1) Ilman muuta olen valmis puolustamaan kaupunkimetsiä. Olen luonnon ystävä, jolle metsä ja rannat ja niiden elämän ympärivuotinen seuraaminen on tärkeä osa omaa hyvinvointia. Ei kaupunkilaisilta saa kaikkia nautintoja viedä! Ei kaikilla ole vapaa-ajan asuntoja maalla. Pitää kaupunkilaisenkin voida seurata eri vuodenaikoja ja viettää metsässä ja rannoilla vapaa-aikaansa.
2) Kaupunkilaisten pitäisi voida paljon nykyistä enemmän saada äänensä kuuluviin itseään koskevissa asioissa. Mehän täällä asumme, meidän elämäämme ympäristömme vaikuttaa. Ja kun mittasuhteet jo Helsingin kokoisessakin kaupungissa alkaa olla niin isot, etteivät kaupunkilaiset tunne henkilökohtaisesti valtuutettuja, niin että olisi helppo keskustella arjen ongelmista tms., voisi isoista asioista päätettäessä hyvin kysyä asukkaiden mielipidettä. Kun kyseessä on metsä, virheen korjaaminen kestää parin, kolmen sukupolven ajan, vaikka se havaittaisiin heti. Mieluummin kysytään kuin kadutaan!
3) Kaikki tuollaiset prosenttiluvut ovat vaarallisia jarruja asioiden demokraattiselle hoidolle. Mielestäni lähidemokratia on hyvä asia. – Yksi syy muuten siihen, että lähdin ehdokkaaksi näihin vaaleihin oli se, että koen tavallisen ihmisen vaikuttamismahdollisuudet edes itseään koskevissa asioissa olemattomiksi. Tämä nykyinen käytäntö on niin yksipuolista ja sanelevaa, että siihen on saatava muutos. Tavoitteenani on ihmisen näköinen Helsinki, jossa kaiken ikäisillä on hyvä elää. Hyvän elämän perusedellytys on omaan elämäänsä vaikuttamismahdollisuus.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti