ja sienessä ja pidän niitä erittäin tärkeinä monessa mielessä.

2) Kyllä. Jos kansanäänestyksen tulos on negatiivinen, sitten täytyy olla valmis toimimaan sen mukaan.

3) Kyllä, kannatan lähidemokratian lisäämistä eri kaupunginosissa. Mitä enemmän ihmisiä saadaan kiinnostumaan päätöksenteosta, sitä parempi. Nykyinen käytäntö koskien kansanäänestystä on mielestäni kuitenkin hyvä.

Leena Eräsaari (Vas.)

Onnea mainiosta ideasta - siis tästä kaupunkimetsäliikkeeestä. En ollut aiemmin kuullutkaan, joten ilahduin kovasti. Laitoin kyllä nimeni jo paperiin, jossa kannatettiin vaatimuksianne.

Vastaukset:
1) Tottakai olen. Minua on ottanut hillittömästi päästä se, että keskuspuistoa nakerrelleen milloin milläkin tekosyyllä. Välillä sinne halutaan rakentaa jotakin (Ruskeasuo). Tosinaan sinne paiskataan golfkenttää, Paloheinä. Lisäksi minulla on selleinen tunne, että tällä hetkellä metisä hoidetaan tavoilla, jotka eivät kestä ilmastonmuutosta. Kun en ole asiantuntija niin vetoan vain omiin havaintoiihini täällä Oulunkylässä. Kun aluskasvullisuutta ja osaa puista harvennetaan, niin loputkin menevät myrskyjen myötä.

2) Ylipäänsä kansanäänestyksiä pitäisi lisätä. Minusta meillä on kaikkialla valtava demokratiavaje. En osaa sanoa onko demokratian puute suurimmillaan metsäluonnon osalta, mutta siinäkin sitä voi lisätä. Ihmisten osallistuminen lisää kiinnostusta ja ymmärrystä asiaa kohtaan.

3) Viittaan edelliseen vastaukseen. Ihmisten osallistuminen lisää kiinnostusta ja ymmärrystä asiaa kohtaan. Nykyisin ihmiset ovat totaalisen vierautuneita politiikasta, koska eivät voi siihen vaikuttaa. Koska olen ollut jokusen ajan kunnallispoliitikkona (varavaltuutettuna tosin vain), niin tiedän ettei edes valtuutettujen valta ole kovin kummoista, mutta toki heillä on oikeus saada tietää päätösten taustoista. Osallistuminen päätöksiin - äänestämällä edes - lisää tietysti ihmisten osallisuutta. Osallisuus on jonkinlaista elämänhallintaa.

Elias Gharieb (Vas.)

1. Tottakai olen valmis. Asuntoja pääkaupungissa tarvitaan, mutta siihen on mielestäni ratkaisu se, että rakennetaan ylöspäin, korkeampia taloja. Näin virkistysalueet säilyvät, en ymmärrä miksi pitäisi rakentaa metsäalueille. Ihmiset tarvitsevat metsiä ja puita, hengittäminen ja terveys on ihmiselle tärkeätä. Kävely luonnossa tekee hyvää, ei tarvitse mennä jäälle kävelemään. Puhdas ilma on tärkeä. Rakentamisen suunta ylöspäin niin metsät säilyvät.

2. Minusta asioista päättävä valtuusto valitaan vaaleissa. Ihmisten pitäisi valita vaaleissa päteviä ammatti-ihmisiä, joilla on tietoja ja taitoja. Sellaisia ihmisiä jotka osaavat ottaa huomioon kaikki erilaiset alueet. Pitää olla sellaisia päätöksentekijöitä, jotka päättävät kaikkien ihmisten hyvän elämän puolesta, eikä vain joidenkin rajattujen ihmisten tai oman hyödyn puolesta. Samalla tavalla pitää osata päättä kaikkien alueiden puolesta tasa-arvoisesti, ei niin, että vain rikkaiden alueille jätetään metsät, eikä köyhille mitään. Kaikki tarvitsevat metsiä, niitä on oltava ympäri kaupunkia eikä niitä saa enää yhtään vähentää. Ei niin voi enää olla, että kaavoitetaan metsiä taloille.

3. Kyllä, onhan demokratia kiva asia, mutta minusta pitäisi toimia tässä järkevästi, että käytetään tasapuolisesti valtaa. Hyvä elämä kuuluu kaikille! Minusta 25000 kuulostaa sopivalta määrältä. Helsinki on iso kaupunki.

Risto Utriainen (Vas.)

1) Luonto rikkauksineen kuuluu myös urbaaniin ympäristöön. Kaupunkimetsät tarjoavat keitaan virkistäytymiseen, uudistumiseen ja voimistumiseen. Lisäksi ne istuvat erinomaisesti suomalaiseen sielunmaisemaan: Olemmahan aina eläneet luonnon ääressä. Siksi kannatan lämpimästi kaupunkimetsiä sekä virkistäytymisen että kulttuuristen perusteiden nojalla. Helsingistä löytyy kyllä valtavasti tonttivarantoa ilman, että kajottaisiin näihin ainutlaatuisiin keitaisiin. Rakennetaan korkeampia taloja tontialueille ja säilytetään luonto- ja virkistyskohteet.

2) Kannatan kaupunkimetsäliikkeen kansanäänestysaloitetta. Uskoisin suurinmman osan kuntalaisista olevan ajatuksienne takana.

3) Edustuksellinen demokratia yhdessä lähidemokratian kanssa on ihanteeni hyvästä ja terveestä kansalaisyhteiskunnasta. Ihmisoikeusperiaatteet ( vähemmistöoikeudet, tasa-arvo, jokaisen ihmisen rajattoman ihmisarvon korostaminen jne ) ovat kuitenkin ehdottomia, joista en ala tinkimään demokratian edessäkään.

Roxana Crisologo (Vas., sit.)

1) -Kyllä.

2) -Kyllä. Kansanäänestykset ovat hyvä keino aktivoida kansalaisia tärkeissä asioissa. Tämä on tärkeä asia.

3) -Kyllä. Demokratiasta pitäisi saada nykyistä osallistavampaa.

www.roxanacrisologo.com
www.poeticasdelaresistencia.blogspot.com