tiistai 30. syyskuuta 2008

Arja Katriina Ylänkö (SDP)

1. Kaupunkimetsät ovat ehdottomasti suojeltava. Ne tarjoavat vehreyttä ja virkistystäjokaiselle kaupunkilaisella. Tuovat kaupunkimiljööseen muutakin kuin betonia. Koko Vantaanjoen uoman seudusta voisi tehdä virkistysaluetta, Hyvällä suunnittelulla ja joki ja sen ympäristö kuntoon huolehetien.

2. Kannatan, kaikki kaupunkia koskevat päätökset tuleeperustua demokratiaan. Tällainen aihe tulee olla äänestämisen piirissä heillä, joita asia koskee arjessa.

3. Kaupunkia voi käsitellä lähiöittäin, pienemmissä yksiköissä. Äänestysmahdollisuudet on oltava sellaiset, että niillä on jotakin merkitystä.

Jukka Jonninen (Vihr.)

1. Lapsuuteni Koskelan metsissä ja kallioilla viettäneenä osaan arvostaa kaupunkimetsiä. Puistojen lisäksi on tärkeätä että kaupungista löytyy myös "luonnontilaisia" metsäalueita, joissa samoilla, ulkoiluttaa koiria, ulkoilla, pyöräillä jne. Yksi vaaliteemoistani on tiivis ja korkea rakentaminen. Tämä edesauttaa osaltaan myös kaupunkimetsien säilymistä, kun sama ihmismäärä saadaan mahtumaan pienempään tilaan. On myös tärkeätä, että tiiviisti asuvilla on lähellä kotiaan virkistysalue, vähintään puisto mutta mieluummin metsäalue. Olisin siis valtuutettuna valmis puolustamaan lähimetsiä ja näen tiiviin ja korkean suosimisen myös tähän pyrkimisenä. Vaaliteemoistani löytyy lisätietoa vaalisivuiltani: www.jukkajonninen.fi

2. Kansanäänestys on nähdäkseni aivan liian raskas, jäykkä ja vaillinnainen toimenpide kaupunkimetsien suojelemiseksi. On hyvin vaikeata muotoilla kysymystä järkeväksi, koska se edellyttää mm. useita hyvin vaikeita käsitteenmäärittelyjä ja niihin liittyviä laihoja poliittisia kompromisseja. Kysymyksestä tulisi siis joko liian laiha ja ympäripyöreä tai sitten niin kattava, että se sitoisi päättäjiä liiankin kanssa. Parempi vaihtoehto on valita valtuustoon lähimetsistä huolta kantavia ehdokkaita ja luottaa näiden kykyyn tehdä metsiä koskevia päätöksiä.

3. Helsingin - ja metropolialueen - demokraattinen järjestelmä on rikki. Valta on karannut aivan liian kauas kansasta, mikä passivoittaa ja vieraannuttaa ihmisiä politiikasta, myös omien lähialueidensa asioista. Toisaalta metropolialueen kuntien välinen kilpailu johtaa ratkaisuihin - etenkin kaavoituksessa - jotka eivät ole pitkällä tähtäimellä kenenkään edun mukaisia. Olen ehdottanut mallia (http://thexder82.livejournal.com/9697.html), jossa yhdistyneen metropolialueen hallinto jaetaan kahteen osaan: metropoliparlamenttiin ja kaupunginosavaltuustoihin. Tämä edistäisi merkittävästi kansalaisvaikuttamista ja toisi politiikan ja päätöksenteon lähemmäksi ihmisiä. Olen varma, että tällainen uudistus edistäisi myös lähimetsien suojelua, kun kaupunginosavaltuustoilla olisi tehokas ja toimiva vaikutuskanava oman mielipiteensä argumentointiin ja ihmisiä, jotka ottavat asiasta vastuuta ja kuuntelevat lähialueilla elävien tuntoja.

Christina Yrjölä-Lindgren (RKP)

1. JA, jag skulle försöka bevara våra skogar så mycket som möjligt. Jag tycker att det är viktigt att vi har natur coh naturskogar i Helsingfors, i närområdet. Vi kan inte bara ha några parker på lång avstånd från bostadsområden. Men det finns också vanskötta skogsområden som känns otrevliga och otrivsamma. Dessa kanske man kunde planera till bostäder. Jag är ingen vän av metropoltankarna.

2. KANSKE, en rådgivande folkomröstning är problematisk för den är faktiskt bara rådgivande och kan inte alltid anpassas till frågan. Man måste ha klara frågeställningar som är lätta att svara ja eller nej på, också det tredje alternativet. Vet ej/kanske måste finnas och röstningsprocenten ska också bli tillräckligt hög.

3. JA, i princip men jag hänvisar till mitt svar på fråga nr 2. Medborgarpåverkan kan också ske i samråd med våra stadsdelsföreningar. 5 procent/25 000 undertecknare är inte en omöjlighet för ett initiativ i en storstad men frågan måste vara aktuell och viktig för att få så många undertecknare. Bevarandet av vår skärgård är en sådan fråga, tror jag, Centralparken är en annan.

Jussi Kärmeranta (KD)

1. Olen valmis puolustamaan kaupunkimetsiä, mutta valtuutettuna minun on velvollisuus myös pitää huolta siitä, että Helsingissä on riittävästi asuntoja. Ensisijainen ratkaisu on siis rakentaa asunnot jonnekin muualle kuin kaupunkimetsiin.

2. En kannata neuvoa-antavaa kansanäänestystä. Äänestys maksaa huomattavan summan, ja sen lisäksi olen skeptinen, ymmärtävätkö turvallisesti omassa asunnossaan elävät niiden ahdinkoa, joilla ei asuntoa ole.

3. Valtuutettujen pitäisi olla jatkuvasti kaupunkilaisten tavoitettavissa, jotta nämä saisivat äänensä kuuluviin. Kansanäänestysaloitteen raja on hyvä, sillä niin kuin edellisessä vastauksessa totesin, kansanäänestyksen järjestäminen maksaa huomattavan summan.

Aarno Miettinen (Köyhien asialla)

1. Kyllä, muutama vuosi sitten Porista Helsinkiin takaisin muuttaneena olen tyytyväinen, että Helsingissä riittää vielä puistoja ja metsiä. Puistot on tärkeä pitää kunnossa. Tärkeää on myös, että vaikka nykyään rakennetaankin tiiviisti kaupunkia, ei maaseutua autioiteta.

2. On erityisen tärkeää, että Helsingissä pääsee liikkumaan kevyen liikenteen väyliä pitkin. Pyöräteille on oltava tilaa! Lisäksi puista pitää pitää huolta, jotta vaikka puita lahoaisi ja niitä jouduttaisiin kaataamaan, pidetään huolta, että tilalle istutetaan uusia.

3. Nykyään, kun EU ja isot puolueet määräävät valtaosan päätöksenteosta, on kuntatason vaikuttaminen erityisen tärkeää. Kuntatasolla toimiminen on nykyään se, missä voidaan oikeasti vaikuttaa.



Veli-Heikki Klemetti (Vihr.)

1. Olen valtuutettuna valmis puolustamaan kaupunkimetsien suojelua.

2. Kannatan kaupunkimetsäliikkeen kansanäänestysaloitetta. Kansanäänestyksen avulla voidaan luoda paineita valtuustoon toimia esietyn tavoitten mukaisesti.

3. Kannatan lähidemokratian vahvistamista. Kansalaisvaikuttamista pitäisi helpottaa.

Laura Nordsrtöm (Vihr.)

1. Olen valmis puolustamaan kaupunkimetsiä, sillä tiiviin asuinrakentamisen lisäksi ihmiset tarvitsevat viheralueita virkistykseksi. Erityisen tärkeää on se, että luontoalueet ovat suuria, eikä pirstaleisia.

2. Kannatan kansalaisten suoraa kuulemista, sillä se vahvistaa demokratiaa. Kansanäänestysaloite on siis hyvä, mutta kysymyksen pitäisi olla äänestyksessä hieman yksityiskohtaisempi, jotta kaupunkilaiset todella tietävät, mistä äänestävät.

3. Kannatan lähidemokratian lisäämistä, jotta päätöksenteko tulee lähemmäs kaupunkilaisia. Päätöksenteossa pitäisi kuulla asukasyhdistyksiä, nuorisovaltuustoja, ylioppilaskuntia sekä lapsiasia-, vammais- ja vanhusneuvostoja. Olisi hienoa, jos alueiden suunnitteluun voisi osallistua ja palveluista voisi antaa palautetta helposti internetissä. Kuntalaisten aloiteoikeutta tulee vahvistaa niin, että tietty määrä kuntalaisia voi vaatia sitovaa kansanäänestystä omasta aloitteestaan.

www.lauranordstrom.fi

Amarjit Chugh (KD)

1. Riippuu siitä missä metsät ovat ja mikä on niiden kunto. Metsäthän ovat tärkeitä puistoissa ollen kaupunkien heuhkot ja toimien kaupunkilaisten virkistysalueena. Mutta on myös metsäalueita, joiden kunto on huono ja ne ovat osaksi rämeköityneet.

2. Kansanäänestykset tulevat kalliiksi, mutta siten kansalaiset/kaupunkilaiset voivat vaikuttaa asioihinsa. En ole tuttutustunut paremmin aloitteeseen...

3. Lähidemokratia on hyvä mutta ihmiset eivät usein ole siitä kiinnostuneita, vain jos se koskee heidän rahojaan... Nykyinen tilanne toimii.

Björn Fant (RKP)

1. Jag försvarar stadskogarna som viktiga rekreationsområden. Om skogen inte ingår i naturskyddsprogrammet, bör naturliga skogsvårdsåtgärder vidtas.

2. Jag kan godta en rådgivande folkomröstning förutsatt att frågorna är väldefinierade. I fråga 1 hade jag dock synpunkter på naturtillståndet.

3. Jag stöder en försiktig utveckling av närdemokratin. En rådgivande folkomröstning kan tilllämpas, stadsdelsfullmäktige, som även diskuterats, är ett något tyngre alternativ och av. orealistiskt.

maanantai 29. syyskuuta 2008

Timo Oravainen (Kesk.)

1) Kaupunkimetsät ovat tarpeellisia koko Helsingin kannalta ja niitä tulee hoitaa siten, että ne säilyvät edelleen kaupungin henkireikänä. Uskon, että kaupunkimetsiin tuskin tarvitsee koskea rakennusmaan tarpeessa. Tunnustan, että minun pitää päivittää vielä tietoni kaavoitustilanteen suhteen, mutta tällä tietoa haluaisin säilyttää Helsingin kaupunkimetsät sellaisinaan.

2) Mielestäni kaupunkimetsien säilyttämisestä voitaisiin järjestää neuvoa-antava kansanäänestys esimerkiksi Euroopan parlamentin vaalien yhteydessä 2009.

3) Lähidemokratiaa pitää ehdottomasti lisätä ja antaa entistä enemmän mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon oman asuinalueen asioista.

Timo Laaninen (Kesk.)

1) Metsät ja meri ovat erottamaton osa Helsingin ominaislaatua. Tämä luonnonläheisyys pitää säilyttää jatkossakin. Siksi kaupunkimetsäliike tekee tärkeää työtä, jolle annan tukeni.

Kannatan suunnitelmallista metsänhoitoa, johon kuuluu myös tärkeiden luontoarvojen säilyttäminen. Lounais-Sipoon liitos vähentää painetta ottaa metsiä rakennuskäyttöön muualla Helsingissä.

2) En ole suoralta kädeltä valmis kannattamaan aloitetta ennen kuin määritellään tarkemmin, mistä äänestettäisiin. Miten kaupunkimetsät määriteltäisiin? Olisivatko äänestyksen kohteena esim. kaikki ne metsät, jotka on esitelty kaupunkimetsäliikkeen nettisivuilla karttojen muodossa?

Jos kysymys asetetaan kuten esitätte, että "Haluatko säilyttää Helsingin nykyiset kaupunkimetsät luonnonmukaisina ja rakentamattomina", vastaukseksi saataisiin todennäköisesti että 98 prosenttia vastaisi "Kyllä". Kansanäänestys sopii paremmin kysymyksiin, jotka jakavat kansalaisia ja puolueita.

3) Kannatan lähidemokratian vahvistamista mutta en usko, että kansanäänestys on sen kehittämisen tärkein muoto. Sen sijaan olisi panostettava enemmän lähiyhteisöjen vahvistamiseen. On kuultava kaupunginosayhdistyksiä, vanhempainyhdistyksiä ja muita kansalaisyhteiskunnan toimijoita. Pidän nykyistä kansanäänestyksen vaadittavaa viiden prosentin rajaa hyvänä.

Aatos Hallipelto (Kok.)

1) Olen aina asunut kaupungin keskustassa ja mm. sen vuoksi pidän tärkeänä luonnossa liikkumista vastapainona työlle ja kiireelle. Kansainvälisesti tarkastellen nykyaikainen kaupunki ei ole pelkästään rakennettua fyysistä ympäristöä. Yhtä tärkeitä ovat myös palvelut, ml. vapaa-ajan palvelut, kuten museot, kulttuuritapahtumat ja vapaa-ajan harrastemahdollisuudet. Veneilyn harrastajana arvostan luontoa, olipa kysymys kaupunkimetsien tai Itämeren suojelusta.

2) Suhtaudun epäileväisesti kunnallisen neuvoa-antavan kansanäänestyksen käyttömahdollisuuteen tästä aiheesta. Viimeisten kymmenen vuoden aikana Suomessa on järjestetty runsaat viisikymmentä kunnallista kansanäänestystä. Lähes kaikki ovat käsitelleet kuntaliitoksia. Kansanäänestyksen järjestäminen ei ole ihan pieni juttu ja asioiden ajaminen sitä kautta on hidasta ilman varmaa tietoa lopputuloksesta.

3) Kannatan kuntalaisten aktiivisuutta vaalien välilläkin. Esimerkiksi suora oman valtuutetun kautta vaikuttaminen on tässä tehokas tapa.

Tapani Tuominen (Kok.)

1) Olisin valmis puolustamaan kaupunkimetsiä, sillä ne ovat osa minulle tärkeätä asiaa, viihtyisiä asuinalueita.

2) Kannata neuvoa-antavia kansanäänestyksiä. Niiden tiuha järjestäminen kuluttaisi osallistumisinnokkuutta, kuten Sveitsissä on käynyt. Siksi en kannata äänestystä pelkästään yhden asian ympärille, kuten tässä tapauksessa kaupunkimetsien. Kansanäänestyksiin voisi laittaa laajempi kokonaisuutta, jolloin kantaa tulisi ottaa vaikkapa kaupungin kehittämissuuntaan. Niihin kysymyksiin voisi esimerkiksi sisällyttää kaupunkimetsäasian. Jos neuvoa-antavan kansanäänestykset kysymys on kysymyskohta kahden kaltainen, on tulos tiedossa jo ennen äänestystä. Siksi laajempi äänestyskokonaisuus on parempi.

