1. Helsingin kaupunkimetsät tulee säilyttää luonto- ja virkistysalueina.
2. Kunnallisia ja valtiollisia kansanäänestyksiä tulee käyttää lisäämään kansalaisten suoraa vaikutusmahdollisuutta ja demokratiaa. Kaupunkimetsät voisivat olla yksi asia josta äänestetään.
3. Kannatan lähidemokratian vahvistamista ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä. Siten myös kaupunkilaisten kiinnostus lähiympäristöönsä ja päätöksentekoon lisääntyisi. Nykyisin kansanäänestyksiä ei järjestetä lainkaan, joten selvästi niiden saamisen on liian raskas menettely.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste STP. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste STP. Näytä kaikki tekstit
lauantai 18. lokakuuta 2008
perjantai 17. lokakuuta 2008
Juho Haavisto (STP)
1. Kaupunkimetsät säilytettävä!
2. Kannatan kansanäänestyksiä mm. kaupunkimetsistä.
3. Lähidemokratia ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ok.
2. Kannatan kansanäänestyksiä mm. kaupunkimetsistä.
3. Lähidemokratia ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ok.
perjantai 3. lokakuuta 2008
Matti Laitinen (STP)
1) Minä olen valmis puolustamaan kaupunkimetsiä. Käyn mielelläni esim. Paloheinässä sienessä, enkä soisi metsien häviävän.
2) Kannatan kaupunkimetsäliikkeen kansanäänestysaloitetta? Helsingissä päätökset tehdään liian kyselemättä sen asukkailta yhtään mitään. Keskuspuistoa pienennetty koko ajan pikku hiljaa. Kuntalaisilla ei ole ollut nokankoputtamista asiaan. Minä kannatan osallistuvaa demokratiaa, jossa asuinalueen ihmisillä on oikeus vaikuttaa omaan ympäristöönsä koskeviin päätöksiin.
3) Kannatan lähidemokratian vahvistamista ja olisin valmis laajentamaan sen koskemaan myös taloutta. Edustuksellinen demokratia ei ole minun mielestäni todellista kansan valtaa, koska sen vallitessa mahdollisuudet puuttua taloudenhoitoon ja omistussuhteisiin ovat kovin mitättömät.
2) Kannatan kaupunkimetsäliikkeen kansanäänestysaloitetta? Helsingissä päätökset tehdään liian kyselemättä sen asukkailta yhtään mitään. Keskuspuistoa pienennetty koko ajan pikku hiljaa. Kuntalaisilla ei ole ollut nokankoputtamista asiaan. Minä kannatan osallistuvaa demokratiaa, jossa asuinalueen ihmisillä on oikeus vaikuttaa omaan ympäristöönsä koskeviin päätöksiin.
3) Kannatan lähidemokratian vahvistamista ja olisin valmis laajentamaan sen koskemaan myös taloutta. Edustuksellinen demokratia ei ole minun mielestäni todellista kansan valtaa, koska sen vallitessa mahdollisuudet puuttua taloudenhoitoon ja omistussuhteisiin ovat kovin mitättömät.
Pekka Tiainen (STP)
Vastaukseni kaikkiin kolmeen kysymykseenne on kyllä. Perusteita on muutamalla sanalla seuraavia:
Kysymys 1. Rakentamisella ei saa mielestäni tuhota kaupunkimetsiä. Se liittyy laajemmin siihen, että mielestäni yksi pääkysymys Helsingissä on, että ei rakenneta vääriin paikkoihin. Konkreettisia asioita on, että Keskuspuistosta ei saa haukata paloja rakentamiseen. Kivinokkaa ei saa rakentaa. Sen on lahjoittaja lahjoittanut sotien jälkeen virkistyskäyttöön eikä kaupunki saa rikkoa ehtoa eikä hävittää lahjoituspaperia. Vartiosaarta ja muita lähisaaria ei saa rakentaa. Rannat tulee pitää yleisessä käytössä. Espoon rantaulkoilureitin kaltainen reitti tulee toteuttaa Helsingissä länsirajalta itärajalle ja sopia että se jatkuu itään ja yhdistyy Espoon reittiin. Siellä missä on taloja, joudutaan se ottamaan huomioon. On oikein, että kaupunkilaiset näissä ja muissa kohdin puolustavat metsiään ja virkistysalueitaan ja rantojaan. Rakentaminen tulee suunnata ratojen varsille nauhamaisesti ja tehdä tarpeelliset kehäraiteet.
