torstai 16. lokakuuta 2008

Sampo Villanen (Vas.)

1) Helsingin jatkuva ja kova asuntopula helpottaa vähän, kun Sipoosta liitetyt maat (paitsi Sipoonkorven suojeltava alue) ja satama-alueet vapautuvat käyttöön ja toivottavasti Malmin lentokentän alue. Silti kaupunkirakennetta on syytä tiivistää, ihan ekologisista syistä: kunnallistekniikan tehokkuus tarkoittaa, että putkia ja johtoja tarvitsee vetää vähemmän ja niiden hyötysuhde paranee.

Kaupunkimetsät ovat kuitenkin tärkeä asia, ja eri puolilla kaupunkia pitää säilyttää metsiä, jotka ovat esimerkiksi lapsille hyvin jänniä ja opettavaisia paikkoja. Metsät parantavat ilmanlaatua ja ovat aikuisille tärkeä epäkaupallinen virkistäytymisalue. Ilman muuta Helsingissä on suojeltava kaupunkimetsiä, mutta ei ehdottomasti, jos asuntorakentaminen menee jumiin, kuten viime aikoina. Vuokra lohkaisee kuitenkin monen tulot lähes kokonaan, joten vuokrat on saatava alaspäin.

Olennaisia ekologisia käytäviä ei saa rikkoa eikä asukkailta saa hävittää tärkeitä metsiä. Metsien "hoitaminen" on varmasti tarpeetonta ja haitallistakin silloin, kun luonnonmukainen metsä halutaan muuttaa luonnottomaksi.

2) Kannatan kaikkia kansanäänestyksiä. Päättäjät ovat erkaantuneet äänestäjistä, ja näin saadaan aikaan kunnollista julkista keskustelua sekä ohjaksia päättäjille vaalien välillä. He ovat kaupunkilaisten palveluksessa, eivät yläpuolella. Myös kaupunkimetsäliikkeen aloitteen olen allekirjoittanut. Itse äänestyksessä olisi hyvä kysyä vähän yksityiskohtaisemmin, millaisia toimia ei haluta tehtävän, jottei äänestyksen tulos jää vain yleiseksi neuvoksi. Esimerkiksi metsien hoitotoimenpiteet jotka tosiasiassa muuttavat niiden luonnetta, olisi syytä ottaa esille.

3) Omassa kampanjassani olen halunnut ottaa esille juuri demokratian kysymykset. Nykytilanne on surkea, ja politiikka on monelle ihmiselle epämääräistä puuhastelua, josta he eivät haluakaan tietää. Ehdotan että kehitetään kaupunginosakokouksia tai -parlamentteja, joille jaetaan 5 % kaupungin budjetista. Tällä tavalla paikallisesti tärkeitä asioita voidaan tehdä silloinkin, kun kaupunginvaltuutetut eivät niitä näe. Tähän liittyy myös kansanäänestysten todellinen käyttöönotto suurista asioista. 2500 pitäisi olla rajana sitovalle kansanäänestykselle (sitovuus edellyttäisi että äänestysprosentti on yli 50). Lakia on tältä osin muutettava. Kunnallisia neuvoa-antavia kansanäänestyksiä pitää järjestää, jos 2 % asukkaista niin haluaa. Tällöin valtuuston on otettava asia käsittelyyn. Ranskassa näitä menetelmiä on kehitetty, ja sieltä voidaan ottaa erilaisia malleja esimerkiksi korttelikohtaisesta päätöksenteosta. Pääkaupunkiseudun kunnat voidaan yhdistää vasta, kun meillä on jonkinlainen lähidemokratia, joissa kaupunginosilla on omaa päätösvaltaa. Jos ei ole, kuntien yhdistäminen on hyvin vaarallista demokratialle.

Kiitos kaupunkimetsäliikkeelle aktiivisesta ja aikaansaavasta kaupunkilaistoiminnasta!

Sampo Villanen

Ei kommentteja: