Näytetään tekstit, joissa on tunniste Vihreät. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Vihreät. Näytä kaikki tekstit

maanantai 20. lokakuuta 2008

Sinikka Sokka (Vihr. sit.)

1. Olisin, todellakin.

2. Kannatan kansanäänestystä, koska se toisi vielä enemmän ihmisten tietoisuuteen, kuinka tärkeä asia metsien säilyttäminen luonnonmukaisina ja rakentamattomina on.

3. Tottakai, kannatan lähidemokratian vahvistamista. Kansalaisvaikuttamista pitää huomattavasti helpottaa. Kyllä täytyy vähemmälläkin saada tärkeät asiat käsittelyyn kuin keräämällä 25 000 allekirjoittajaa!

sunnuntai 19. lokakuuta 2008

Sanna Vesikansa (Vihr.)

1. Ehdottomasti. Asun Keskuspuiston laidalla Pirkkolassa ja lähimetsät ovat tärkeät ulkoilijoille, lasten leikkeihin ja myös eläimille. Suojelu säilyttäisi metsät myös jälkipolville.

2. Kannatan. Kansalaisten mielipidettä tulisi kysyä, sillä metsien käyttäjillä voi olla aivan erilainen kuva hoidon tarpeesta kuin rakennusvirastolla. Pirkkolan metsiä on karsittu kovalla kädellä ja mm. melutaso Kehä ykkösen vieressä on noussut hurjasti. Ei voi enää puhua virkistävästä lenkkimaastosta.

3. Kannatan lähidemokratiaa ja samalla seudullisen yhteistyön lisäämistä. Jos pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyötä lisätään, täytyy myös paikallista osallistumista vahvistaa.

torstai 16. lokakuuta 2008

Sarianne Karikko (Vihr.)

1. Myös kaupunkilaisella on oltava luontoon ja metsiin, jotka ovat korvaamattomia virkistäytymisalueita asukkailleen. Juoksemista harrastavana Helsingin metsä- ja luontokohteet ovat minulle yksi tärkeimmistä teemoista, joiden vuoksi olen ehdokkaana. Erityisen tärkeää on säilyttää vielä jäljellä olevat luontoalueet riittävän laajoina, minkä vuoksi esimerkiksi Keskuspuistosta ei tule lohkaista enää palaakaan. Olen sitoutunut kaupunkimetsien suojeluun, mikäli tulen valituksi valtuustoon.

2. Kuntalaisten aloitteellisuus päätöksentekijöiden suuntaan on aina kannatettavaa!

3. Edelliseen vastaukseen viitaten: kyllä, kuntalaisten vaikuttamiskeinoja ja lähidemokratiaa on vahvistettava. Edustuksellinen demokratia on välttämättätön, muttei riittävä yhteisten asioiden hoitamiselle. Kuntalaisten ja kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa ympäröivään yhteiskuntaansa on päätöksenteon areenasta (kunta, valtio, EU) riippumatta vahvistettava. Madaltuneet äänestysprosentit ovat osaltaan seurausta demokratian kriisistä ja siitä, etteivät ihmiset koe pystyvänsä vaikuttamaan liian etäiseltä tuntuvaan päätöksentekoon. Tämän tilanteen korjaamiseksi on poliitikkojen oltava valmiita ennakkoluulottomiin ja rohkeisiin toimenpiteisiin.

keskiviikko 15. lokakuuta 2008

Tuomas Rantanen (Vihr.)

1) Totta kai. Sekä kaavoituksella siten että riittävän isoja välimetsiä ja viherkäytäviä todella säästetään (tästä olen kampaillutkin mm viime yleiskaavan yhteydessä) että niin, että rakennusviraston puisto-osaston metsänhoitajameininkiä hillittäisiin siten että pääpaino kaupunkimetsissä olisi luonnontilaisuuden säilyttämisessä eikä metsien kehittämisessä hoitopuistojen suuntaan. Hoitopuistot ovat asia erikseen ja usein osa rakennettua kulttuuriympäristöä, niiden logiikka voi olla puutarhurin, mutta nämä kaupunkimetsät ovat nimenomaan ihmisillekin tärkeitä luonnon sirpaleita.