Metsä on ollut minulle aina tärkeä asia. Eri vuoden aikoina, päivällä, yöllä. Siihen ei sisälly pelkoa niin kuin monilla vaan turvallisuuden tunne. Ulkoilen, lenkkeilen mielellään metsässä.
Metsien talousmetsäkäyttö on mielestäni tarpeen. Täysin suojeltujen ja puhtaiden hyvin hoidettujen talousmetsien välissä on paikkansa metsillä joita hyödynnetään tai hoidetaan niin, että on taloudellista merkitystä, mutta samalla virkistysarvot ja suojeluarvot huomioon ottaen. Ei tarvitse aina olla jakoa puhtaasti jompaankumpaan. Helsingin metsissä on osaksi kyse tästä ja osaksi suojelusta kokonaan. Eli hoitoa ja taloudellista merkitystä puiden kaadosta tällöin on, mutta maisema-, luonto- ja virkistysarvot huomioon ottaen.
Kysymys 2. Kannatan kansanäännestysten käyttöä nykyistä helpommin eikä vain niin, että pitää kerätä nimet aloitteeseen, vaan kaupungin tulee järjestää neuvoantava äänestys vaalien yhteydessä tai välillä vaikkapa listaamalla kysymykset ja äännestys tehdään samalla kertaa. Metsäaihe sopii hyvin tähän yhtenä aiheena.
Kysymys 3. Lähidemokratia on Helsingin ja seudun yksi avain kysymys. Olen yhtenä pääteemana aina pitänyt sitä, että pitää kehittää lähidemokratian pohjalle rakennettua kunnallista demokratiaa. Se, että on vain yksi valtuusto ja keskitetty päätöksenteko, ei ole toimiva, vaan päätösvaltaa tulee siirtää alueille alueita koskevissa asioissa ja laajemmat asiat käsitellään sitten valtuustossa. Eräs malli ovat aluevaltuustot, joille olisi päätösvaltaa ja budjettirahaa. Esim. Helsinki-Vantaan kokoisella alueella niitä voisi olla esim. noin 10 kpl. Yksi kattaisi aina joukon asuma-alueita, jotka muodostavat luontevan kokonaisuuden. Osalle asioista pitäisi saada lopullinen vahvistus koko kaupungin valtuustosta. Lähidemokratia avaisi mahdollisuuden Helsingin ja Vantaan yhdistymiseen. Muuten sitä on vaikea hyväksyä. Neuvoa-antavat kansanäännestykset tarvitaan rinnalle (ks. kohta 2). Sitova kansanäännestys tulisi myös tehdä mahdolliseksi, mutta siitä, miten ja missä asioissa, tarvittaisiin keskustelua.
Näkisin, että lähidemokratia etenisi siten, että alettaisiin asukkaiden toimesta järjestää asukastilaisuuksia, joissa käsitellään alueen kehittämistavoitteita. Lähialueiden tulisi tehdä yhteistyötä. Joku voisi myös kirjoittaa mallin kunnanosavaltuuston (asuma-aluevaltuuston) toimintaperiaatteista.