3) Kannatan lähidemokratiaa, mutta kansanäänestyksistä ei saa tulla nettiadressin tyylisiä liian usein toistuvia tapahtumia. Uskottavuus ja osallistumisaktiivisuus laskee.

Saija Höykinpuro (Kesk.)

1) Ehdottomasti. Moni saa myös minä mukaan lukien voimaa luonnossa liikkumisesta. Luonnonvarainen oikealla tavalla hoidettu metsä on luontoa parhaimmillaan. Kaupunkilaisilla on mielestäni oikeus nauttia luonnonvaraisista metsistä puistojen ohella.

2) Kannatan, sillä silloin saadaan parhaiten tietoa kaupunkimetsien tärkeydestä kaupunkilaisille. Äänestystulos kertoo kiistatta kaupunkilaisten mielipiteen kaupunkimetsistä.

3) Neuvoa-antava kansanäänestys olisi mielestäni hyvä tapa saada kuntalaiset kiinnostumaan omaan elämäänsä vaikuttavista asioista. Moni kokee vaikuttamisen vain aktiivisten ihmisten toimintana ja jättäytyminen sivuun on helpompaa kuin liittyä johonkin yhteisöön tai liikkeeseen. Kansanäänestyksellä jokainen voisi tuoda mielipiteensä helposti esille. Kokemuksen myötä ihmiset saattaisivat jopa aktivoitua vaikuttamiseen enemmän.

Kaija-Kristiina Muilu (Kesk., sit.)

1) Helsinki on hyvin vihreä kaupunki ja toivottavasti kaavoituksessa on edelleen tilaa jättää myös puistomaista luontoa rakennusten väliin. Luonto rauhoittaa ja tasapainottaa ympäristöä. Mm. Keskuspuisto ja Nuuksio ovat kaupunkilaisille tärkeitä ulkoilu ja virkistysalueita. Niiden runsaan käytön vuoksi ne tarvitsevat kunnostusta. Olisin valmis pitämään huolta, että budjetissa on tarpeeksi rahaa kaupunkimetsien ylläpitoon. Pystyisiköhän järjestöpohjaisella kerhotoiminnalla esim. koululaisryhmät tekemään jotain metsien hyväksi? Taiteen ja tieteen yhdistämistä.

2) Neuvoa-antava kansanäänestys ideana hyvä. Helsingin rakennusvirasto näyttääkin jo aloittavan Maunulassa asukaskyselyllä.

3) Valtuustokäsittelyn pitäsi voida aloittaa jo pienemmällä äänioikeutettumäärällä.

Reko Ravela (Vas.)

1) Kyllä.

2) Kannatan aloitetta (ja olen sen allekirjoittanutkin). Asia on kaupungin kehityssuunnan kannalta tärkeä ja kaikilla kuntalaisilla pitäisi olla oikeus siitä mielipiteensä lausua.

3) Paikallista demokratiaa pitäisi parantaa monellakin tapaa. Kunnallisten kansanäänestysten käyttöönotto olisi yksi keino edistää demokratiaa. Viiden prosentin aloitekynnys tuntuu Helsingin kokoisessa kaupungissa kohtuuttomalta. Nähdäkseni aidossa demokratiassa kansanäänestysten tulosten pitäisi myös olla sitovia eikä ainoastaan neuvoa-antavia. Viime kädessähän päätösvallan tulisi kuulua kansalaisille.

Georg Henrik Wrede (RKP)

1. Kyllä, perus linja on, että tiivistetään kaupunkia rakentamalla esim vanhoille teollisuusalueille. / Ja, grundlinjen är att förtäta staden genom att bygga ut t.ex. gamla industriområden.

2. En tue, olen edustuksellisen demokratian kannattaja. Kuntalaisten kuulemista voi edistää tehokkaammin muilla keinoilla. / Nej stöder inte, jag håller på representativ demokrati. Hörande av kommuninvånarna kan effektivare skötas genom andra medel.

3. Kyllä, kannatan lähidemokratiaa, nykyinen laki on hyvä, en pidä kansanäänestyksiä hyvänä välineenä. / Ja jag stöder närdemokrati, nuvarande lag är bra, jag tycker inte folkomröstningar är ett lämpligt instrument.

Mia Montonen (RKP)

1. Jo, jag tycker att vi borde hellre bygga mera där det redan finns bebyggelse.

2. Eventuellt, en rådgivande folkomröstning kan vara bra, ifall den är representativ.

3. Jag tycker att medborgarpåverkan bör underlättas, men jag är inte riktigt säker på att rådgivande folkomröstning är det rätta sättet. För att folk skulle kunna ha en riktig åpsikt om olika saker så behöver de en hel del kunskap om saken och det tror jag att kan vara ett problem. Om de skulle finnas ett sätt att garantera att männsikorna vet tillräckligt om ämnet för att kunna ha en klar åsikt så då fungerar det med folkomröstning. Jag tycker att man kunde fundera på också andra sätt för medboporgarpåverkan.

Katariina Nurminen (Vihr.)

1. Olen luontoharrastajana ehdottomasti ja sataprosenttisesti sitä mieltä, että kaupunkimetsät täytyy suojella ja säilyttää rakentamattomina. Kaupunkiluonto on lajistollisesti monipuolinen Suomessa ainutlaatuinen elinympäristö. Luonnon monimuotoisuutta täytyy vaalia kaikin keinoin. Luontoarvojen lisäksi kaupunkimetsät ovat tärkeitä ihmisten henkiselle hyvinvoinnille. En haluaisi asua metsättömässä, eläimettömässä ja vain istutettujen kasvien varassa olevassa kaupungissa.

2. Ajatus tässä on hyvä, mutta en kuitenkaan voi sitä kannattaa. Mielestäni kansanäänestykset eivät ole oikea keino ratkaista tällaisia kysymyksiä. Asioihin kannattaa vaikuttaa kunnallisvaaleissa ja valita valtuustoon ehdokkaita, jotka ovat itsensä kanssa samanmielisiä. Nämä valtuutetut voivat sitten enemmistöllä helposti päättää asioista "oikein" valtuustossa. Valtuutettuihin voivat myös kaikki kaupunkilaiset olla yhteydessä tärkeissä asioissa.

3. Kannatan lähidemokratian vahvistamista esim. kaupunginosayhdistysten avulla. Niitä voitaisiin kuulla asiantuntijoina tärkeissä omaan kaupunginosaan liittyvissä kysymyksissä. Kaupunkilaiset voisivat aktiivisemmin ottaa osaa kaupunginosayhdistysten toimintaan.

Mari Puoskari (Vihr.)

1. Olen erittäin sitoutunut toimimaan kaupunkimetsien puolesta ja olen tehnytkin sitä kuluvalla kaudella valtuustossa ja kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Kruunuvuorenranta, Mustavuori, Myllypuro ja Lääkärinkatu ovat esimerkkejä alueista, joiden kaavoituksessa Vihreät ovat vastustaneet arvokkaille viheralueille rakentamista ainoana Helsingin suurista puolueista.

Tulevalla kaudella kriittisiä kysymyksiä ovat Vartiosaaren, Kivinokan, Meri-Rastilan, Mustavuoren ja Sipoonkorven maankäyttö. Kaikkien näiden alueiden osalta olen sitoutunut viheralueiden suojeluun.

2. Kyllä. Kannatan suoraa demokratiaa ja osallistumismahdollisuuksien merkittävää lisäämistä kaikissa tärkeissä kysymyksissä. Kysymys pitää tietenkin muotoilla riittävän yksiselitteisesti ja tarjota riittävästi taustatietoa aiheesta.

3. Kyllä ehdottomasti. Kaavoituksen osalta nykyinen maankäyttö- ja rakentamislaki tarjoaa jo melko hyvät mahdollisuudet mielipiteiden ilmaisemiseen, mutta kaikki päättäjät eivät valitettavasti huomioi kaupunkilaisten mielipiteitä riittävästi. Kaupunginosien asukkaiden edustajat pitäisi ottaa tiiviimmin mukaan jo suunnitteluvaiheessa, jotta saataisiin suunniteltua mahdollisimman hyvää asuinympäristöä nykyisille ja uusille helsinkiläisille.

Mattijuhani Koponen (Vihr.)

1. Puolustan jo Vihreänä ehdokkaana.

2. Minusta se on itsestään selvää.

3. Olen nykykäytännön kannalla. Kuntavaalipuolueet voivat ajaa mitä tahansa hyvää asiaa. Kun asaa tulee, yhteys minuun tai Vihreisiin. Ajamme asiaasi.

Sari Hartonen (Vihr.)

1. Kyllä, ehdottomasti. Minulle kaupunkimetsät ovat tärkeitä. Kaupunkimetsistä on monenlaista hyötyä. Lähimetsiin pääsee virkistymään, niin lapset kuin vanhuksetkin. Ilmastolle on tuhoisaa, jos joutuu matkustamaan kauas, että pääsisi metsään. Ilmaston muuttuessa rankkasateiden mahdollisuus kasvaa. Kaikenlaiset viheralueet vähentävät tulvia, koska niissä vesi imeytyy maahan eikä vesi vello miten sattuu kuten asfaltoiduilla alueilla. Ns. hoitaminen ei paranna metsien virkistyskäyttöä. Pienten puiden ja pensaiden poisto vain lisää nokkosten, vadelmien ja maitohorsmien leviämistä ja siellä punkit viihtyvät hyvin. Monilla alueilla kuluminen on ongelmana. Hallitulla hoitamattomuudella voitaisiin ohjata ihmisiä kulkemaan tiettyjä reittejä. Avohakkuut ja vain tiettyjen puulajien suosiminen eivät sovi kaupunkimetsiin.

2. Kyllä kannatan. Olen allekirjoittanut jo monta kuukautta sitten aloitteen.

3. Helsingissä tarvitaan todella paljon allekirjoittajia ja on hankala saada isoa määrää ihmisiä innostumaan jostain asiasta niin paljon, että he allekirjoittaisivat.

http://www.vihreatehdokkaat.fi/sari.hartonen/

Tuija Siltanen (Vihr.)

1. Valtuutettuna kaupunkimetsien suojelu olisi tärkeimpiä tehtäviäni. Helsinki on ainutlaatuinen pääkaupunki siinäkin mielessä, että meillä luontoon pääsee kävelemällä kaikkialta. Kaupunkilaiselle rakkain on se oma lähimetsä, ranta tai pusikko. Siksi on tärkeää, että monimuotoista luontoa säilyy joka puolella Helsinkiä. Luonto on myös hiljaisuuden aito kasvupaikka, ja hiljaisuus ravitsee ja tasapainoittaa sielua.

Suuret luontoalueet ovat kuitenkin eniten vaarassa, sillä tonttimaa on kallista Helsingissä. Kruunuvuoren metsiin ollaan kaavoittamassa liikaa asuntoja, Keskuspuistoa pyritään nakertamaan pikku palasina pienemmäksi, Kivinokka ja Vartiosaari ovat asemakaavallisessa selvitystilassa eikä Mustavuori kestä suunniteltua rakentamista. Kaikki nämä alueet ja monet muut pienemmät alueet ovat helsinkiläisille henki ja elämä eikä niitä saa tuhota.

Helsingissä on valtavat rakentamispaineet, joiden edessä luontoa uhrataan. Luonnontilaisten alueiden rakentamatta jättäminen ei kuitenkaan merkitse rakentamisen tyrehtymistä Helsingissä. Meidän on rakennettava tiiviimmin. Kantakaupungin liepeille me voimme rakentaa myös korkeammalle. Satamien siirtyessä Vuosaareen rakentamiseen vapautuu upeita kerrostaloalueita, joiden loistavalla suunnitelulla Helsinki voi päästä Euroopan johtavaksi uuden arkkitehtuurin pääkaupungiksi, jos sitä haluamme. Metsiä ei tarvitse uhrata, kun rakennetaan niille alueille, joissa ei ole enää luontoa säilytettäväksi.

Helsinkiläisyyttä aidoimmillaan on monet valinnanmahdollisuudet. Tyypillinen helsinkiläinen lauantai voisi olla aamukahvi lähikahvilassa, retki hiljaiselle lähikallioille eväiden kanssa ja illalla teatteriin, yhteen niistä kymmenistä vaihtoehdoista. Missä muualla ei ole tällaista kaupunkia! Mutta tällainen elämäntapa ei ole mahdollinen, jos yksi osa - luonto - viedään pois. Pidätään siis luonnon puolta.

2. Kannatan kansanäänestyksen järjestämistä siksi, että äänestyksessä saisivat vaikuttaa kaikki metsiä rakastavat kaupunkilaiset, eivät vain ne jotka jaksavat puskea itsensä tiedotusvälineiden julkaisukynnysten läpi tai virastojen hämärissä lymyävien avohakkuuspesialistien puheille. Kansanäänestyksessä metsiä voisivat puolustaa myös ne hiljaiset metsien ystävät, joille kaupunkimetsät merkitsevät kotia ja kirkkoa, luonnon ihmettä, terveyden lähdettä, jokapäiväistä iloa, ulkoilureittiä tai olennaista osaa elämästä. Monet meistä helsinkiläisistä on valinnut asuinpaikkansa lähiluonnon takia, sen metsän takia, joka alkaa kotitalon takaa.

3. Lähidemokratiaa pitää ilman muuta vahvistaa. Kannatan pääkaupunkiseudun kuntien yhdistymistä ja samanaikaisesti paikallisdemokratian vahvistamista.

Jos meillä olisi yksi iso kunta, jolla olisi demokraattisesti valittu valtuusto, voisimme ottaa isoja yhteisiä askeleita ilmastonmuutoksen torjunnassa, sillä koko pääkaupunkiseutu puhaltaisi yhteen hiileen (anteeksi lapsus, tarkoitin tietysti puhaltaisi yhteen tuulivoimalaan). Myös yhteisen viheraluekaavan laatiminen koko pääkaupunkiseudulle tulisi paljon helpommaksi.

Samaan aikaan perustettavissa aluevaltuustoissa huolehdittaisiin lähiluonnosta. Paras asiantuntija on aina lähin ja lähellä. Lähiluonnosta järjestettäisiin samanlaisia asukaskuulemisia kuin nyt tehdään asuntojen ja teiden rakentamisesta. Kuntalaisten kuulemista vaatii jo kuntalakikin.

sunnuntai 28. syyskuuta 2008

Jari Arokanto (Köyhien asialla)

(1) Kaupunkimetsät ovat helsinkiläisille tärkeitä, koska ne toimivat ihmisten virkistys ja henkireikänä niinkuin myös kaupunkien keuhkoina puhdistaen ilmanlaatua.