2) Jo vain. Olen varma että jos asiasta keskusteltaisiin enemmistö olisi luonnontilaisempien kaupunkimetsien puolella. Nykyistä useampi myös ymmärtäisi että kaupunkimetsien hoitokäytännöillä ja lähiympäristön luontokokemuksilla on yhteyttä. Nyt moni ajattelee että tikat, rusakot ja ketut on kivoja, mutta ei ehkä hoksaa että niiden olemassa olo riippuu siitä miten kovalla kädellä kaupunkimetsiä hoidetaan.

3) Kyllä. Kansanäänestyksiä pitäisi järjestää muiden vaalien yhteydessä. Kaupunginosavaltuustojen ja esimerkiksi nuorisovaltuuston suhteen olen hiukan skeptinen siksi että usein näiden rooli jää todellisen päätöksenteon jalkoihin. Mutta jos pääkaupunkiseudun kunnat yhdistettäisi, olisi viimeistään pakko kehittää niitä. Toisaalta jo nyt pääkaupunkiseudun yhteistyö on niin suurta ja valtaa niiden suhteen käytetään pienissä kabinettiryhmissä ilman suoraa kansanvallan mandaattia, joka tuottaa demokratiavajetta. Siksi olisi tärkeää valita myös ylikunnallista päätöksentekoa varten edustajia vaaleilla.

maanantai 13. lokakuuta 2008

Pirkko Telaranta (Vihr., sit.)

1. Kyllä, olen valmis puolustamaan. Toivon silti, että metsät pidetään siisteinä ja säästäen hoidettuina niillä kohdin, jossa ne ovat pihojen sekä pyörä- ja / tai kävelyreittien välittömässä läheisyydessä.

2. En ole vakuuttunut kansanäänestyksen onnistumisesta. Ennemminkin niin, että pidetään hyvät yhteydet ja suorat vaikutuskanavat niihin, jotka suunnitelmia ja päätöksiä tekevät. Eli sekaan vaan! Huolehditaan siitä, että syntyy vain oikeita ja metsää suojelevia päätöksiä.

3. Lähidemokratiaa tulee tukea ja vahvistaakin. Nythän eri alueilla on kovin erilaista aktiviteettia oman kotiseudun suhteen - kaikki eivät edes miellä omaa kaupunginosaansa kotiseudukseen. Kaupunginosayhdistyksiä pitäisi tukea ja aktivoida. Jollei kaupunginosassa sellaista ole, se pitäisi perustaa.

perjantai 10. lokakuuta 2008

Satu Väkiparta (Vihr.)

1. EHDOTTOMASTI!

2. En kannata neuvoa-antavaa kuntaäänestystä. Kaupunkimetsien kohtalo on liian tärkeä. Näissä kuntavaaleissa tullaan tekemään kaikkien aikojen huonoin äänestysaktiivisuus. Kansanäänestyksissä on ongelmana, miten ihmiset saataisiin aktivoitua äänestämään. Jos kuntavaaleisssa noin 50 % asukkaista valitsee valtuustot, kansanäänestyksessä riskinä on, että esimerkiksi vain 10 % ihmisistä kokisi asian niin tärkeäksi, että vaivautuisi äänestämään. Kansanäänestyksen tulos olisi siis pienen porukan päätös. Äänestys on myös kallista. Mieluummin käyttäisin äänestykseen menevät rahat metsien suojeluun.

3. Kannatan ehdottomasti lähidemokratian vahvistamista. Nykyisellään ihmiset kokevat päätöksenteon etäiseksi ja päätösprosesseihin on vaikea päästä mukaan. Erilaisia kansalaisfoorumeita tarvittaisiin lisää, joissa vuorovaikutus olisi todellista. Netti mahdollistaisi monenlaiset keskustelufoorumit ja esim. kansalaisten "kyselytunnit" valtuutetuille. Kaupunkilaiset pääsisivät mukaan päätöksentekoon ja päättäjät kuulisivat arvokkaita mielipiteitä ja ideoita.

Ilkka Veiström (Vihr.)