Kysymys 1. Rakentamisella ei saa mielestäni tuhota kaupunkimetsiä. Se liittyy laajemmin siihen, että mielestäni yksi pääkysymys Helsingissä on, että ei rakenneta vääriin paikkoihin. Konkreettisia asioita on, että Keskuspuistosta ei saa haukata paloja rakentamiseen. Kivinokkaa ei saa rakentaa. Sen on lahjoittaja lahjoittanut sotien jälkeen virkistyskäyttöön eikä kaupunki saa rikkoa ehtoa eikä hävittää lahjoituspaperia. Vartiosaarta ja muita lähisaaria ei saa rakentaa. Rannat tulee pitää yleisessä käytössä. Espoon rantaulkoilureitin kaltainen reitti tulee toteuttaa Helsingissä länsirajalta itärajalle ja sopia että se jatkuu itään ja yhdistyy Espoon reittiin. Siellä missä on taloja, joudutaan se ottamaan huomioon. On oikein, että kaupunkilaiset näissä ja muissa kohdin puolustavat metsiään ja virkistysalueitaan ja rantojaan. Rakentaminen tulee suunnata ratojen varsille nauhamaisesti ja tehdä tarpeelliset kehäraiteet.
Metsä on ollut minulle aina tärkeä asia. Eri vuoden aikoina, päivällä, yöllä. Siihen ei sisälly pelkoa niin kuin monilla vaan turvallisuuden tunne. Ulkoilen, lenkkeilen mielellään metsässä.
Metsien talousmetsäkäyttö on mielestäni tarpeen. Täysin suojeltujen ja puhtaiden hyvin hoidettujen talousmetsien välissä on paikkansa metsillä joita hyödynnetään tai hoidetaan niin, että on taloudellista merkitystä, mutta samalla virkistysarvot ja suojeluarvot huomioon ottaen. Ei tarvitse aina olla jakoa puhtaasti jompaankumpaan. Helsingin metsissä on osaksi kyse tästä ja osaksi suojelusta kokonaan. Eli hoitoa ja taloudellista merkitystä puiden kaadosta tällöin on, mutta maisema-, luonto- ja virkistysarvot huomioon ottaen.
Kysymys 2. Kannatan kansanäännestysten käyttöä nykyistä helpommin eikä vain niin, että pitää kerätä nimet aloitteeseen, vaan kaupungin tulee järjestää neuvoantava äänestys vaalien yhteydessä tai välillä vaikkapa listaamalla kysymykset ja äännestys tehdään samalla kertaa. Metsäaihe sopii hyvin tähän yhtenä aiheena.
Kysymys 3. Lähidemokratia on Helsingin ja seudun yksi avain kysymys. Olen yhtenä pääteemana aina pitänyt sitä, että pitää kehittää lähidemokratian pohjalle rakennettua kunnallista demokratiaa. Se, että on vain yksi valtuusto ja keskitetty päätöksenteko, ei ole toimiva, vaan päätösvaltaa tulee siirtää alueille alueita koskevissa asioissa ja laajemmat asiat käsitellään sitten valtuustossa. Eräs malli ovat aluevaltuustot, joille olisi päätösvaltaa ja budjettirahaa. Esim. Helsinki-Vantaan kokoisella alueella niitä voisi olla esim. noin 10 kpl. Yksi kattaisi aina joukon asuma-alueita, jotka muodostavat luontevan kokonaisuuden. Osalle asioista pitäisi saada lopullinen vahvistus koko kaupungin valtuustosta. Lähidemokratia avaisi mahdollisuuden Helsingin ja Vantaan yhdistymiseen. Muuten sitä on vaikea hyväksyä. Neuvoa-antavat kansanäännestykset tarvitaan rinnalle (ks. kohta 2). Sitova kansanäännestys tulisi myös tehdä mahdolliseksi, mutta siitä, miten ja missä asioissa, tarvittaisiin keskustelua.
Näkisin, että lähidemokratia etenisi siten, että alettaisiin asukkaiden toimesta järjestää asukastilaisuuksia, joissa käsitellään alueen kehittämistavoitteita. Lähialueiden tulisi tehdä yhteistyötä. Joku voisi myös kirjoittaa mallin kunnanosavaltuuston (asuma-aluevaltuuston) toimintaperiaatteista.