(2) kaikkia päätöksiä jotka koskevat niin kaavoitusta kuin muitakin asioita joka koskevat kaupunkien asukkaita niistä tulisi järjestää suuntaa antava äänestys.

(3) demokratia on mielestäni sitä että jokaisen olisi saatava äänensä kuulumaan/pystyä vaikuttamaan yhteisiin asioihin etteivät vain tietyt tahot yksin kokouksissaan päätä yhteisistä asioista jotka koskevat kaikkia asukkaita

Heli Puura (SDP)

1. Olen valmis puolustamaan kaupunkimetsiä ja asukkaiden oikeutta viihtyisiin asuinalueisiin sekä viher- ja virkistysalueisiin. Kaupunkimetsiä on huollettava, eikä kaikkia kuivuneita ja kaatuneita puita voida esimerkiksi jättää sijoilleen, luonnontilaisina. Ne ovat pahimmillaan riski ihmisten turvalliselle liikkumiselle ja estävät tärkeää virkistyskäyttöä.

2. En kannata kansanäänestystä asiasta, koska en usko, että äänestys toisi mitään kovin uutta tietoa. Uskon, että lähes jokainen haluaa nähdä ja nauttia viher- ja virkistysalueista mahdollisimman lähellä kotiaan.

3. Neuvoa-antava kansanäänestys on järjestämiseltään kovin jäykkä ja kallis ratkaisu, eikä kysymyksenasettelu/relevantti tiedon saanti ole kovin helppoa. Edustuksellinen demokratia ja vaikuttaminen toimii kohtuullisesti, mutta siinäkin on haasteena saada ihmiset äänestämään. En usko, että kansanäänestykset saisivat sen kummempaa ryntäystä uurnille.

Helsingin kaupungin tulee edistää sähköisiä verkkopalveluja ja kuntalaisten osallisuutta ja vaikuttamista verkossa. Olen tehnyt asiasta valtuustoaloitteen, ks. www.helipuura.net Helsinki valtuustotyö ja aloitteet. Myös kuulemis- ja infotilaisuuksia on tärkeää järjestää eri puolilla kaupunkia. Päätösten ja linjausten toimeenpanossa ja asukkaiden mielipiteiden huomioon ottamisessa on parantamisen varaa. Toisaalta on muistettava, että mielipiteet voivat olla myös hyvin erilaisia, eikä kaikkia voida toteuttaa.

lauantai 27. syyskuuta 2008

Ulla Pohjola (Kesk.)

1) Kannatan kaupunkimetsien suojelua esim. keskuspuisto on tärkeää säilyttää laajempana metsäluontokokonaisuutena, ulkoilu- ja virkistysalueena. Myös pienemmät metsäalueet ja puistikot LÄHELLÄ ovat tärkeitä meille jokaiselle vauvasta vaariin. Siellä on hyvä ulkoilla, levätä, liikkua ja kiikkua, seurata luonnon kiertokulkua ja pysähtyä hetkeksi arkisen kiireen keskellä.

2) Kansan äänestys on varmasti hyvä tapa ilmaista yksittäisissä tilanteissa asian tärkeydestä päättäjille. Eli kannatan.

3) Ehdotuksessa toteutuu kansanvalta eli kannatan. Silloinhan se vasta tulee valtuuston käsittelyyn. Valtuutettuna paneudun huolellellisesti kaikkiin näkökohtiin puolesta ja vastaan. Voi olla, että joutuu tekemään kompromissin.

Pirjo Korhonen (Helsinki-listat / SKP)

1) Ehdottomasti. Pidän kaupunkimetsien suojelua (kuten metsien suojelua yleensäkin) hyvin tärkeänä.

2) Kannatan. Ihmisillä, siis asukkailla, kansalaisilla, pitäisi olla mahdollisuus vaikuttaa ympäristönsä suojeluun, viheralueiden säilyttämiseen, mielenterveytensä turvaamiseen elävän luonnon läsnäololla.

3) Kannatan lähidemokratian vahvistamista. Se on yksi perussyistä, miksi olen suostunut ehdokkaaksi.

Nykyinen tilanne on monin tavoin kestämätön, kun asukkaiden ääntä ei haluta kuulla, vaan raha tai oikeammin lyhytnäköinen ahneus on päätöksenteon motiivina. Kansalaisten aliarvioiminen, ylikävely päätöksenteossa, tuottaa monenlaista pahoinvointia, josta seurauksena on osittainen välinpitämättömyys ja turhautuminen. Sen vakavia seurauksia olemme saaneet taas viimepäivinä nähdä. Ihmisiä on koulutettava ottamaan vastuuta ja vastuuta on jaettava. On annettava todellinen mahdollisuus vaikuttaa.

Kiitos kysymyksistä ja aktiivisuudesta tärkeässä asiassa!

Anneli Hagner (Vas.)

Kiitos hyvästä, aktiivisesta toiminnasta. Onnea ja menestystä hankkeelle! Tässä vastaukseni kysymyksiinne.

1. Tottakai, ehdottomasti. Olen luontoihminen.

Helsingissä tulee jatkossakin olla mahdollisuus retkeillä, lenkkeillä ja hiihtää sekä uida ja kalastaa luonnon mukaisessa, mieltä virkistävässä ympäristössä.

Käyn esim. vuosittain keväisin Helsingin itäisillä ranta-alueilla seuraamassa lintujen pesintää ja hauen kutemista. Olen vuosien varrella huomannut, kuinka luonto muuttuu näillä alueilla. Kasvien sekä eläinten elintila pienenee. Oma osuutensa on myös Itämeren saastumisella. Ilman saasteet tuhoavat paitsi luontoa, niin myös aiheuttavat ihmisille sairauksia. Esim. astmaatikon ei ole hyvä viettää aikaansa ulkoilmassa ilman saastepitoisuuksien ollessa korkealla tasolla. Jo näistäkin syistä tahdon olla kanssanne samaa mieltä siitä, että kaupunkimetsät, rakentamattomat ranta-alueet sekä saaristo ovat elintärkeitä säilyttää Helsingissä. Kasvavat terveysmenot ovat Helsingille haaste. Luonnon terveyttä ylläpitävä vaikutus on tunnettu jo ammoisista ajoista. Mielen terveyttä tulee saada pitää yllä ja hoitaa myös Helsingin rajojen sisäpuolella. Luontoalueiden olemassa olo Helsingissä on tärkeää, varsinkin helsinkiläisille, jotka eivät syystä tai toisesta lähde viikonlopuiksi hakemaan virkistäytymistä Helsingin ulkopuolelta.

2. Kyllä. Yleiseen mielipiteeseen vaikuttaminen on tärkeää.

3. Kyllä. Vaikuttamisen mahdollisuuden kynnys tulee saada alemmaksi. Nykyinen suuntaus on mielestäni ollut päinvastaista.

Markku Sundell (Helsinki-listat / SKP)

1. Kaupunkimetsät pitää säästää ja mieluimmin laajentaa. Muualla maailmassa suurissa kaupungeissa rakennetaan korkeitakin taloja. Tonttia on ylöspäin

2. Voisihan sitä välillä olla kansanäänestyksiäkin, jos sillä saa asioihin vauhtia.

3. Kansalaisvaikuttamista ja lähidemokratiaa voisi lisätä. Arjen ongelmissa on kyllä hyvin vaikeaa osallistua ja perehtyä riittävästi. Kuinka saadaan palvelut toiminaan ja paremmiksi. Auttaako lähidemokratia hoitojonojen poistoon?

Aloiteoikeuteen pitäisi riittää 5000 nimeä tai mieluiten määrä, jolla alimmillaan voi päästä valtuustoon.

Jorma Kivimäki (Vas.)

Kaupunkimetsät on säilytettävä. Jos pienempi aloitekunnys on mahdollinen ja auttaa asiaa, niin kannatan sitäkin.

perjantai 26. syyskuuta 2008

Reija Mauria-Haidara (KTP)

1) Kyllä.

2) En. Luonnonsuojelu on itsestäänselvä asia.

3) Lähidemokratia on tärkeää.

Kalle Peltokangas (Kesk.)

1) Todellakin. Helsinkiläisille tulee taata mahdollisuus myös metsäympäristöön kaupungin sisällä. Metsät ovat henkireikiä tuhansille kaupunkilaisille! Niissä risteilee lenkkipolkuja, siellä on sieni- ja marjapaikkoja, metsissä on monen lapsen leikkipaikka. Metsä on edelleen osa suomalaisen mielenmaisemaa.

2) Miksei. Kansalaisten aktivoiminen heille tärkeiden asioiden taakse voi toteutua monella tapaa. Neuvoa-antava kansanäänestys nostaa kansalaisliikkeen ajaman asian erityisen hyvin julkisen keskustelun asialistalle. Se myös kertoisi melko luotettavasti kaupunkilaisten yleisestä tahdosta esimerkiksi juuri kaupunkimetsien kohtelusta. Ehdotettu kysymys on oikean suuntainen. Oikeastaan muuta vaihtoehtoa ei voi ollakaan, jos halutaan metsien pysyvän metsinä. Silloin niiden täytyy voida pysyä luonnonmukaisina ja rakentamattomina! Suhtaudun äänestykseen siis myönteisesti. Kannatan metsien säilyttämistä luonnonmukaisina. Jo esimerkiksi se, että alakoulut voivat tehdä kaupunkimetsiin retkiä, on arvo ja mahdollisuus, jota ei saa jyrätä puskutraktoreilla.

3) Kannatan lämpimästi lähidemokratian vahvistamista. Lähidemokratia on nimenomaan yksi vaaliteemoistani. Aluefoorumeja, kaupunginosapäiviä ja niin edelleen. Kansalaisvaikuttamista on helpotettava nykyisestä. Toisaalta meillä on kuntalaisaloite, jota käytetään valitettavan vähän siihen nähden, kuinka nopea ja tehokas vaikuttamisen mahdollisuus se on. Kuntalaisen tekemä aloite on aina otettava valtuuston käsiteltäväksi. Kansalaisvaikuttamista voidaan kuitenkin helpottaa poistamalla byrokratian loukkuja, jotka hidastavat asioiden vireille tuloa, tiedottamalla valmisteltavista asioista aikaisemmin ja tehokkaammin sekä kuuntelemalla kaupunkilaisten kokemuksia ja palautetta jo toteutuneista hankkeista ja muutoksista. Kansalaisvaikuttamisen tietotaitoa pitäisi alkaa nostamaan jo alakoulun viimeisimmiltä luokilta lähtien. Kun on tietoa, niin on paljon helpompi ryhtyä tuumasta toimeen. Näin on myös kaupungin yhteisten asioiden ja lähiympäristön asioiden hoitamisessa.

Tarja Tenkula (SDP)

1. Olen valmis puollustamaan kaupunkimetsiä ja kaikille tärkeää keskuspuisto, joka ulottuu Vantaan rajalle asti. Hoitamattomat metsät eivät kuitenkaan houkuttele ketään lenkkeilijää tai kulkijaa. Ne koetaan ryteiköiksi, missä kukaan ei uskalla kulkea. Kaupunkimetsiä tulee siis hoitaa, että ne palvelevat kaaupunkilaisten virkistystarpeita.

Oikaisu: Kaupungilla ei ole rakennusmaata kymmeneksi vuodeksi. Tilanne muuttuu jos Malmin lentokenttä voidaan kaavoittaa asunnoiksi, mutta siihen päätöksen vaikuttavat monet seikat ja päätöksenteko ei ole vielä ajankohtainen. Helsingin kaupungissa asuminen maksaa aivan liikaa juuri siksi, että täällä ei ole tonttimaata.

2. Kansanäänestykset tulee valmistella huolella, että kaikki äänestykseen osallistuvat tietävät mistä on kyse. Kansanäänestysten tulisi olla myös sitovia jos niitä järjestetään neuvoa antavina - en usko niiden motivoivan äänestämään.

3. Kannatan lähidemokratian vahvistamista. Uudet osallistamisjärjestelmät ja sähköiset palvelut pitäisivät parantaa tiedon kulkua ja sitä kautta mahdollistaa osallistumisen ja palautteen antamisen kaupungissa. Itse uskon kuitenkin lähidemokratian toimivan parhainen ns. omalla kylällä eli omalla asuinalueella. Ihmiset kantavat suurinta huolta juuri lähiympäristöstän ja haluavat vaikuttaa siihen. Alueiden järjestöille ja yhdistyksille pitää olla kokoontumispaikkoja ja toimintaedellytyksiä.

Kansalaisaloitteen kerääminen voi tuntua haastavalta tehtävältä. Se ei kutenkaan ole mahdotonta. Jos kansalaisaloitteen jättää kirjastoihin, apteekkeihin, päiväkoteihin, kouluihin ja jos ihmiset kokevat jonkin tärkeäksi nimi kyllä tippuu. Suuriakin nimilistoja on kerätty hyvinkin lyhyessä ajassa.

Nopeampi ja helpompi tapa on ottaa yhteyttä valtuutettuihin ja pyytää heitä tekemään valtuustoalote asiasta. Tätä tapahtuu paljon ja se mielestäni toimii hyvin.

Hannu Seppälä (Vas.)

1) Kyllä.

2) Normaalia vuorovaikutusta kaavoituksessa on kehitetty. Mielestäni nykykäytännössä kaupunkimetsiä pyritään suojelemaan. Jos vastakkain asetetaan luonnonsuojelu Helsingissä ja asunnottomuuden lisääntyminen, niin valitsen lisärakentamisen. Lähivuosina rakentaminen keskittyy todennäköisesti satamilta ja Sipoolta vapautuviin alueisiin. Mielestäni poliitikot kyllä tietävät asukkaiden kannan viheralueiden säilyttämisessä. En pidä kansamäänestystä välttämättömänä.

3) Kannatan lähidemokratian vahvistamista. Tämän 5 % voisi jakaa alueittain. Eli, että 5 % alueen asukkaista haluaa kansanäänestystä. Tulisi perustaa yksikkö kehittämään nettiäänestystä, mikäli sellaista ei jo ole. Kaupunkisuunnittelun Laituri voisi toimia yhä enemmän vuorovaikutuskanavana.

Miina Kajos (Vas.)

1) Olen jo ympäristölautakunnan jäsenenä ja varavaltuutettuna puolustanut lähimetsiä tekemilläni esityksillä ja käynyt niihin tutustumassa, mikäli ne eivät ole olleet minulle entuudestaan tuttuja. Asukkaiden tuki on tässä ollut korvaamatonta, sillä yksin kukaan päättäjä ei voi millään pysyä perillä kaikista asioista. Siispä toivon kaupunkimetsäliikkeen jatkavan ponnistelujaan.

Kaupunkimetsät ovat tärkeitä niin ympäristönsuojelullisista, terveydellisistä kuin sosiaalisistakin syistä.