1. Ehdottomasti. Kuten suuri osa suomalaisista, olen aktiivinen luontoihminen. Ympäristö on pääomaa, joka tuottaa pitkällä aikavälillä merkittävän tuoton. Ollessamme liian harkitsemattomia kuluttamaan pääomaa, kulutamme tulevaa hyvinvointia ja taloudellisia resursseja. Ympäristökysymyksissä tulee aina katsoa asioita pitkällä aikavälillä.

2. Kyllä ja ei. Mielestäni kansanäänestykset ovat todella tärkeä juttu ja löytyyhän niihin kehotus myös kuntalaista. Toivoisin vain kovin, ettei tällaisesta asiasta tarvitsisi äänestää, kun ollee selvää, mitä kuntalaiset asiasta ajattelevat. Toinen vaihtoehto, joka olisi todennäköisempi ja helpompi toteuttaa, olisi tehdä asiasta laaja selvitys ja mielipidetutkimus.

3. Asioissa, jotka eivät suoranaisesti kosketa tosiaan suurinta osaa kuntalaisista, on mahdotonta saada riittävää kannatusta kansanäänestykselle. Meillä on kuitenkin olemassa myös paljon helpompia tapoja lähestyä asiaa.

Yhtenä erinomaisena vaikutuskeinona itse pidän kuntalain 28§ aloiteoikeussäädöstä. Aloiteoikeusasiassa kuntalaki on mielestäni ehkä hieman epäselvä. Siinähän mainitaan, että kuntalaiset voivat tehdä kuntalaisaloitteita, ja jos siihen saadaan vähintään 2 % kunnan äänioikeutetuista allekirjoittajiksi, tulee valtuuston käsitellä aloite viimeistään kuuden kuukauden kuluessa asian vireilletulosta.

Henkilökohtaisesti, ilman asiaa tarkemmin mistään tarkistamatta, olen kuitenkin tulkinnut omassa toiminnassani samaista pykälää niin, että toki vähempikin kannatus riittää, mutta sen velvoittavuus on heikompi. Toisaalta kuka tahansa voi milloin vain ottaa yhteyttä kunnanvaltuutettuun ja pyytää häntä viemään aloitteen valtuustoon. Silloin se on pakko käsitellä.

Itse kerään kotialueellani Ullanlinnassa nimiä kuntalaisaloitteeseen/vetoomukseen. Haluan pienkoirapuiston alueellemme. Ymmärrän hyvin minkä tahansa organisaation turhautuman kaupungin byrokratian ja virkamieskoneiston edessä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että me kuntalaiset valitsemme kunnanvaltuuston ja kunnanvaltuusto kunnan korkeimpana päättävänä elimenä toimii virastojen ja kaupungin työntekijöiden johtajina. Meillä on loistava kanava vaikuttaa valtuutettujen kautta.

Jari J. Marjanen (Vihr.)

1. Olisin kyllä: puistot ovat tärkeä henkireikä ja vaikuttavat ilmanlaatuunkin.

2. Parempi olisi, että suojelu toimisi kansanäänestyksittäkin, mutta toisaalta sittenhän saataisiin tietää kaupunkilaisten kanta asiaan. Kunnallinen kansanäänestys on aika järeä ja byrokraattinen keino, jota ei pitäisi käyttää liian usein eikä aivan pieniin kysymyksiin.

3. Lähidemokratia on kannatettava ajatus, johon tulee kiinnittää huomiota yhdistettäessä kuntia. Kansanäänestystä tulisi käyttää harkiten: jos niitä olisi liian usein, äänestäjät menettäisivät kiinnostuksensa niihin. Äänioikeutettujen vähimmäismäärällä tulisi olla jokin yläraja, esim. 15 000 äänioikeutettua, koska kiinteä prosenttiosuus nostaa isossa kaupungissa luvun kohtuuttoman suureksi.

torstai 9. lokakuuta 2008

Anu Koskela (Vihr.)