Antero Nummiranta (STP)
1) Stadin metsiä tulee ehdottamasti puolustaa. Vielä täällä voi nähdä sellaisia ihmeitä, kuin kilpikaarnapetäjiä, jotka maakuntien talousmetsistä ovat ajat sitten loppuneet. Metsävyöhykkeet toimivat suojamuureina ja saastesieppareina liikenteen päästöjä vastaan. Olen asunut kohta 27 vuotta Keskuspuiston tuntumassa ja metsä on tuonut elämääni enemmän hyviä fiiliksiä kuin meri. Puistoa on reunoilta nakerreltu sieltä ja täältä. On hyvä, että puiston hoitotoimenpiteet on sovittu kevyiksi: jätetään kaatuneita runkoja maatumaan jne. Puisto pysyköön monimuotoisena metsänä, jossa elämän kirjo mahdollistuu. Olen nähnyt 150 m päässä Pasilan tornista piisamin, rusakon, huuhkajan, ketun, lumikon ja kärpän. Kaneista en tykkää, ne söivät keväällä nousseet valkosipulin versot, myöhemmin salaatit, persiljat, pavut ja purjot, jopa kultapallon varret. Metsä järjestää iloa ja yllätyksiä; aina voi löytää uusia ihmetyksen aiheita. Metsä on terveyden lähde.
2) Kaavoitus etenee monesti kaukana tavallisen kuntalaisen havaitsemattomissa. Asioista on sovittu jossain jo ajat sitten, kun ihmiset vasta havahtuvat johonkin elinympäristöä uhkaavaan rakennushankkeeseen. On oikein, että kansanäänestys voisi vielä kääntää pahat päätökset. Kaavoituksen pitäisi olla läpinäkyvää ja avointa. Jos asioita on ajettu asukkailta salassa, on aivan oikein, että vielä olisi hätäjarrun paikka asumisen viihtyvyyden ja luonnon puolesta olemassa. Jokainen päätös on myös terveyspäätös kunnassa.
3) Tuo 5 % kuntalaista tuntuu ensin sopivalta kokonaisen suurkaupungin mittakaavassa, mutta kaupunginosatasolla voi olla vain muutamaa tuhatta asukasta syvästi koskettava metsäluonnon uhka. Silloin täytyisi olla lähidemokratiapykälä, jolla lähiympäristöä voitaisiin puolustaa paremmin kuin vain lausuntotasolla. Tulevat valtuutetut tulee pitää hyvin informoituina, mutta mitäpä sitten, jos koko asiaa ei tuoda edes valtuustoon. Jos ei pykälät riitä, mennään metsän ystävät kaikki, yli puoluerajojen, puolustamaan rakkaita puitamme.
http://nummiranta.blogspot.com
2) Kaavoitus etenee monesti kaukana tavallisen kuntalaisen havaitsemattomissa. Asioista on sovittu jossain jo ajat sitten, kun ihmiset vasta havahtuvat johonkin elinympäristöä uhkaavaan rakennushankkeeseen. On oikein, että kansanäänestys voisi vielä kääntää pahat päätökset. Kaavoituksen pitäisi olla läpinäkyvää ja avointa. Jos asioita on ajettu asukkailta salassa, on aivan oikein, että vielä olisi hätäjarrun paikka asumisen viihtyvyyden ja luonnon puolesta olemassa. Jokainen päätös on myös terveyspäätös kunnassa.
3) Tuo 5 % kuntalaista tuntuu ensin sopivalta kokonaisen suurkaupungin mittakaavassa, mutta kaupunginosatasolla voi olla vain muutamaa tuhatta asukasta syvästi koskettava metsäluonnon uhka. Silloin täytyisi olla lähidemokratiapykälä, jolla lähiympäristöä voitaisiin puolustaa paremmin kuin vain lausuntotasolla. Tulevat valtuutetut tulee pitää hyvin informoituina, mutta mitäpä sitten, jos koko asiaa ei tuoda edes valtuustoon. Jos ei pykälät riitä, mennään metsän ystävät kaikki, yli puoluerajojen, puolustamaan rakkaita puitamme.
http://nummiranta.blogspot.com
Britt-Marie Valo (STP)
1) Luonnolliseti olisin, asun itsekin metsän laidalla sijaitsevassa kerrostalossa. Ymmärrän ehdottomasti sen, mitä jokaisen ihmisen henkinen hyvinvointi edellyttää, kun olen kotoisin saaristosta. Muutimme tähän paikkaan keskeltä Helsinkiä juuri nykyisen luonnon läheisyyden vuoksi.