2) Kannatan, mikäli äänestysvaihtoehdot saadaan ilmaistua niin yksiselitteisesti että kaikki varmasti ymmärtävät, mistä äänestetään. Pitäisi myös huolehtia, ettei tällaisen äänestyksen tulokseen vaikutettaisi maksullisella mainonnalla, sillä siihen ei kaupunkimetsäkeskustelun kaikilla osapuolilla ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia.

3) Haluan kaikin tavoin tehdä kansalaisvaikuttamista nykyistä helpommaksi ja kaventaa kuilua päättäjien ja muiden asukkaiden välillä. On nurinkurista, että osa päättäjistä tuntuu omaksuneen jonkinlaisen virkamiehen roolin, vaikka kyseessä ovat yhteisen kotikaupunkimme asiat.

Omalta osaltani olen edistänyt asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia tiedottamalla säännöllisesti kokouskuulumisista blogissani (www.miinakajos.net), tiedustelemalla ihmisten näkemyksiä ennen päätöksentekoa, osallistumalla asukatilaisuuksiin sekä olemalla tavoitettavissa myös vaalien välillä. En ihmettele ihmisten turhautumista politiikkaan, kun vaikutusmahdollisuudet koetaan syystäkin hankaliksi.

Lisää saa mielellään kysyä tarvittaessa.
Terveisin, Miina Kajos

Jan D. Oker-Blom (RKP)

1. Ja, det är jag. Ingen stad klarar sig utan sin grönområden och vi skall vara stolta över (och bevara) Helsingfors som en ovanligt grön och trädtät stad.

2. Nej, jag är i princip emot rådgivande folkomröstningar. Men detta skall gärna vara en fråga som påverkan utgången av valet - och sedan arbetas det därefter fyra år framöver.

3. Närdemokratin kunde underlättas och möjligheterna att påverka bli bättre. Det är jag beredd att arbeta för. Men jag tror inte riktigt på rådgivande folkomröstningar. Vi har representativ demokrati.

Pirjo Hongisto (KD)

1. Kyllä.

2. Kannatan äänestystä. kaupungin metsillä on sellainen good will asukkaiden keskuudessa, että uskoisin kansanäänestyksen tuloksen olevan kaupunkimetsien säilyttämisen puolella.

3. Lähidemokratiaa on parannettava niissä asioissa, joiden lähellä ollaan. Olen helpottamisen kannalla, mutta asiat harkittava tapauskohtaisesti.

Marko Kosunen (Vihr.)

1. Olen valmis puolustamaan kaupunkimetsiä ja suojelemaan niitä. Mielestäni ennen metsiä ja virkistysalueita, on tiivistettävä jo rakennettuja alueita harvimman asukastiheyden alueista alkaen. Näitä alueita ovat mm. omakoti- ja rivitaloalueet.

2. Voidaan järjestää neuvoa antava kansanäänestys, mutta pelkään, että enemmistö ei halua/välitä suojella kaupunkimetsiä.

3. Kannatan lähidemokratian vahvistamista siten että alueen asukkailla olisi mahdollisuus helpommin tuoda julki alueellisia epäkohtia ja vaatia niihin korjausta. Toisaalta en millään tavalla halua vahvistaa rakenteita jotka mahdollistavat esim. Espoon 30 vuotta jatkuneen metrofarssin kaltaisia ikuisuustaisteluita. Nykytilanteen huono puoli on, että asukkailla ei ole elävää ja toimivaa keskusteluyhteyttä päättäjiin. Tällainen keskuteluyhteys voidaan luoda helpostikin, jos vain poliitikoilla on halua kuunnella. Neuvoa antava kansanäänestys ei sovellu käytettäväksi jos vaikka vain haluaa että asukkaita kunnellaan enemmän ja paremmin vaikkapa alueen kaavoituksen yksityiskohdissa.

Kalle Könkkölä (Vihr.)

1. Ehdottomasti, mm. Kivinokassa on tosi hienoja alueita.

2. Kannatan kansanäänestystä mutta tilanne ja kysymys pitää konkretisoida hyvin. Ihmisten omaa ääntä pitää kuunnella enemmän.

3. Aloiteoikeus vaatii liian paljon allekirjoittajia, pienempi määrä suukaupungissa kuten Helsingissä on oikeampi, esim. 5 % tai vähintään 10.000 allekirjoittajaa.

torstai 25. syyskuuta 2008

Hannele Salava (Helsinki-listat / SKP)

1) Olen ehdottomasti valmis puolustamaan kaupunkimetsien suojelua.

2) Kannatan kansanäänestystä ko. asiasta mikäli tarvitaan eli, jos päättäjät eivät ymmärrä muuten toimia kaupunkilaisten parhaaksi. Metsien nykyinen hidas pienentäminen alue kerrallaan pitää lopettaa. Metsiin ei saa koskea.

3) Nimien määrä on liian suuri. Pari tuhatta nimeä pitäisi riittää.

Kirsi Kukkamäki (Köyhien asialla)

1) Ehdottomasti kyllä, asun talossa talojen keskellä, ensimmäistä kertaa elämässäni ja kärsin suunnattomasti kun lukuisista ikkunoistani ei näy luontoa. Tähän asti niin on ollut.

2) Neuvoa-antavaa kansanäänestystä olen puolustanut kaikista muistakin suurista hankkeista Helsingissä. Kyllä kansa tietää mitä hankkeita on järkevä toteuttaa ja mitä ei tai mitä joskus vuosien päästä. Kaikki Helsingissä asuvat haluavat ympärilleen luontoa ja väljempää asuinympäristöä. Siis kannatan koko sydämestäni kansanäänestysaloitetta.

3) Kansalaisen vaikuttamismahdollisuudet ovat minimaaliset nykyisin. Olen aivan varma, että tuo 25000 allekirjoittajaa saadaan moninkertaisesti täyteen. Toivon, että asia viedään valtuustoon ja se tulee voimaan. Kansalaisten tulisi saada vaikuttaa oman alueensa rakentamiseen ja viihtyisyyteen (Rakennusvirastolla on muuten hyvä suunta asiassa). Kansalaisten tulisi saada aina olla mukana päätöksenteossa kun kyse on kotikaupunkia koskevissa isoissa asioissa. Sveitsissä äänestetään melkein joka viikko jostakin ja se on todellista demokratiaa, sillä äänestystulokset kaikenlisäksi sitoo kunnan johtoa! Sama toiminta Suomeen.

Pekka Airaksinen (Kesk.)

1) Helsingin kaupunkimetsien käsittelyä on hoidettu hyvässä yhteistyössä kaupunkilaisten kanssa. Olen osallistunut ennakkosuunnitteluun tilaisuuksissa, joissa mm. Tauno Immonen kävi läpi jokaisen metsikkökuvion, ennen kun kaupunki aloitti Keskuspuiston metsien käsittelyn. Mielestäni se tilaisuus hoidettiin hyvin osallistuvan suunnittelun periaatteilla. Sama tilanne oli ennen Seurasaaren metsien käsittelyä. Sielläkin hakkuun jälki on hyvässä kunnossa. Olen osaltani valmis puolustamaan kaupunkimetsien suojelua, mutta siinä on toimittava hyvin harkiten.

2) Kansanäänestys on paikallaan, mutta kysymyksen asettelu on hoidettava selkeästi. Siinä ei voi olla vain joko tai vaihtoehtoa, vaan asiaa on käsiteltävä monipuolisesti. Kaupunkilaisten mielipiteen voi kartoittaa myös satunnaisotannalla tehdyllä kyselyllä.

3) Valtuusto voi tehdä oman päätöksensä kansanäänestyksestä. Ensiksi voisi kokeilla ylipormestarin valintaa kansanäänetyksellä. Lähidemokratiaa voi parantaa kaupunginosavaltuustoilla. Ne tulevat ajankohtaisiksi viimeistään silloin, kun Helsinki käynnistää keskustelut yhtymisestä naapurikaupunkien kanssa.

Hannu Puustinen (Kesk.)

1) Helsingissä pitää toteuttaa järkevää kaavoituspolitiikkaa jossa sekä luonto että ihmisten tarpeet otetaan huomioon. Kannatan kaupunkirakenteen tiivistämistä lähellä keskuksia olevilla alueilla. Erityisesti tämä koskee Helsinkiä. Suojelualueet sopivat hyvin ihmisten virkistäytymiseen. Kaupunki ei tietysti ole luontoa vaan kulttuurimaisemaa, joka on tehty ihmisiä varten. Kaupunkimetsiä pitää jättää virkistysalueiksi ja rauhoittumisalueiksi ja kaavoitukseen kannattaa käyttää muuta maata, esimerkiksi peltoja. Kannatan suojelua, metsän suojelun kannattavuus ja tarve pitää katsoa tapauskohtaisesti. Helsinki ja pääkaupunkiseutu tarvitsevat kohtuuhintaista tonttimaata kipeästi. Metsää ei siis kategorisesti pidä ottaa käyttöön eikä kyllä toisaalta suojella.

2) Kannatan kansanäänestysten lisäämistä, joten miksei tästä aiheesta voitaisi äänestää.

3) Kysymys on johdatteleva mutta olen kysyjän kanssa samaa mieltä: pienempikin määrä kansanäänestyksen haluajia pitäisi riittää valtuustokäsittelyyn. Vaikkapa 10 000 näin aluksi, tarvittaessa lukumäärää voitaisiin laskeakin.

Haka Kekäläinen (Kesk., sit.)

1) Ehdottomasti!

2) Kannatan, jos poliitikot eivät suojele kaupunkimetsiä.

3) Lähidemokratia rulez! Tuo luku on liian iso. 1% on riittävä.

Juha Matti Holopainen (Kesk.)

1) Olen syntynyt vuonna 1960 Helsingin Paloheinään ja asun samassa paikassa edelleen. Olen koko elämäni saanut nauttia Haltialan metsistä ja Tuomarinkylän kartanon pelloista. Olen nähnyt kaikki peltojen rakentamiset ja keskuspuiston pilkkomiset ja nakertamiset. Olen ollut perustamassa Keskuspuiston Keskusta -yhdistystä puolustamaan näitä alueita.

2) Kannatan kaikkia sellaisia toimenpiteitä, joilla kaupunkimetsien olemassaoloon vaikutetaan. Olen puolustanut Keskuspuiston ja Helsingin metsä- sekä peltoalueiden säilyttämistä ja koskemattomuutta myös aiemmissa eduskuntavaalikampanjoissani. Asun tällä alueella ja käymme päivittäin koiramme kanssa lenkillä metsäpoluilla ja metsäteillä sekä pelloilla.

3) Politiikan pitäisi olla yhteisten asioiden hoitamista. Lähidemokratian vahvistamisella saamme myös vahvistettua yleistä kiinnostusta poliittiseen vaikuttamiseen. Tämä on kannatettava asia. Poliittiset päättäjät eivät saa etääntyä normaalista arkipäivästä. Helsinkiä on johdettu jo pitkän aikaa samojen puolueiden voimin. Nyt on aika huomata, kuinka voimme vaikuttaa kaupunkimetsien ja peltojen säilyttämiseksi uusin ajatuksin. Tähän on mahdollisuus keskustalaisella syntyperäisellä helsinkiläisellä.

Rolf "Fred" Sormo (PS)

1) Kyllä, olen niin jo tehnytkin, kun olin 1985-1992 kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsen.

2) Kannatan kansanäänestysaloitetta, koska se viimeistään pakottaa riittävän laajasti valtuutettuja perehtymään asiaan.

3) Mielestäni 5% on liian suuri, kun se Helsingissä tarkoittaa 25 000 allekirjoittajaa. Raja voisi mielestäni olla siinä, missä viimeisissä kunnallisvaaleissa on viimeinen valtuustopaikka saatu. Silloin äänimäärä olisi jossain 2 500 allekirjoittajan paikkeilla eli 0,5% olisi täten sopiva määrä allekirjoittajia.

Sole Molander (Kesk.)

1) Olen.

2) Kaupunkilainen on itse oman ympäristönsä ja omien tarpeidensa paras asiantuntija. Olen sitä mieltä, että asukkaiden mielipiteet omasta alueestaan ja sen kehittämisestä pitää ottaa nykyistä paremmin huomioon.

3) Lähidemokratiaa ja hajautettua päättämistä pitää lisätä. Kuuntelemalla ja vuorovaikutuksen avulla samme aikaan inhimillisiä ja ihmisten haluamia päätöksiä, lisää viihtyvyyttä ja sosiaalista hyvää. Kaikki kansalaisaloitteet, myös yhden ihmisen tekemät, otetaan nykyisin valtuustokäsittelyyn, mutta hitaasti. Valtuutettujen kautta voi tuoda asioita valtuustoon. Valtuutetut voivat halutessaan tehdä kysymyksiä ja aloitteita, joihin voivat kerätä vaikka valtuuston enemmistön nimiä.

Juha-Pekka Väisänen (Helsinki-listat / Kulttuurilista)

1) Puolustan Helsingin City-metsiä nyt ja valtuustossa.

2) Kannatan Kaupunkimetsäliikkeen kansanäänestysaloitetta. Kannatan kaikkea vallan jakamista, kaupunginosavaltuustoja ja demokraattisia päätöksentekoprosesseja.

3) Kannatan lähidemokratian vahvistamista ja mielestäni kansalaisvaikuttamista pitää helpottaa ja siihen tulee kannustaa. Nykyinen tilanne on huolestuttava. Pääkaupunkiseutua ajetaan yhteen upealla metroopolihankkeella ja samaan aikaan suurelle metropolille suunnitellaan raflaavan tyylikästä promesteria. Kannatan mediaseksikästä metropolia jos se vähentää yksilökeskeistä vallan keskittymistä esimerkiksi pormestareihin. Kannatan metropolia kunhan se jakaa valtaa lähiöille. Perustaa kaupunginosavaltuustoja, nuoriso-ja vähemmistökulttuurin lautakuntia.

Jonas Forsman (RKP)

1. JA!

2. Nej, emedan jag inte tycker att detta är en så kontraversiell fråga. Frågan blir däremot lite knepig för de flesta då den går in på själva skogsskötseln och dess grad. Lämpar sig inte som folkomröstningsfråga.

3. Jag anser att närdemokratin är en mycket viktig del av den demokratiska beslutsprocessen. Det är onekligen en stor mängd som behövs för att initiativet skall tas upp. Vi kunde bra se över principerna och mängdkraven.Vi kunde också oftare än nu fråga om invånarnas åsikt. Magasinens existens var t.ex. en sådan sak. Omröstningen kunde ske ganska smidigt via internet. En sammanslagning av huvudstadsregionens kommuner stärker INTE närdemokratin.

Jan Lilja (RKP)

1. Stadskogarna i Helsingfors bör/skall bevaras, men en viss skogsvård borde väl finnas. Snårskog i alltför stor utsträkning nära en urban miljö (omöjligt att vandra i e.d.) är inte heller det rätt. Både djur och människor skall kunna njuta av den obyggda naturen. Möjligheten av njuta av obebyggda områden skall kunna ske både visuellt och fysiskt.