1. Kaupunkimetsät ovat ehdottomasti suojelemisen arvoisia. Helsingistä tekee hienolla tavalla erityislaatuisen se, että täältä löytyvät paitsi kaikki pääkaupungin mahdollisuudet, myös upeaa kaupunkiluontoa. Lähimetsät ovat tärkeitä kaupunkilaisten viihtyvyyden kannalta. Esimerkiksi Kivinokan alue tulisi mielestäni ilman muuta säilyttää nykyisellään, alue ansaitsee pysyvän vuokrasopimuksen.

2. Mielestäni kansanäänestysaloite on kannatettava. Olen varma, että helsinkiläisten enemmistölle kaupunkimetsät ovat kaupungin tärkeitä vihreitä keuhkoja.

3. Lähidemokratiaa tulisi vahvistaa. Tämä sopisi hyvin yhteen pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämisen kanssa: seutuhallinto ja lähidemokratia täydentävät toisiaan.

Timo Pyhälahti (Vihr.)

1. Kyllä. Suurten nykyisten ja tulevien (Sipoonkorpi, Kaupunkipuisto) lailla suojeltujen alueiden lisäksi kaupungin on itse kaavamuutoksin osoitettava huomattava määrä pienempiä lähiviheralueita, joita alueiden tiivistymistä tukeva rakentaminen ei saa tuhota, vaikka niiden viereen tiiviisti rakennettaisiin. Erityisesti rannat tulee säilyttää kaikkien kaupunkilaisten avoimessa käytössä, vaikka niiden ääreen rakennettaisiinkin tiiviisti.

2. Kannatan, ja olen allekirjoittanut asiaa koskevan aloitteen. Kaupungissakin pitää voida säilyttää yhteys ja kosketuspinta luontoon, se on tärkeää asukkaiden hyvinvoinnin kannalta. Toisaalta tällekin alueelle pitää mahtua muutakin kuin kädellisten pesintää ja muita lajin omaksumia käyttäytymis- ja ympäristönmuokkaustapoja.

3. Kannatan. Nykyisten pääkaupunkiseudun kuntien demokratia on etääntynyt liian kauas tavallisista ihmisistä. Kaupunginosavaltuustoja olisi perustettava max noin 50 000 - 100 000 asukkaan alueittain päättämään arkea lähellä olevista asioista suurten talous- liikenne ja kaavoituslinjausten jäädessä metropolihallinnon omalle valtuustolle. Kaupunginosavaltuustoonkin kansalaisaloitteen pitäisi voida saada pienemmällä prosenttimäärällä. Aloitteita olisi voitava tehdä, niistä keskustella ja yhteisiä asioita muutenkin käsitellä verkkodemokratian keinoin niin, että käyty keskustelu todella otetaan huomioon päätöksenteossa. Kaupungin on myös hyödynnettävä nykyistä tehokkaammin verkkoviestintää niin, että asukkaat saavat paremmin tietoa siitä, mitä heidän asuin- ja työympäristössään on suunnitteilla.

Julia Virkkunen (sit. Vihr.)

1. Jep.

2. Kannatan aloitetta, ja olen sen myös allekirjoittanut. Koska aloite on hyvä.

3. Kyllä ja toki. Jos ihmiset oikeasti kokisivat, että asioihin VOI vaikuttaa, he myös ehkä kiinnostuisivat aidommin elämänsä ympäristöstä ja siitä, mitä siinä tapahtuu. Mitä politiikkaan tulee, moni väsyy jo pelkästä sen ajattelemisesta. Eikä ihme. Politiikka on monelle elämästä vieraantumisen synonyymi. Lähidemokratian vahvistaminen voisi muuttaa tätä asioiden surullista (mutta ymmärrettävää) tolaa. Mitä paikallisemmin asioista päätetään, sen parempi.

Jos 25 000 nimen kerääminen on päättäville tahoille vain osoitus siitä, että ihminen on asiansa kanssa tosissaan, eikä se silti vielä välttämättä anna aihetta muuhun kuin asian ottamiseen valtuustokäsittelyyn, tilanne on melko surkea. Kaikelle sille ajalle ja energialle, joka nimien keräämiseen käytettiin, voisi olla muutakin käyttöä. Vaikkapa sen saman asian edistämisessä käytännössä, jollain vähemmän turhauttavalla tavalla.

Sari Näre (Vihr.)