2) Tietenkin kannatan, edellisessä vastauksessa mainitsemistani syistä johtuen.
3) Kannatan toimin itsekin esim. kansalaisliikkeissä, kuten hiljattain oli "Tontinvuokraajat-liike"-mielenilmaisu, sillä muuten poliitikkoja ei saada ymmärtämään asioiden tolaa. Pelkään pahoin, että tämä koskee myös osaa ns. peruskansalaisia, koska he ovat turtuneet. Uskon ja toivon, että 60-luvun lopulla vallinnut vireä henkinen ilmapiiri pääsee taas esille, sillä näin ei voi jatkua. Itse olen valmis puhumaan ja toimimaan tämän asian puolesta, mutta jos en minä tule valituksi, niin tuen kaikkia, jotka ajavat samaa asiaa/toimintatapaa.
2) Tietenkin kannatan, edellisessä vastauksessa mainitsemistani syistä johtuen.
3) Kannatan toimin itsekin esim. kansalaisliikkeissä, kuten hiljattain oli "Tontinvuokraajat-liike"-mielenilmaisu, sillä muuten poliitikkoja ei saada ymmärtämään asioiden tolaa. Pelkään pahoin, että tämä koskee myös osaa ns. peruskansalaisia, koska he ovat turtuneet. Uskon ja toivon, että 60-luvun lopulla vallinnut vireä henkinen ilmapiiri pääsee taas esille, sillä näin ei voi jatkua. Itse olen valmis puhumaan ja toimimaan tämän asian puolesta, mutta jos en minä tule valituksi, niin tuen kaikkia, jotka ajavat samaa asiaa/toimintatapaa.
torstai 2. lokakuuta 2008
Ari Kukkonen (STP)
1) Ilman muuta.
2) Epäilen, että kansanäänestys toimii huonommin kuin valtuuston kautta ympäristö- ja muiden kansalaisliikkeiden tukemana ja painostamana.
3) Viittaan vastaukseeni kohdassa 2).
2) Epäilen, että kansanäänestys toimii huonommin kuin valtuuston kautta ympäristö- ja muiden kansalaisliikkeiden tukemana ja painostamana.
3) Viittaan vastaukseeni kohdassa 2).
lauantai 20. syyskuuta 2008
STP:n kuntavaaliehdokkaat Helsingissä 2008
Suomen työväenpuolueen kuntavaaliehdokkaat 2008 (25 ehdokasta, kyselyyn vastanneita 7)
Auervuolle Esko
El Sayed Abouraya
Haavisto Juho
Haavisto Nina
Heikkinen Paavo
Katajaranta Reijo
Keskivaara Rosa-Maria
Kukkonen Ari
Laitinen Matti
Lehtola Larmo
Männikkö Heikki
Männikkö Tarja
Nummi Mikko
Nummiranta Antero
Orava Matti
Ouarab Sami
Paakkolanvaara Liisa
Pyrrö Teemu
Rahikainen Janne
Rahikainen Ville
Saksa Jani
Sipilä Heikki
Tiainen Pekka
Valo Britt-Marie
Wickholm Leo
Auervuolle Esko
El Sayed Abouraya
Haavisto Juho
Haavisto Nina
Heikkinen Paavo
Katajaranta Reijo
Keskivaara Rosa-Maria
Kukkonen Ari
Laitinen Matti
Lehtola Larmo
Männikkö Heikki
Männikkö Tarja
Nummi Mikko
Nummiranta Antero
Orava Matti
Ouarab Sami
Paakkolanvaara Liisa
Pyrrö Teemu
Rahikainen Janne
Rahikainen Ville
Saksa Jani
Sipilä Heikki
Tiainen Pekka
Valo Britt-Marie
Wickholm Leo
torstai 18. syyskuuta 2008
Helsingin ehdokaslistat valmiiksi
Kuntavaalien ehdokaslistojen jättöaika päättyi viime tiistaina 16.9.