2. Jag har alltid varit för en närdemokrati. personligen så hatar jag all förmyndarmentalitet. Folk kan och skall få tänka själv.

3. Ju lägre tröskeln görs för attbestämma något, desto bättre är det. Men den parten som förlorar måste även kunna godkänna att den förlorat, annors är det inte demokrati.

Nils Torvalds (RKP)

1. Jag bord invid Centralparken och sysslar dessutom på min fritid med att fotvandra - här eller i Lappland eller överhuvudtaget där jag kommer åt. Jag tror - och är också övertygad om - att vi behöver både våra stadsskogar och vår vackra natur.

Asun Keskuspuiston kupeessa ja harrastan muutenkin patikointia - täällä tai Lapissa tai missä nyt pääsen nauttimaan luonnosta. Me siis tarvitsemme kaupunkimetsiämme ja - ylipäänsä - luontoa.

2. Jag är beredd att stöda den här sortens initiaiv, men eftersom rådgivande folkomröstningar är bara just rådgivande behöver vi också en stark medborgarrörelse.

Olen valmis tukemaan tämänkaltaisia aloitteita, mutta tietoisena siitä että neuvoa-antavat kansanäänestykset ovat vaan neuvoa-antavia tarvitsemme ennen kaikkia voimakasta kansanliikettä.

3. Jag tror att ett av de grundläggande problemen just nu är att vår demokrati har blivit uttunnad. Mellanstegsförvaltningen har ingen demokrsatisk kontroll. Inte heller EU. Därför har jag också tidigare talat för att förstärka medborgarnas möjligheter att påverka utvecklingens riktning.

Uskon että eräs meidän perustavalaatuisista ongelmista on alati laimentuva demokratia. Keskiportaan hallinto on jo demokraattisen kontrollin ulkopuolella. Niin on myös EU. Olen siistä syystä jo aikaisemmin puhunut välttämättömyydesta vahvistaa kansalaisen mahdollisuuksia vaikuttaa kehityksen suuntaan.

David Lindström (RKP)

1. Jag tycker att vi skall bevara så mycket fritidsområden, parker och skogsområden som det bara är möjligt. Stränderna och tomterna kring dem är extra känsliga för intrång eftersom de också är de mest attraktiva omrrådena för eventuellt byggande. Sanningen är också den att Helsingfors behöver fler bostäder och tomtmarkerna börjar tryta, men det finns fortfarande gamla industriområden som kan bli bostadsmarker. En lösning är att också i Finland börja bygga på höjden.

2. Jag tycker inte att vi skall hå en folkomröstning. Kommunalvalet i sig är ju en folkomröstning där människor kan rösta på kandidater som talar för tex bevarande av skog. Det är oerhört viktigt att vi börjar satsa på människans välmående. Vi måste skapa förutsättningar för människor att trivas med tillvaron. Flera stora undersökningar påvisar att ökad satsning på fritid och kultur gör att vi mår bättre. Det är alltså inte bara en kostnad, utan en samhällsekonomisk investering för framtiden.

3. Det behövs nog mindre antal namn än 25 000 för att skapa en opinion. När en folkrörelse sätter igång tar nämnder och fullmäktige upp frågorna. De folkvalda i ett kommunalval är ju demokratiskt valda personer som utgör en direkt länk till sina väljare. Tanken att göra närdemokratin ännu tillgängligare är vacker, men i praktiken betyder det att kostnaderna för ärendebehandlingar skjuter i höjden och att beslutsprosesserna tar alldeles för lång tid. Ett exempel jag hörde var en motion om en skateboardbana, som efter alla rundor kostade samhället ca 20.000 euro. Banan blev aldrig byggd. För de pengarna kan man göra så mycket annat än att ösa in dem i byråkratiska kostnader.

Ann-Mari Bergström (RKP)

1. Jag skulle definitivt vara färdig att försvara bevarandet av skogarna. De är viktiga både ur naturens synvinkel samt som rekreationsområden.Framförallt ser jag att de är viktiga för bevarandet av den flora och faunasom finns i naturen. Skogarna måste förvaras, det finns andra ställen attbygga på.

2. Jag är rädd för att en sådan folkomröstning inte skulle motivera människorna till att gå och rösta. Jag tror dock att största delen avmänniskorna i Helsingfors vill bevara stadens skogar. Å andra sidan är detviktigt att invånarna för vara med och besluta om saker som berör deras närmiljö.

3. Jag anser att medborgarpåverkan kunde underlättas. Det borde räcka medatt ett betydligt mindre antal människor än 25.000 skulle underteckna ettinitiativ för att det skulle tas till behandling i fullmäktige.

Carl Appelberg (RKP)

1. Ja, skogarna bör om möjligt bevaras och andra byggnadsområden användas.

2. och 3. Nej, inte folkomröstningar, de är bara forum för tyckare och demagoger. De ger sällan vettiga svar, i synnerhet inte i valtider.

Tiina Turkia (Vihr.)

1. Puolustan kaupunkimetsiä. Metsän tuoksu ja ilmapiiri ovat niin lapsille kuin aikuiselle rauhoittava ja enrgiaa antava paikka.

2 - 3. Kannatan kansanäänestystä. Nimenä kansanäänestys on vähän harkaan johtava jos kysymyksenasettelu koskee vain tiettyä aluetta esim. Helsingin kaupunkimetsiä. Kyseessä pitäisi olla kuntalaisten äänestys ja kuntalaisten aloite jolloin vaadittava allekirjoitustenkin määrä tulisi pienentyä. Tietysti aloitteita voivat kuntalaiset tehdä nytkin joko itse tai olemalla yhteydessä valtuutettuihin.

keskiviikko 24. syyskuuta 2008

Vihtori Leskelä (Kesk.)

1) Olen valmis puolustamaan kaupunkimetsien suojelua, sillä monimuotoinen kaupunki, luonnon läheisyys on hyvän elämän elinehto. Ymmärrän tietenkin sen, että kaupungin jatkuva kasvu edellyttää uusien asuntojen rakentamista. Metsäpohjalle rakentaminen on huomattavasti edullisempaa kuin esim. vanhojen satama-alueiden muuttaminen asumiskäyttöön. Rakastan metsiä, mutta tietyin ehdoin olen valmis tinkimään myös kaupunkimetsien määrästä.

2) Olen hieman skeptinen sen suhteen, mikä jäisi äänestyksen lopulliseksi anniksi. Moniko mahtaisi ylipäänsä äänestää? Luotan lähtökohtaisesti siihen, että demokraattisesti äänestetyt kunnanvaltuutetut tutustuvat tarvittaviin faktoihin tehdessään päätöksiä.

3) Demokraattinen päätöksenteko on mielestäni nykyisellään riittävää. Neuvoa antavaa kansanäänestystä ei saa liian kevyin perustein tehdä. Kansanäänestyksen kohteen tulee olla luonteeltaan mm. sellainen, että voidaan kohtalaisella varmuudella odottaa suurta äänestysprosenttia.

Petri Haapanen (PS)

1) Kyllä, metsät ovat kaupungin keuhkot.

2) Kyllä, olen yleisesti ottaen sitä mieltä, että kaikessa isommassa päätöksenteossa, jossa on vaikutusta kuntalaisiin, pitäisi suorittaa kansanäänestys.

3. Kuntalaisen (Lue Helsinkiläisen) on saatava lisää vaikutusmahdollisuuksia kotikaupunkinsa asioihin. Kivikon terveysaseman tilanne hyvä esimerkki siitä että kuntalaista EI KUUNNELLA!

Sirkka Hänninen (PS)

1) En todellakaan ymmärrä esimerkiksi keskuspuiston kaventamista Ruskeasuon kohdalta rakentamisen vuoksi. Puistot olisi jo jätettävä rauhaan ja alettava uudelleen hoitaa niitä vähäisiä metsä- ja puitoalueita mitä meillä vielä pääkaupunkisaudulla on! Rahaa on rajoitetusti ja se on jaettava järkevästi! Hämmästelen korvaushoitoa yhteiskunnan laskuun (se on huumetta, jota henkilöt käyttävät nyt ostamalla pimeästi, mutta yhteiskunta antaa sen minimimääränä veronmaksajien piikkiin 'korvaushoidon nimissä')!

2) Metsiä on ehdottomasti suojeltava. Menen itse asiaa koskevaan paneeliin.

3) Valtaa on nykyisellään koko ajan siirretty pois kansalaisista ja kuntaliitosten nimissä se viedään entistä kauemmas kansalaisista myös kuntatasolla. Olette tosi hyvällä asialla!!!

Teppo Eskelinen (Vas.)

1)
Kannatan kaupunkimetsien suojelua ja olen valmis puolustamaan sitä. Ylipäänsä Helsinki on erittäin väljästi rakennettu kaupunki, jonka jo rakennettuja asuinalueita mahtuu tiivistämään hyvinkin paljon, ja siksi metsien kaavoitus rakennusmaaksi ei ole tarpeellista. Olen ihmetellyt aina kuullessani argumentin, että Helsingistä on rakennusmaa loppu, että ovatko tämän argumentin esittäjät todella niin ekologisia, etteivät ole koskaan nähneet kaupunkia ilmasta. Lyhyesti: tarvitaan elävämpi kaupunki ja elävämpi kaupunkiluonto, eivätkä nämä ole toisiaan poissulkevia.

2) & 3)
Suoran demokratian aloitteet ovat toivottavia. Nykyisenkaltainen demokratia on jonkinlaisessa kriisissä, ja suoran demokratian kokeiluista on hyviä kokemuksia siellä missä niitä on kokeiltu. Jos uskotaan kansanvaltaan, niin siihen kyllä voi uskoa tosissaankin.

Kyllä/ei -äänestyksissä on aina tosin saneltujen vaihtoehtojen riski. Kaupunkimetsä-kansanäänestyksestä tulee ongelmallinen, jos esimerkiksi suojeluun koplataan hajarakentaminen. Vaihtoehdot pitäisi muotoilla fiksusti. Tämä siis vain huomautuksena: yleisesti ottaen kansanäänestys kuulostaa hyvältä idealta.

Mikko Värtö (Vihr.)

1. Kyllä olen. Helsingissä on, onneksi, vielä suhteellisen paljon skutsia verrattuna useinpiin muihin pääkaupunkeihin. erityisen tärkeä on, että keskuspuistosta ei otetan neliötäkään pois.

2. Neuvoa antavat kansanäänestykset ovat ok joskin ne menettävät kiinnostavuuden jos niitä on usein. Pressan-, eduskunta- ja kuntavaalien yhteydessä voisi hyvin olla kunnallisia neuvoa-antavia äänestyksiä. Silloin ihmiset voisivat halutessaan ilmaista mielipiteensä, sillä nyt esim. asukasyhdistykset puhuvat alueen asukkaiden nimissä, vaikka tosiasiassa suurin osa niistä edustaa lähes yksinomaan asukashdistyksen hallituksen mielipidettä - nimimerkillä kokemusta on.

3. Lähidemokratia on hyvä juttu, joskin en oikein tiedä mikä olisi paras tapa sen hoitamiseen. Asuessani Amsterdamissa olin mukana useissa asuinaluettani koskevissa ongelmien ratkaisemiseksi vaativissa aktioneissa. Siellä homma toimi aika hyvin, ja kun oli tarpeeksi pontta niin pääsimme pormestarinkin puheille.

Kristiina "Krisse" Ruuskanen (Kesk.)

1) Kyllä, olisin valtuutettuna valmis puolustamaan kaupunkimetsien suojelua stadissa.

2) Kaupunkilaisilla on nyt 15.-21.10 ja 26.10. mahdollisuus ilmaista mielipiteensä asiassa äänestämällä kanssaan samaa mieltä olevaa ehdokasta. En siis kannata kaupunkimetsäliikkeen kansanäänestysaloitetta. Perusteluna kysyn, että jos neuvoa antavaan kaupunkilaisäänestykseen mentäisiin kaupunkimetsien suojelussa, niin mikä olisi sellainen arkeamme ja ympäristöämme koskettava tärkeä asia, jossa ei sitten myös tarvittaisi kaupunkilaisäänestystä? Kunnallisvaaleissa stadilaiset valitsevat edustajansa nimenomaan päätöksien tekoon.

3) Ehdottomasti kannatan lähidemokratian sekä kansalaisvaikuttamisen vahvistamista. Haluan itse työskennellä sen eteen, että virkamiesten valmistelutyössä ja lautakuntien päätöksenteossa kuullaan huomattavasti nykyistä enemmän kansalais/kaupunkilaisjärjestöjen ja kaikkien asiasta kiinnostuneiden ääntä. Myös kaupungin omistamien "kansalaisten kohtauspaikkojen" tulee olla muidenkin kuin virkamiesten käytössä. Tarkoitan, että esim. kaupunkimetsäliike tai Dodo ry voisivat järjestää keskustelutilaisuuksiaan Laiturilla (kaupunkisuunnittelun uusi kohtauspaikka Narinkkatorilla). Kaupunkiamme tulee kehittää ennakkoluulottomasti!

http://krisseruuskanen.blogspot.com

Michael Perukangas (Vihr.)

1. Kyllä, sillä sekä nykyiset että tulevatkin helsinkiläiset tarvitsevat virkistysalueensa. Lisäksi kaupunkimetsät ovat tärkeitä paikallisen biodiversiteetin kannalta, kaupungin keuhkoina sekä pölyn ja melun sitojina. Valtuutettuna jatkaisin samaa toimintaa helsinkiläisten kaupunkimetsien puolesta, jota olen tehyt Kaupunkimetsäliikkeessä sekä useissa kansalaisliikkeessä, etenkin Ei enää palaakaan Keskuspuistosta-liikkeessä, jonka tavoitteena on säilyttää Keskuspuisto ainutlaatuisena ja jakamattomana viheralueena, jota ei saa mistään nakertaa. Kaupunkimetsiä tulee hoitaa vain pienimuotoisesti, sillä kyse ei ole kaupunkipuistoista eikä talousmetsistä. Kaupunkimetsissä yhdistyvät kaupunkipuistojen ja alkuperäisen luonnon parhaat puolet.

2. Kannatan kaupunkimetsäliikkeen kansanäänestysaloitetta, etenkin koska mahdollisessa äänestyksessä tullaan tuomaan hyvin selväksi sen, mistä äänestetään. Kyse on paitsi helsinkiläisten virkistyksestä ja kaupunkiluonnosta, yleisemminkin kuntalaisten äänen kuulemisesta kaupunkisuunnittelussa; päämäärä, joka ei aivan ihanteellisesti toteudu vallitsevassa kaupunkisuunnittelukäytännössä, vaikka kuntalaisten kuuleminen onkin kirjattu maankäyttö- ja rakennuslakiin ja sen taustalla olevat periaatteet perustuslakiin. Kansanäänestyksissä pitää olla äänestettävänä konkreettinen asia, jolla on mieluiten kaksi vaihtoehtoa: ota tai jätä.