1. Kyllä. Tulevien sukupolvien oikeutta metsiin tulee suojella.

2. Jos asialle ei muuten riitä tarvittavaa kannatusta, siinä tapauksessa. Äänestäjistähän riippuu valtuuston kokoonpano: jos kokoomus ja demarit jatkavat vallassa, metsät saattavat olla uhattuina.

3. Lähidemokratiaa ja kansalaisvaikuttamista voisi helpottaa kehittämällä siihen esimerkiksi sähköisiä menetelmiä - vaikkapa kansalaisten kantapankkia.

Leena Eerola (Vihr.)

1. Kyllä.

2. Mielestäni kansanäänestys tässä kysymyksessä on liian raskasliikkeinen. Kuntaliitoksissa kannatan kansanäänestystä. Asukkaiden kanssa tulee käydä keskustelua asiasta järjestämällä eri puolia kaupunkia keskustelutilaisuuksia.

3. Kannatan lähidemokratian vahvistamista. Olen aina ollut lähidemokratian kannalla.

Walter Rydman (Vihr.)

1. Ilman muuta. Viheralueita on nakerrettu jo tarpeeksi. Puistot ja metsät ovat keskeisiä ihmisten viihtymiselle, virkistykselle ja kaupungin ilmanlaadulle. Uudisrakentamiselle on tilaa nykyisillä asuinalueilla vielä runsaasti. Tyylikkäällä ja ympäristön huomioivalla suunnittelulla asuinlähiöitä pystytään ongelmitta tiivistämään. Samalla viihtyvyyttä voi parantaa.
Rakennusten korottaminen tai täydennysrakentaminen nykyisten kerrostalojen läheisyyteen ovat hyviä vaihtoehtoja. Rakennusoikeuden voi luovuttaa kiinteistöille, jotka saavat sen hyödyntämisestä rahaa tuleviin remontteihinsa.
Kaupunkimetsien osalta askarruttaa se, kuinka ne kestävät lisääntyvän asukasmäärän kulutuksen.
Pääkaupunkiseudun kaupunkien kuntaliitoksella kaavoitusongelmat poistuisivat. Kannatan vahvasti yhden metropolin muodostamista Helsingistä, Espoosta, Vantaasta ja Kauniaisista.

2. Vastaus liittyy osin jo seuraavaan kysymykseen. Helsinkiläiset tarvitsevat enemmän demokraattisia vaikutusmahdollisuuksia. Kuntavaalien yhteydessä voisi aivan hyvin kysyä myös kaupunkilaisten kantaa yksittäisiin suurempiin asioihin. Vaalien yhteydessä ehdokkaat joutuvat muodostamaan kysymyksiin varman mielipiteen ja niistä myös keskustellaan perusteellisesti.
Useiden, kuntavaaleista irrallisten kansanäänestysten järjestäminen ei sen sijaan ole järkevää. Ne jäävät helposti muiden asioiden alle eikä into osallistua ole välttämättä korkea.
Neuvoa-antavien kansanäänestysten ohella uskon, että edustuksellisen demokratia kantaa lopulta päätöksenteon suurimman kuorman. Keskeistä on, että vaalien aikaan keskustellaan kunnolla poliittisista kysymyksistä ja nostetaan esille kaupunkilaisia kiinnostavia asioita. Tämä kysely on hyvä esimerkki.