Kokoomus, SDP, Vihreät ja Vasemmistoliitto asettivat kaikki ehdolle maksimimäärän ehdokkaita, siis 127 kukin.
Keskustalla on Helsingissä 113, Kristillisdemokraateilla 65 ja Perussuomalaisilla 64 ehdokasta. Rkp:n listoilla on puolestaan 92 ehdokasta, joista kolme on sitoutumattomia liberaaleja.
Helsinki-listat -niminen yhteislista asettaa 66 ehdokasta neljästä eri ryhmästä, jotka ovat Asukaslista (12), Naislista (9), Kulttuurilista (15) ja SKP (30).
Suomen työväenpuolue on asettanut Helsingissä 25 ehdokasta, Itsenäisyyspuolue 14 ehdokasta, Köyhien asialla 12, Senioripuolue 7 ja Kommunistinen Työväenpuolue 5 ehdokasta.
Kokoomus, SDP, Vihreät ja Vasemmistoliitto asettivat kaikki ehdolle maksimimäärän ehdokkaita, siis 127 kukin.
Keskustalla on Helsingissä 113, Kristillisdemokraateilla 65 ja Perussuomalaisilla 64 ehdokasta. Rkp:n listoilla on puolestaan 92 ehdokasta, joista kolme on sitoutumattomia liberaaleja.
Helsinki-listat -niminen yhteislista asettaa 66 ehdokasta neljästä eri ryhmästä, jotka ovat Asukaslista (12), Naislista (9), Kulttuurilista (15) ja SKP (30).
Suomen työväenpuolue on asettanut Helsingissä 25 ehdokasta, Itsenäisyyspuolue 14 ehdokasta, Köyhien asialla 12, Senioripuolue 7 ja Kommunistinen Työväenpuolue 5 ehdokasta.
lauantai 23. elokuuta 2008
Kaupunkimetsäliikkeen kuntavaaliblogi aukeaa syyskuussa
Kuntavaalit 2008 (ks. myös täältä) lähestyvät, ne järjestetään 26.10.2008.
Tätä ennen Kaupunkimetsäliike kysyy Helsingin kuntavaaliehdokkailta kolme kiperää kysymystä, jotka koskevat kaupunkimetsien suojelua.
Kysymykset julkaistaan näillä sivuilla syyskuussa, ja tänne kerätään myös ehdokkaiden vastaukset.
Blogi toimii tiiviissä yhteydessä Kaupunkimetsä-blogin kanssa.
* * *
Puoluerekisterissä 20.8.2008 olevat puolueet rekisteröimisjärjestyksessä (linkki):
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
Suomen Keskusta
Kansallinen Kokoomus
Ruotsalainen kansanpuolue
Suomen Kristillisdemokraatit
Vihreä liitto
Vasemmistoliitto
Perussuomalaiset
Suomen Kommunistinen Puolue
Suomen Senioripuolue
Kommunistinen Työväenpuolue
Suomen Työväenpuolue
Itsenäisyyspuolue
Köyhien asialla
Tätä ennen Kaupunkimetsäliike kysyy Helsingin kuntavaaliehdokkailta kolme kiperää kysymystä, jotka koskevat kaupunkimetsien suojelua.
Kysymykset julkaistaan näillä sivuilla syyskuussa, ja tänne kerätään myös ehdokkaiden vastaukset.
Blogi toimii tiiviissä yhteydessä Kaupunkimetsä-blogin kanssa.
* * *
Puoluerekisterissä 20.8.2008 olevat puolueet rekisteröimisjärjestyksessä (linkki):
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
Suomen Keskusta
Kansallinen Kokoomus
Ruotsalainen kansanpuolue
Suomen Kristillisdemokraatit
Vihreä liitto
Vasemmistoliitto
Perussuomalaiset
Suomen Kommunistinen Puolue
Suomen Senioripuolue
Kommunistinen Työväenpuolue
Suomen Työväenpuolue
Itsenäisyyspuolue
Köyhien asialla
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