3. Helsingissä pitäisi paikallisdemokratiaa vahvistaa esimerkiksi kaupunginosavaltuustoilla tai siirtymällä samantyyppiseen järjestelmään kuin Vancouverissa, jossa kuka tahansa jostakin tietystä asiasta kiinnostunut voi osallistua asiasta päättävän tiimin työskentelyyn. Oslossa toimii Local Agenda -ryhmiä, joilla on rajoitettu päätösvalta paikallisympäristöön ja -kulttuuriin liittyvissä asioissa; jonkinlainen yhdistelmä Oslon ja Vancouverin mallia voisi ehkä toimia etenkin jos pääkaupunkiseudulla ollaan matkalla kohti suurkuntaa.

Hannu Tuominen (Vihr.)

1. Olen ilman muuta valmis - paitsi puolustamaan kaupunkimetsien suojelua, myös aktiivisesti ja aloitteellisesti suojelemaan kaupunkimetsiämme. Konkreettisena tavoitteena tulee olla kansallisen kaupunkipuiston perustaminen. Silloin saisimme kaavassa vahvistetun aseman ei vain Keskuspuistolle, vaan sille nyt epämääräisemmälle kokonaisuudelle, jota kutsutaan Helsinki puistoksi. Kaupunkipuistoksi määriteltävän alueen ulkopuolelle jää suuri joukko pienempiä lähimetsiä, joista haluan pitää kynsin hampain kiinni. Kaiken kokoisten kaupunkimetsien hoidossa on luovuttava ikiaikaisesta talousmetsäajattelusta ja nähtävä Helsingin metsät virkistysmetsinä, joihin avohakkuut ja muuyt tehometsänhoidon menetelmät eivät kuulu.

2. Ensisijainen tavoitteeni toki on, että kaupunkimetsät voistaisiin säilyttää normaalin edustuksellisen demokratian keinoin. Uskon, että neuvoa-antavan kansanaäänestyksen avulla voitaisiin saada tavallisten kaupunkilaisten ääni nykyistä paremmin kuuluviin.

3. Vaatimus 25 000 allekirjoittajasta on kiistämättä kohtuuton ainakin silloin, kun kysymys on tietyjä kaupunginosia koskevasta aloitteesta. On kuitenkin hyvä muistaa, että kuntalaisaloitekin on aina mahdollinen. Kannatan pääkaupunkiseudun hallinnon kehittämistä toisaalta metropolihallinnon suuntaan, jolloin koko pääkaupunkiseutua koskevat linjaukset voidaan tehdä keskitetysti, ja toisaalta kapupunginosahallinnon suuntaan, jolloin paikallisesti tärkeät asiat voidaan päättää siellä missä ne tunnetaan. Esimerkiksi Koillis-Helsingin paikallisvaltuuston uskoisin ymmärtävän Keravanjokilaakson tai Malmin lentokentän alueen luontoarvot.

Elina Moisio (Vihr.)

1. Ilman muuta. Lähiviheralueet, virkistysalueet ja kaupunkimetsät ovat olleet Vihreän valtuustoryhmän listalla tälläkin valtuustokaudella.

2. Kannatan kansanäänestysten järjestämistä kaupunkilaisille tärkeistä asioista. Tärkeää kuitenkin on, että kysymys on muotoiltu tarpeeksi yksinkertaisesti.

3. Kansanäänestys ei ole ainoa tai edes tehokkain tapa vaikuttaa. On tärkeää osallistua kuulemismenettelyin ja lausunnoin vaikkapa kaavoitusratkaisuihin heti alusta asti, jotta ääni kuuluu valmistelussa. Lautakunnille voi lausua itselleen tärkeistä asioista tai alueista. Myös kuulemisia järjestetään säännöllisesti. Kaupunginosayhdistysten ja järjestöjen kautta voi vaikuttaa. Valtuustoryhmät ottavat myös mielellään aloitteita ja delegaatioita vastaan. Lisäksi ihan viime vuosina on tullut hyviä aloitteita tavoista, joilla kaupunkilaiset voisivat osallistua enemmän kaupungin suunnitteluun, mm. sähköisiä menetelmiä ja ryhmätyömenetelmiä. Niitä kehitettiin mm. Greater Helsinki Vision –kilpailussa.

http://www.elinamoisio.fi

Kaarina Kuuslahti (KD, sit.)

1. Kyllä.

2. Tärkeissä asioissa kannatan aina kansanäänestyksen mahdollisuutta koska elämme demokratiassa. Erityisesti tämä on tärkeä nyt Lounais-Sipoon liitoksen yhteydessä kun tehdään lopullisia kaavaratkaisuja ko. alueelle.

3. Toivottavasti ihmiset alkaisivat kiinnstua enemmän ympäristöstään missä elävät koska se vaikuttaa myös yleiseen hyvinvointiin.

tiistai 23. syyskuuta 2008

Esko Virri (Kesk.)

1) Kannatan Helsingin alueen viheralueiden säilyttämisestä. Mielestäni kuntalaisilla tulee jatkossakin olla oikeus nauttia luonnonläheisyydestä myös Helsingissä. Lähitulevaisuuden rakentamiselle tilaa saadaan mm. Kalasataman ja Länsi-Sipoon alueelta, ja pitkällä tähtäimellä on lisättävä yhteistyötä kaavoituksen osalta muiden pääkaupunkiseutujen kuntien kanssa, tuli kaupunkiliitoksia tai ei.

2) Vastustan lähtökohtaisesti neuvoa-antavia kansanäänestyksiä. Mikäli kansanäänestyksiä järjestetään, sen tulee lähtökohtaisesti aina olla sitova. Kaupunkimetsät eivät mielestäni ole erillisenä asiana niin mittava että asiasta tarvitsisi erillistä sitovaa kansanäänestystä järjestää, vaan kuntalaisten on syytä ottaa muiden asioiden ohella selvää ehdokkaansa kannasta kuntavaalien yhteydessä.

3) Lähidemokratian lisääminen on suositeltavaa. Kalliiden ja pahimmillaan kansalaisten äänestysintoa vähentävien kansanäänestysten sijaan kannatan kuitenkin keskittymistä kaupunginosatasoisille vaikutuskanaville esimerkiksi kaupunginosayhdistysten muodossa. Tulevaisuudessa alueiden kehityksen suunnittelussa on kuultava enemmän paikallisia.

http://www.eskovirri.net/blogi.html

Mika Rossi (Kesk.)

1) Tapauskohtaisesti kyllä, jos katson, että siihen on riittäviä perusteita. Mielestäni ylipäätään Helsingissä pitää voida suosia matalaa rakentamista luontosuhde säilyttäen.

2) En kannata. Minun mielestäni päätökset viheralueista ja maankäytöstä kuuluvat kaupungin toimielimille.

3) Mielestäni pitää vahvistaa. Kuntalain 4 luku tarjoaa laajan työkalupakin asukkaiden mielipiteen huomioonottamiseen myös vaalien välillä. Kuitenkin vieläkin tärkeämpää minusta on vahvistaa vaaleissa mandaatin saaneiden luottamushenkilöiden työn edellytyksiä.

Arto Alajoutsijärvi (Kesk.)

1) Olisin. Keskustalaisena kannatan ”realistista vihreyttä”, jonka mukaan ihmisen tulee elää sopusoinnussa luonnon kanssa. Lapista kotoisin olevana toivon, että uusia luonto- ja virkistysalueita perustetaan nimenomaan tänne Etelä-Suomeen, jopa Helsingin kaupungin alueelle. Luonto- ja virkistysalueita on hyvä olla siellä missä ihmisiäkin on. Kaikilla ei ole mahdollisuutta matkustaa Lappiin vaeltamaan. Lapin metsiä on suojeltu jo aivan riittävästi. Nyt pitääkin toimia ponnekkaammin Etelä-Suomen metsien suojelun puolesta, eikä suojella vain yksipuolisesti pohjoisen aarniometsiä.

2) Kannatan lämpimästi neuvoa-antavaa kansanäänestystä asiasta. Tällöin saataisiin aidosti kaupunkilaisten mielipide asiaan. Päättäjät eivät muutoin uskalla tehdä ratkaisuja kaupunkimetsien suojelun suhteen.

3) Kannatan toki lähidemokratian vahvistamista, mutta liian helposti toteutettavien neuvoa-antavien kansanäänestysten järjestämistä en kannata. Nykyinen käytäntö on mielestäni hyvä.

Anja Hinkkanen (Kok.)

Olen mukana Meri-Rastilan rantatyöryhmässä Vuosaaren kokoomuksen edustajana. Olen puolustanut ja olen jatkossa puolustamassa kaupunkimetsien suojelua.

Syntyperäisenä itähelsinkiläisenä arvostan alueemme luontoa. Itä-Helsingin asukkaat tarvitsevat virkistysalueensa JA KAUPUNKIMETSÄNSÄ !

Tonttimaata rakentamiseen löytyy hyvällä tahdolla ja tiivistämällä rakentamista, mutta viimeisiä metsiä ei saa tuhota. On hyvä, että asukkaille jaetaan tietoa metsänhoidollisista asioista. Näin pitää ollakin.

Neuvoa-antava kansalaisaloite on iso juttu ja vaatii todella paljon talkootyötä. Ihan varmasti löytyy tarvittava nimilista äänestysikäisistä kaupunkilaisista.

Kaupunginvaltuutetut voivat myös valtuustoaloitteissaan esittää luonto- ja virkistysalueiden suojelua. Virkamiesten on niihin vastattava!

Pauli Leppä-aho (Kok.)

Olen kanssanne samaa mieltä, että kaupungin uniikit metsät ja puistot tulee säilyttää, eikä niitä saa nakertaa rakentamiseen. Hoito ei saa tuhota niiden luontoarvoja myöskään.

Katri (Cata) Mansikka-aho (Kesk.)

1) Olen ehdottoman valmis puolustamaan kaupunkimetsiä. Olisi suuri menetys, jos Helsingistä kehittyisi "kivikylä" jossa ei olisi mitään kosketusta luontoon. Kyseisiä metsiä on vaalittava arvokkaana osana kaupunkistruktuuria.

2) Kannatan ajatusta neuvoa-antavista kansanvaaleista. Se saisi ihmiset osallistumaan päätöksentekoon paremmin ja antaisi ihmisille suoran mahdollisuuden vaikuttaa oman ympäristönsä ja hyvinvointinsa puolesta.

3) Kannatan lähidemokratiaa ja sen helpottamista. Tällä hetkellä päätöksenteko on monin paikoin etääntynyt ihmisten arjesta ja nykyinen tilanne on passivoinut ihmisiä. Lähidemokratia antaisi ihmisille suurempaa motivaatiota vaikuttaa heitä koskevissa päätöksissä ja vahvistaisi yhteisöllisyyttä. Aktiivisuus mm. kunnallisvaaleissa ei ole tarpeeksi korkea ja uskon, että lähidemokratiaa kasvattamalla aktiivisuutta vaikuttamiseen lisättäisiin.

Olavi Arra (Kok.)

1) Kyllä.

2) Puhutaanko tässä kaupungin omistamista metsistä, kaupungin alueella sijaitsevista metsistä, vai mistä? Tietääkseni Helsingin kaupungin alueella ei juurikaan ole luonnonmukaisia metsiä, vaan lähes kaikkia on ihmisen toimesta muokattu eri aikoina. Itselleni tärkeä asia on myös kulttuurimaisema. Välttämättä kaupungin alueella ei tarvita luonnonmukaisia metsiä. Arvostan suuresti naapurikaupungissa Espoossa olevaa Nuuksiota erämaineen ja Helsingin keskuspuistoa kaupunkilaisten ulkoilualueena.

3) En oikein usko tässä kansanäänestykseen, moni ei varmaan tietäisi mistä puhutaan tai ehtisi syvällisemmin asiaan paneutua. Tämänhän hyvin jo osoittaa kysymyksen yksi epäselvä muotoilu. Edustuksellinen eteneminen tuo laadukkaimman lopputuloksen. Kansalaisvaikuttamista pitäisi lisätä ja kansalaisliikkeitä tukea nykyistä enemmän.

Sirpa Asko-Seljavaara (Kok.)

1. Puolustan kaupunkimetsien suojelua viimeistä puuta myöten. Liian leveitä teitä ja polkuja ei pidä rakentaa metsiin vaan tyytyä olemassa oleviin luonnon polkuihin.

2. Kansanäänestys on hyvä idea, mutta käytännössä vaikea toteuttaa. Kuka maksaa äänestyksen kulut? Vastaavatko kaupunkilaiset kyselyyn, jolloin tulos voi olla väärä, jos vain harvat vastaavat?

3. Kannatan lähidemokratiaa. Kaupunkilaisilla on jo nyt mahdollisuus tehdä omia aloitteita, joita käsitellään kaupunginvaltuustossa.

Jaakko Vasankari (Vas.)

1) Virkeässä kaupungissa on sekä tiheästi rakennettuja kerrostaloja että laajoja rentoutumisalueita joko puistoina tai metsinä. Myllypuron, Kontulan ja Vesalan metsät ovat jääneet itselleni mieleen ajoilta jolloin asuin Kontulassa. Tämä tulisi ottaa huomioon myös silloin kun kaavoitetaan Sipoosta Helsinkiin liitettyä osiota.

2) Neuvoa-antavat kansanäänestykset ovat ihan kivoja keinoja ilmaista mielipidettä, mutta itse kannattaisin sitovia kansanäänestyksiä enkä pelkästään metsien suojeluun liittyen vaan oikeastaan kaikesta.

Pitäisin viehättävänä, jos Suomessa olisi mahdollista järjestää kansanäänestyksiä mistä tahansa asiasta, jolle löytyy riittävästi tukea ihmisten keskuudessa. Valtakunnallista rajaa voitaisiin pitää vaikka 10000:ssa nimessä, jotta vältyttäisiin "turhilta" äänestyksiltä, mutta en halua kuitenkaan tuon kynnyksen rajaa lyödä kiveen ainakaan tässä vaiheessa.

3) Kuten edellisessä vastauksessa käy ilmi, niin omaan poliittiseen agendaani kuuluu lähidemokratia. Unelma lähidemokratiasta on sellainen, jossa kaikki ovat kaupunginvaltuutettuja. Jokainen askel ja keino lisätä suoran demokratian välineitä nykyiseen järjestelmään on pelkästään haluttavaa.

Sakari Oka (Kok.)

1. Kyllä. Lähimetsät ovat tärkeä osa minuuttamme, viihtyvyyttämme ja kansainvälistä kilpailukykyämme.

2. En. Kunnallisvaalit ovat juuri se neuvoa-antava kansanäänestys, jossa vaikutetaan kaupunkimetsien puolesta. Voimat kannattaa keskittää.