3. Neuvoa-antavat kansanäänestykset ja lähidemokratia ovat kaksi eri asiaa. Kansalaisvaikuttamista pitää helpottaa ja lähidemokratiaa vahvistaa, mutta kansanäänestykset eivät kenties ole paras mahdollinen tie siihen suuntaan.
Tulevaisuuden Helsingissäni lähidemokratia toimii. Kuntaliitoksin on muodostettu metropoli (vastaus 1), jolla on kaksitasoinen hallinto. Alemmalla tasolla tehdään päätöksiä esimerkiksi kaupunginosien tms. hyvin määriteltyjen nykyisiä kaupunkeja selvästi pienempien alueiden osalta. Ylempi taso puolestaan on metropolin valtuusto. Vallanjako on suunniteltava tarkasti.
Monitasoisessa hallinnossa voidaan miettiä myös neuvoa-antavien kansanäänestysten rooli uudelleen. Alemmalle tasolle aloitteen tuomisen pitää olla helpompaa.
Nykyisen järjestelmän pahin ongelma on se, että poliittinen päätöksenteko on häipynyt virkamiesvalmisteluun ja lautakuntiin. Se harvemmin näkyy julkisuudessa. Poliitikkojen tulisi uskaltaa tehdä politiikkaa. Muutos on kiinni meistä poliitikoista itsestämme.
Kansanäänestysaloitteen raja on korkea, mutta en näe syytä sen alentamiseen. Kiinnittäisin enemmän huomiota aiemmin mainitsemiin seikkoihin. Asiat voidaan tuoda keskusteluun myös valtuutettujen kautta.
Mutta. En vastusta kansanäänestyksen järjestämistä. Kysymyksen muotoilu on harkittava tarkkaan. Onkohan kaupunkimetsän käsite kaikille täysin selvä.

Auli Rantanen (Vihr.)

1. Olen valmis puolustamaan metsien suojelua, mikäli niiden hoitoon sitoudutaan. Kaikkia metsikköalueita ei pidä rakentaa "kiinalaisiksi" tai muiksi puistoiksi. Perinteinen suomalainen käy vallan mainiosti.

2. Kansanäänestys sillä alueella, millä metsä sijaitsee. Tuskin Kaivopuistossa asuvaa kiinnostaa Kivikon laidan metsät.

3. Alueellinen lähidemokratia, sitä kannatan. Nykyinen muoto on varsin näennäistä, todellista vaikuttamista ei tapahdu.

keskiviikko 8. lokakuuta 2008

Ritva Laitinen (Vihr.)

1. Ehdottomasti! Pidän kaupungin erilaisten "vihreiden alueiden" (metsät, rannat, viljelypalstat yms.) säilyttämistä virkistyskäytössä erittäin tärkeänä! Helsinki ei saa rakentaa täyteen!

2. Kannatan ja olen itse jo allekirjoittanut ko. adressin.

3. Lähidemokratian vahvistaminen olisi minusta erittäin hyvä asia. Sitä tulisi mielestäni edistää muuttamalla nykyistä päätöksentekomallia.

Taija Ståhlberg (Vihr.)

1. Olisin. Olen erittäin kiinnostunut suojelemaan rakennettujen ympäristöjen yhteyteen jääneitä alueita, joilla eläimet ja luonnon kasvillisuus vielä viihtyvät alueen rauhallisuudesta tai muista syistä johtuen. Tällaisia alueita on myös mm. armeijan käytöstä vapautuvilla linnakesaarilla ja Santahaminassa, jonka kalliot ovat Helsingin ainoita rantoja, joilla hylkeet ja saukot lisääntyvät.

2. Kannatan. Olisi hyvä, että ihmisten arvostus kaupunkimetsiä kohtaan saisi aitoa näkyvyyttä ja huomiota. Kannatan muutenkin, että ihmiset pääsisivät suoraan kertomaan mielipiteensä. Neuvoa-antavia kansanäänestyksiä varten pitäisi kehittää yksinkertainen järjestelmä, jota voisi sitten käyttää useamminkin.

3. Kannatan. Kansalaisvaikuttamisen ja lähidemokratian pitäisi olla luonnollinen osa nykyaikaista yhteiskuntaa. Kuten jo mainitsin pitäisi luoda sellainen yksinkertainen järjestelmä, jota voisi sitten käyttää useamminkin, ettei äänestys vaatisi yhtä rankkaa prosessia kuin nyt. Toisaalta äänestyksiä useammastakin asiasta voisi olla ehkä yhtäaikaakin. Vastuunkantajia saa lisää vain vastuuta jakamalla.

Nykytilassa häiritsee järjestelmän kankeus reagoida tällaiseen tarpeeseen sekä useimpien perinteisten puolueiden ryhmäkuri, jonka vuoksi ryhmän jäsenet eivät saa äänestää esim. vaalilupaustensa mukaisesti. Vihreillä puoluekuria ei ole ja vaikkei se ole ollut alunperin merkittävässä roolissa puolueen valitsemisessa, arvostan sitä suuresti.

http://www.taijastahlberg.org/kuntavaalit2008/index.php

Hannu Oskala (Vihr.)