3. Kyllä, mutta ei. Lähidemokratia on Helsingin arkipäivää. Valtuutetut ovat hyvin tavoitettavissa, jos heitä haluaa lähestyä. Vaikuttamiskanavien lisääntyminen toisi sekavuutta asiaan, jota moni pitää jo nyt sekavana.

Jukka I. Mattila (Kok.)

1) Viheralueet ja tietty "vehreys" kuuluu Helsingin identiteettiin. Asun itse Etelä-Haagassa joka on pidetty pienkerrostalovaltaisena ja puistomaisena alueena, varsin onnistuneesti. Helsingin perusluonteeseen kuuluu, että meillä on Keskuspuisto, yhtenäinen viheralue, joka ulottuu Esplanadilta aina Lappiin saakka. Myös Helsingin lähiöiden (mm. Pihlajamäki, Pihlajisto, Jakomäki jne.) luonteeseen kuuluu asuinrakentamisen ja luonnon välinen rinnakkainelo. Uskon että Helsinkiä voidaan kehittää ja rakentaa ilman että asuinalueiden puistoihin tai "lähimetsiin" pitää tarkoituksenmukaisettoman vahvasti puuttua.

2) Helsingin päätöksentekorakenne perustuu kansalaisten kuulemisiin, lautakuntiin, valtuustoon ja kaupunginhallitukseen. Suurissa asioissa "kansanäänestys" on mahdollinen. Lähimetsäkysymys ei mielestäni yllä sille tasolle, että kansanäänestys on tarpeen.

3) Kannatan kaupunginosayhdistysten toiminnan ja roolin vahvistamista mm. suunnittelussa ja toteutuksessa.

Jerker Polso (SDP)

1) Ehdottomasti kyllä. Suomessa ja Helsingissä ei ole tarpeen vielä rakentaa niin tiiviisti, että kaikki viheralueet pitäisi kaavoittaa. Viheralueita tarvitaan paitsi asukkaiden viihtyvyyden ja hyvinvoinnin takaamiseksi. Kyseessä on puhdas valintakysymys.

2) Kansalaisten suoria vaikuttamismahdollisuuksia on lisättävä. Uskon myös, että enemmistö asukkaista vastustaa kaupunkimetsien kaavoittamista.

3) Lähidemokratiaa on ehdottomasti vahvistettava. Nykyinen päätöksenteko on etääntynyt täysin kansalaisten arjesta. Vaikuttamismahdollisuuksia ei nähdä, koska ne ovat lähes olemattomat. Neuvoa-antavia kansanäänestyksiä voisi järjestää internetin kautta kohtalaisen helposti ja pienillä järjestelyillä.

Pekka Mattila (Kok.)

1) Kyllä

2) Edustuksellinen demokratia on Helsingin keskeisin ja parhaiten valmisteltu päätöksentekokanava. En kannata kansaäänestyksiä yksittäisistä kysymyksistä. Asia voidaan linjata selkeästi ja yhtä suurella painoarvolla kaupunginvaltuustossa.

3) Nykyinen tilanne on hyvä. Demokratia ei vahvistu lisäämällä äänestyksiä yksittäisistä kysymyksistä. Tällä tiellä oltaisiin äkkiä pisteessä, jossa vain harva kaupunkilainen ehtisi ja voisi käyttää äänioikeuttaan, mikä lisäisi itse asiassa epädemokratiaa ja heikentäisi tasaveroisia vaikuttamisen mahdollisuuksia.

Harri Saksala (SDP)

1. Kannatan kaupunkimetsien suojelua ja toimenpiteitä joilla Hgin kaupunkimetsäalueet saadaan pidettyä luonnonmukaisina ja rakentamattomina.

3. Kannatan myös lähidemokratian vahvistamista. Mallina voisi olla vaikkapa ns. alueellinen päätöksenteko. Ylipäätään eri kaupunginosien asukkaiden äänen on kuuluttava jatkossa paremmin päätöksenteossa.

Jarmo Nieminen (Kok., sit.)

1) Olen valmis. Sitä teen jo nyt! Mutta tässä otan huomioon sen, että mitä tarkoitetaan kapunkimetsillä. Oma ongelmansa muodostaa myös virkistyskäyttö vs. suojelu. Ne ovat toisilleen melko vastakkaisia voimia.

2) Sanoisin, että tavoitteena on suojelu. Kansanäänestys ei ole itsetarkoitus. Vastaus on taatusti tiedossa. Mutta toki mielipidettä voi kysyä.

3) Lähidemokratiassa on Helsingin tulevaisuus. Päätöksentekoa on jalkautettava osaamisvajeesta kärsivistä virastoista niiden pariin, jotka oikeasti tuntevat alueensa mahdollisuudet. Olen tähän problematiikkaan törmännyt mm. koulukysymyksissä, lasten päivähoidon järjestelyissä, liityntälinjojen suuntaamisessa ja saariston kaavaratkaisuissa.

4) Vaikka ei kysytty, olen sitä mieltä, että metsiä tulisi käsitellä laajempana käsitteenä. Kyse on Helsingin keuhkosta toinen keuhko on meri. Ne tulisi nähdä oikeasti yhteisvaikutteisina. En hyväksy Keskuspuiston vähittäin tapahtunutta ja tapahtuvaa tuhoamista. Olemme näillä toimenpiteillä heikentämässä tulevaisuutemme elinolosuhteita, emme omiamme.

Pia Pakarinen (Kok.)

1) Olen oman kaupunginosayhdistykseni puheenjohtaja, ja pyrimme omalta osaltamme Kansallinen kaupunkipuisto -hankkeen toteuttamiseen Helsingissä. Se olisi mielestäni hyvä keino säilyttää kaupunkimaiseen ympäristöömme kuuluva kulttuuri- ja luonnonmaisema hankkeen yhteydessä sovittavassa laajuudessa.

2) En näe mitään syytä tällaisen kansanäänestyksen järjestämiseen. En ylipäänsäkään kannata kansanäänestysten järjestämistä kuin poikkeustapauksissa, koska yhtä kysymystä koskevat äänestykset herättävät vain niiden kiinnostuksen, jotka ovat asiasta jotain äärimmäistä mieltä suuntaan tai toiseen, ja niiden runsas käyttö vähentää jo entisestään huolestuttavan vähäistä äänestysintoa. Kuntavaalit järjestetään nimenomaan sitä varten, että valtuutetut tekevät päätöksiä näistä asioista.

3) Lähidemokratiaa pidän erittäin arvokkaana asiana. Meillä on erinomaista työtä tekeviä kaupunginosayhdistyksiä, jotka pitäisi valjastaa kaupungin yhteistyökumppaneiksi niiden alueita koskevissa asioissa huomattavasti useammin kuin nykyään tapahtuu. Kaupunginosayhdistyksissä on oman alueen arjen ja ihmisten tuntijoita.

TKK:n Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen mm. Herttoniemessä tekemässä Arjen ajan hallinta -tutkimuksessa on yhtenä tuotoksena rakennettu alueellisen vaikuttamisen mallia asukasiltojen ja -foorumeiden kautta. Tämä malli olisi tältä ja muiltakin osin toteuttamisen arvoinen muuallakin Helsingissä, ja pyrin viemään sitä omalta osaltani eteenpäin.

Terhi Koulumies (Kok.)

1) Kyllä, kannatan metsiensuojelua, eikä meillä ole juurikaan suojeltuja metsiä Etelä-Suomessa. Ympäristönsuojelu on yksi päättäjien tärkeimpiä tehtäviä.

2) Kyllä voisi järjestää asiasta neuvoa-antavaa kansanäänestystä. Aina on hyvä, jos kuntalaiset saadaan mukaan päätöksentekoprosessiin. Lisäksi on tärkeää herätellä keskustelua luonnonsuojelusta.

3) Kyllä kannatan lähidemokratian vahvistamista. On erittäin tärkeää, että ihmisillä on tunne, että he voivat vaikuttaa yhteisiin asioihin. Lähidemokratiaa voisi edistää myös kansalaisjärjestötoimintaa suosimalla ja lisäämällä päättäjien ja kuntalaisten välistä keskustelua.

Hannele Luukkainen (Kok.)

1) Olen sinivihreä konkari ja olen puolustanut kaupunkiluontoa sekä alueita että eläimiä koko valtuustoaikani eli 20 vuotta ! Aikanaan tein aloitteen mm. kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi Helsinkiin. Myöhemmin se toteutui Helsinki puisto -muotoisena. Syntyperäisenä stadilaisena arvostan kaupunkiluontoa ja sen monimuotoisuutta todella paljon ja olen valmis jatkossakin toimimaan sen suojelemiseksi.

2) En kannata kansanäänestystä tästä aiheesta, koska pelkään, että asukkaiden enemmistö ei arvosta tarpeeksi kaupunkiluontoa. Jos tämä äänestys hävittäisiin, niin se merkitsisi kaupunkiluonnon tuhoa.

3) Asioiden ajaminen kansanäänestysten kautta on todella hidasta ja jäykkää. Itse kannatan suoraa poliittista osallistumista ja valtuutettujen kautta vaikuttamista, jolloin asiat saadaan nopeammin päätöksentekoon.

Juho Kumpulainen (Kesk.)

1) Tulin Pohjois-Haaga seuran toimintaan mukaan 1990-luvulla nimenomaan Keskuspuiston luonnonsuunnitelman teon yhteydessä. Helsingin metsien rakentaminen ei ratkaise tonttipulaa, tilaa löytyy vaaka- ja pystysuunnossa sekä kuntaliitoksilla. Ongelmana on vain metsien meluisuus, alueiden suikalemaisuudesta johtuen. Olemme Keskuspuiston pohjoisosan osalta kehitelleen meluesteiden, puuston, muun kasvustoston ja tiepinnoitteiden avulla melun suojausmenetelmiä, ne vaativat rahaa ja sitä niihin pitäisi saada. Esimerkiksi kaupunki ei kokenut voivansa liittää Pakkalantien kaavaan vaatimusta Hämeenlinan väylän meluvalleista Eliel Saarisen tien kohdalla. Kustannukset saavutettuun hyötyyn ja tontin hintaan nähden ovat marginaalisia mutta niitäkään ei katsottu voitavan ottaa. Kaavaa hakenut rakennusliike vetäytyi hankkeesta, ilmeisesti parkkipaikkojen maan alle sijoittamisesta johtuvista kustannuksista säikähtäneenä, vaikka meluvallin rakentamista ei vaadittu.

2) Äänestys metsistä ei ole mielestäni perusteltua ennenkuin riittävällä määrällä asukkaita on kokonaisuudesta riittävät tiedot. Kunkin kaupunginosan pitäisi ottaa keskitetysti ohjelmaan kokonaisvaltainen kaavoitus, rakentaminen mukaanlukien tiet, väylät, kiskot jne. Voimassa olevaa yleiskaavaa ymmärtää vain hyvin pieni joukko virkamiesten lisäksi. Tällä hetkellä yksityisen kaupunkilaisen kanta metsiin muodostuu hyvin kapeasta näkökulmasta, kokonaiskuva ei ole ymmärrettävissä ja sen ymmärtäminen vaatii perehtymistä. Äänestäisimme lähinnä vihreiden arvojen puolesta tai niitä vastaan, jolloin metsät sinänsä eivät ole äänestämisen kohteena. Yhteisöllisyys, eli kaupunginosien aktiivisuus ratkaisee laajan ja perustellun tiedon välittämisen, tietoa on ja virkamiehet ovat halukkaita sitä jakamaan. Kansanäänestystä ei ainakaan toistaiseksi tarvita, vaan nekin rahat voidaan käyttää kansalaisaktiivisuuden lisäämiseen, asiaan perehdyttämiseen, se tuottaa hitaasti mutta varmasti sellaisen Helsingin, joka miellyttää asukkaita kullakin alueella.

3) Suurin ongelma nykyisin on, etteivät aktiiviset nuoret ja keski-ikäiset kiinnostu lähidemokratiasta. Pohjois-Haaga seurassa on sata maksavaa (5 €/vuosi) jäsentä 8000 ihmisestä. Vaikuttamismahdollisuuksia esimerkiksi juuri kaavoituksessa on jo nyt, prosessin hitaus ja osallistumisen vaatimaa työmäärää vain ei koeta mielekkääksi. Meillä kokoontui pari kertaa kansalaisaktivistien ryhmä "Pelastakaa Haagan puut", pyysin heitä seuraan tekemään konkreettisia toimenpiteitä asian puolesta, ketään ei tullut, eikä parin kokouksen jälkeen asiasta ole kuulunut mitään, tietääkseni yhtään puuta ei liikkeen ansiosta pelastunut. Yhtenä kannustimena ole miettinyt rahaa, eli että esimerkiksi kaavakokouksiin osallistumisesta maksettaisiin kokouspalkkiota mutta sekään ei todennäköisesti lisäisi aktiivisuutta, ehkä päinvastoin jo muutenkin lautakuntiin osallistuvat valloittaisivat nämäkin paikat, jolloin puolueen kanta ajaisi helposti kaupunginosan erityispiirteisiin perustuvan kannan ohi.

Salme Mattila (PS)

1) Asuma-alueeni Kallio - Alppila - Vallila ovat vanhoja työväen asuma-alueita. Tälläkin hetkellä asumistiheys on maamme suurinta koko Helsingin keskeisillä asuma-alueilla. Koska minullakaan ei ole mökkiä tai loma-asuntoa, tarvitsen puistoja joka viikko rauhoittumiseen ja liikuntatarpeeseen - puhumattakaan mm. keskuspuiston sieni- ja marja-annista! Ainakaan olemassa olevia ei tulisi tuhota rakentamisella tai liian rajulla hoidolla. Helsingin alueelta löytyy aina muuta rakennusmaata eri keinoin. Valtuutettuna olen valmis kaikkeen toimintaan puolustaakseni kaupunkimetsien suojelua.

2) Kaupunkimetsien suojelusta tulee järjestää neuvoa-antava kansanäänestys, jossa kysytään eduskuntavaalien yhteydessä, halutaanko säilyttää Helsingin nykyiset kaupunkimetsät luonnonmukaisina ja rakentamattomina voidaksemme säilyttää suuren asumistiheyden omaavalla keskeisellä asuma-alueellamme psyyken vaatima luontokosketus.

3) Kansalaisvaikuttamista voi myös helpottaa ottamalla kaikki haluavat vaalien yhteydessä toteutettavalla jäsenkeräyksellä oman asuinalueensa asukasyhdistykseen. Yhdistykselle voitaisiin antaa enemmän päätökseen vaikuttavaa valtaa. Näistä saa helposti 5 prosenttia allekirjoittajia sen 25000, jotta aloite otettaisiin valtuustossa edes käsittelyyn.