1. Kyllä. Keskuspuisto ja muut kaupunkimetsät ovat Helsingin ainutlaatuinen ominaispiirre, jota ei saa hukata tai pilkkoa.

2. En usko kaupunkimetsien olevan sen kokoluokan asia, että siitä kannattaa järjestää kansanäänestys. Metsäliikkeellä on muitakin tehokkaita vaikutuskeinoja.

3. Metropolialueemme kunnallisen demokratian ongelmat ovat kaksisuuntaisia: toisaalta ei
kyetä tekemään järkeviä koko aluetta koskevia päätöksiä turhien kuntarajojen vuoksi, toisaalta taas sitten esim. Helsingin Itäinen suurpiiri (yksi Helsingin seitsemästä suurpiiristä) on väkiluvultaan Lahden kokoinen, joka on suomen seitsemänneksi suurin kaupunki. Helsingissä tarvitaan parempaa lähi- ja paikallisdemokratiaa sekä todellista metropolipolitiikkaa. Kaupunkimetsiin tämä liittyy monellakin tapaa.

Outi Alanko-Kahiluoto (Vihr.)

1. Kyllä, olisin valtuutettuna edelleen valmis puolustamaan kaupunkimetsiä. Ks. http://www.outialanko.fi/index.php?p=AvoHakkuut. Käyn itse lähes päivittäin Herttoniemen ja Viikin luonnonsuojelualueen metsissä, enkä voisi kuvitella asuvani kaupungissa ellei lähellä olisi myös metsiköitä. Kaupunkimetsät pitää säilyttää mahdollisimman monimuotoisina ja niitä pitää
uudistaa pienimuotoisesti. Kaupunkimetsät ovat arvokkaita paitsi virkistysalueina myös kaupungin keuhkoina. Myös kaupunkimetsien väliset viherkäytävät pitää suojella.

2. Kyllä, ehdottomasti. Kannatan kaupunkimetsäliikkeen kansanäänestysaloitetta lämpimästi ja olen siksi sen myös allekirjoittanut. Kaupunkia pitää kehittää vuorovaikutuksessa asukkaiden kanssa. Olisi kuitenkin hyvä määritellä mahdollisimman tarkasti ne alueet, jotka haluttaisiin säilyttää rakentamattomina, jotta kaupunkilaiset tietäisivät minkä puolesta antavat äänensä, ja minkä alueiden suojelua on jatkossa seurattava.

3. Kyllä. Kannatan lähidemokratian vahvistamista, ja kansalaisvaikuttamista olisi myös syytä helpottaa. Tarvitaan sekä neuvoa-antavia äänestyksiä että sitovia äänestyksiä. Kansalaisaloitteisiin pitäisi suhtautua vakavammin kuin nyt tapahtuu. Päätöksentekoa on kehitettävä niin, että kaupunkilaisia todella kuunnellaan, eikä vain "kuulla".

tiistai 7. lokakuuta 2008

Jehki Härkönen (Vihr.)

1. Kannatan ehdottomasti kaupunkimetsien suojelua. Metsien lisäksi pitää suojella niiden välillä olevat viherkäytävät.

2. Kannatan kansanäänestystä kaupunkimetsistä. Äänestyksen kohde voisi olla vielä hieman selkeämmin ilmaistu, esimerkiksi osoittamalla kartasta kaikki suojeltavat alueet.

3. Neuvoa-antavien kansanäänestysten rinnalle tarvitaan myös sitovia äänestyksiä. Viisi prosenttia voisi olla sopiva raja sitovan kansanäänestyksen vaatimiselle. Neuvoa-antavia voisi järjestää kevyemminkin. Erityisesti, jos niille kehitetään jokin muu kanava kuin perinteinen koppiäänestys. Esimerkiksi netissä tunnistautumisen perusteella suoritettu äänestys voisi olla mahdollinen neuvoa-antavassa äänestyksessä.

www.jehki.net