Seija Black (Kesk.)

1) Kyllä. Metsät ja virkistysalueet ovat elintärkeitä. Niistä pitäisi pitää huolta. Asun aivan Kaivopuiston kupeessa ja sieltä on kaatunut ja poistunut monia puita viimemyrskyissä. Puu kasvaa kauan, joten tilalle istuttaminen olisi tärkeää myös, jotta tulevat sukupolvet voisivat nauttia samasta kauniista puistosta. Rakentaminen ei saisi mennä virkistyksen ja luonnonsäilyttämisen ohitse.

2) Asia on tärkeä, silloin kuultaisiin kaikkien ääntä.

3) Yksi vaaliteemoistani on yksilöstä lähtevä tarve. Silloin lähialuedemokratia antaa hyvät lähtökohdat tälle. Alueet ja ihmiset ovat erilaisia.

Markus Bunders (Kesk.)

1) Olisin.

2) Turhaa byrokratiaa. Kansanäänestykset on syytä varata isoihin kysymyksiin. Niitä tulisi käyttää nykyistä enemmän, mutta ei tässä asiassa.

3) Aloiteajatus on hyvä. Ei siihen pitäisi tarvita, kuin 1000 nimikirjoitusta. Valtuusto käsittelee joka tapauksessa valtaisan määrän mitäänsanomattomia alotteita, joita valtuutetut tehtailevat.

Lähidemokratia on toimiva ajatus kysymyksissä, jotka ovat puhtaasti johonkin kaupunginosaan liittyviä.

Tapio Siirilä (Helsinki-listat / SKP)

1) Innokkaana luonnossa liikkujana toimin ilman muuta kaupunkimetsienkin puolesta.

2) Kansanäänestyksen avulla kuntalaiset saataisiin paremmin huomaamaan kaupunkimetsien säilyttämisen tärkeys. Jos - niin kuin uskon - äänestys puoltaisi kaupunkimetsien säilyttämistä, päättäjien olisi vaikea tehdä toisenlaisia päätöksiä.

3) Kansalaisvaikuttamista pitäisi helpottaa

- tarvittaisiin kaupunginosavaltuustot, joilla olisi oikeaa päätösvaltaa

- ei pääkaupunkinseudun yhdistämistä yhdeksi suureksi kunnaksi, koska silloin päätöksenteko olisi liian kaukana tavallisista ihmisistä

- kansanäänestykset ovat hyödyllisiä. Kansa on monesti eri mieltä kuin huonoja päätöksiä valmistelevat herrat. Kansanäänestyksissä kansan mielipide saataisiin esille.

Sanna Hellström (Vihr.)

1. Kyllä.

2. Mielestäni kansanäänestyksiä tulisi käyttää lisäämään kansalaisten suoraa vaikutusmahdollisuutta ja demokratiaa. Kaupunkimetsät voisivat olla yksi asia josta äänestetään.

3. Kannatan lähidemokratian vahvistamista ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä. Siten myös kaupunkilaisten kiinnostus lähiympäristöönsä ja päätöksentekoon lisääntyisi. Nykyisin kansanäänestyksiä ei järjestetä lainkaan, joten selvästi niiden saamisen on liian raskas menettely.

Kimmo Kuikanmäki (KD)

1. Kannatan kaupunkimetsien löyhää suojelua, eli jokseenkin kaikki virkistyskäyttö sallitaan, samoin virkistyskäytön kannalta tarpeelliset hoitotoimenpiteet. Olen vastustanut Viikintien siirtoa etelään jotta sen pohjoispuolelle voi rakentaa enemmän (tämä koski kyllä enemmän peltoja kuin metsiä). Vastustan myös Malmin lentokentän alueen rakentamista. Lentokentän ympäristö on mielestäni hyvä esimerkki virkistyskäytössä olevasta kaupunkimetsästä, joskin tässä tapauksessa se on vain ohut nauha lentokentän ympärillä.

2. En ole varma onko kansanäänestysaloite hyvä, mutta ei minulla ole mitään sitä vastaankaan. Kannatan ajatuksen tavoitetta, mutta jos tavoite voidaan saavuttaa muin keinoin, voi kansanäänestys olla riskialttiimpi vaihtoehto.

3. Nykyinen raja lienee paikallaan, vaikka se näyttääkin korkealta. Hyvin paikallisista kysymyksistä ei ole järkevää järjestää kansanäänestystä, ja liian matala kynnys työllistää valtuustoa liikaa kansanäänestysesityksillä. Nykyinen 5 prosentin kynnys mahdollistaa koko Helsinkiä koskevan asian viemisen kaupunginvaltuuston pöydälle. Tavoite ei pidä olla että joka kunnallisvaalien yhteydessä on 5-10 kansanäänestystä.

Juha Kaasinen (Vas., sit.)

Suhtaudun hieman skeptisesti näihin kyselyihin, koska kaikkihan lupaavat kaikkea näin vaalien alla luonnon arvojenkin puitteissa, vaikka saattavat eksyä jo Vantaan joen rantamaille. Varmemmin asiat selviää kun ehdokkaan taustat selvitetään esim. luontoarvojen suhteen. Olen harrastanut 33 vuotta metsästystä Kuusamon seudulla sekä Etelä-Savossa sekä luonnossa liikkumista yleensä Helsingin metsissä / vesialueilla vapaa aikoinani. Joten tiedän jotain luonnon arvoista sekä sen säilyttämisen merkityksestä. Minulla on mm. lupa pyydystää pien petoja Lammassaaressa. Kyllästyin kun mökin terassilta näin ja kuulin minkkien tappavan sorsan poikasia kesäisin.

1
Kyllä
Kantani on että vielä vapaana olevat ranta / viher sekä metsäalueet tulee säilyttää pysyvästi rakentamattomana Helsingissä. Ainoastaan Jätkä / Sompa sekä Hernesaari tulee rakentaa kun vapautuvat, tämän jälkeen järkevä kerrostalo painoitteinen rakentaminen tulee suunnata Sipoolta lunastettavalle alueelle. Sielläkin tulee rannat jättää vapaaksi ja huomioida viher- sekä metsäalueiden ilmavuus. Metsä suojelee omiaan, eli kaupunkilaisia, tämä tulee aina muistaa. Metsään on hyvä mennä kun ahdistaa, sieltä palaa reippaana ja hyvällä mielellä.

2
Kyllä
Kaupunkilaisethan ovat virkamiesten esimiehiä mielestäni. Asukkaiden kannat ovat merkityksellisiä näissä asioissa. Virkamiehethän eivät ajattele niinkään luonnon arvoja, vaan ainoastaan miten saadaan maapohjalle mahdollisimman suuri arvo. On väärin tulevia sukupolvia ajatellen tuhota kaikki keskustan / lähiseudun luonnon arvot / metsät / vesialueet järjettömällä kaavoituksella asunto tuotantoon.

3
Kyllä
Päätösten / valintojen tekeminen on järkevää tuoda lähelle kaupunkilaisia. On tärkeää saada väki ottamaan kattavasti kantaa ja kannan otolla on tällöin oltava myöskin vaikutusta päättäjien suuntaan. Nykyisin ei Helsingissä lähidemokratia toimi, vaan päättäjät toimivat ryhmäkurin puitteissa pääosin ja silloin ei välttämättä kansalais mielipide touteudu. Puolueet ja ryhmät muuttavat myöskin arvojaan sekä strategioitaan jatkuvasti, joten neljässä vuodessa saadaan paljon pahaa aikaan vastoin vaaliteemoja, äänestys hetken lupauksiin nähden. Joten tiheällä syklillä toteutettu kansalaisvalta / mielipide mittaus on paikallaan myöskin kuntatason päätöksissä niin metsä kuten muissakin asioissa.

Sirkku Ingervo (Vihr.)

1. KYLLÄ.

2. Kansanäänestys on ilman muuta OK, kun se järjestetään muiden vaalien yhteydessä, jolloin äänestyskulut eivät ole suuret.

3. Kuntalaiset voivat tehdä myös kuntalaisaloitteita kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi ja tietenkin myös vaikuttaa suoraan valtuutettuihin, jotka taas voivat yksinkin tehdä kuntalaisten toivomia valtuustoaloitteita, jotka käsitellään valtuustossa.

Neuvoa-antava äänestys on nimensä mukaan neuvoa antava eikä velvoittava ja siksi kaikki muutkin vaikuttamiskeinot pitää ottaa käyttöön.

Toivo Koivisto (Helsinki-listat / SKP)

1) Vähäisiä kaupunki metsiämme tulee puolustaa kuin silmäterää. Tämä vaatii meiltä kansalaisilta jatkuvaa valppautta. Tapanahan on pilkkoa pala sieltä toinen täältä ettei tulisi kovaa vastustusta. Olkaamme tarkoinna liikummehan sitten millä puolella kaupunkia tahansa, jos huomamme hakkuu aikeita tai kuulemme asiasta niin nopea reagointi asiaan. Metsät ovat kaupunkimme keuhkot - niitä on suojeltava!

2) Kannatan kansanäänetysaloitetta. Aloite kannustaa ihmisiä ottamaan kantaa asiaan ja tekee metsien suojeluasiaa myös sitä kautta tunnetuksi jos ei saiaa ole muuten tullut tarkoin mietityksi.

3) Päätöksen tekoa pitää tuoda lähemmäksi ihmistä. Kysymyksessä esittey 5 % allekirjottaja kynnys on aivan liian korkea. Kymmenen tuhannen allekirjoitajan aloite on saatava ehdottomasti kaupungin valtuuston käsittelyyn. Nyt isolla rahalla toimiva Kokoomus ja rahamiespiirit saa jopa yhden miehen aloitteen käsittelyyn koska tahansa siinä ei lappukädessä kierrellä tosin kulmissa - lyödään vaan tuhannet eurot liikkeelle niin asia hoituu jopa kaupunkimetsät tuhoutuvat - se on nähty liaan usein!

Nina Wennström (Vihr.)

1. KYLLÄ.

2. KYLLÄ. Vaikka kaupunginvaltuusto on valittu demokraattisesti, kaikki äänioikeutetut eivät ole äänestäneet, mutta voisivat silti haluta äänestää tällaisessa kansanäänestyksessä.

3. KYLLÄ. Nykyiset vaikuttamismahdollisuudet ovat liian vähäiset.

Martti Karvonen (Vihr.)

1. Kyllä.

2. Kyllä.

3. Kyllä. Mielestäni, jos tarpeeksi moni (tähän on vaikeaa vetää rajaa) haluaa, että jostakin järjestetään kansanäänestys, niin on tehtävä. Kansanäänestysten tulisi - ainakin pääasiallisesti - olla sitovia eikä neuvoa-antavia.

maanantai 22. syyskuuta 2008

Riku Ahola (Vas., sit.)

1) VASTAUS: Kyllä

2) VASTAUS: Kannatan. Kyseessä on kaupunkimme viihtyvyyden ja imagon kannalta tärkeä kysymys. Olen samaa mieltä teidän kanssanne kaupunkimetsien virkistyksellisestä arvosta vapaa-ajan sekä liikunnan käytössä. Tilaa tiiviimmälle ja korkeammalle rakennuskannalla kaupungistamme vielä löytyy mahdollistaen nykyisten metsäalueiden suojelun. Erillinen kansanäänestys asian tiimoilta toimisi mielestäni kansalaisaktiivisuuden lisäämisen edesauttajana, sekä toisi politiikan lähemmäksi tavallista ihmistä, tarjoten konkreettisia asioita kansalaisten ratkaistavaksi.

3) VASTAUS: Puollan ehdottomasti lähidemokratiaa ja vuorovaikutteisempaa politiikkaa. Nykytilanteessa tuntuu politiikka olevan usein peliä, johon ei tavallinen kansalainen pääse juurikaan vaikuttamaan vaalien välillä. Ehkäpä tämä tekijä on yksi syy pieneneviin äänestäjämääriin ja politiikan kiinnostamattomuuteen etenkin nuorten parissa. Neuvoa antavat kansanäänestykset olisivat varmastikin innokkeita, jotka lisäisivät politiikan kiinnostavuutta kansan parissa mahdollistaen kansalaisten osallistumisen päätöksentekoon. Etenkin kunnallispoliittisia päätöksiä on kyettävä tekemään yhteistyössä asukkaiden kanssa ottamalla huomioon heidän kantansa. Kaupunki kuuluu ennen kaikkea asukkailleen. Samoille asukkaille, jotka valitsevat edustajansa kunnan valtuustoon. Tällaisissa koko kaupunkia koskevissa yhteisissä päätöksissä kansanäänestys voitaisiin ottaa useamminkin käyttöön ilman monien tuhansien ihmisten äänten keräämistä. Lähtökohtana mielestäni toimii kuitenkin kuntapolitiikka, jossa edustajat jalkautuvat yhä useammin asukkaiden pariin kuuntelemaan ja keskustelemaan yhteisistä asioista. Jos yhteistä säveltä ei löydy, on ratkaisut tehtävä äänestyksellä, jossa asianomaisten äänet ratkaisevat.

Eija Loukoila (Vas.)

1) EHDOTTOMASTI. HELSINGIN TULEE HUOLEHTIA LÄHIVIRKISTYSALUEIDEN SÄILYMISESTÄ/SÄILYTTÄMISESTÄ. OLEN OLLUT MUKANA PRO UUTELA -LIIKKEESSÄ, JOKA TEHOKKAALLA TOIMINNALLAAN SAI ARVOKKAAN UUTELANNIEMEN PELASTETUKSI MASSIIVISELTA RAKENTAMISELTA. IDÄN SUUNNALLA TÄMÄN HETKINEN KIPUPISTE ON MUSTAVUORI, JOTA UHKAA RAKENTAMINEN. MUSTAVUORTA KUTEN MONIA MUITAKIN LUONTOALUEITA OLEN PUOLUSTANUT LUOTTAMUSTEHTÄVÄSSÄNI KAUPUNKISUUNNITTTELULAUTAKUNNASSA.

2) KANNATAN KANSANÄÄNESTYSALOITETTA. KANSALAISIA TULISI KAIKEN KAIKKIAAN KUUNNELLA ENEMMÄN, KOSKA ON KYSE JOKAPÄIVÄISESTÄ ARJEN ELÄMÄSTÄ. KAIKILLA EI OLE VENEITÄ JA KESÄMÖKKEJÄ, VAAN SE LÄHIMETSÄ TUOTTAA VOIMIA JA VIRKISTYSTÄ.

3) KANSALAISIA KUUNNELLAAN LIIAN VÄHÄN. KAAVOITUSASIOISSA ASUKKAIDEN MIELIPITEET JÄÄVÄT LIIAN USEIN OTTAMATTA HUOMIOON. EI KAIKKEA RAKENTAMISTA VASTUSTETA, MUTTA RAKENNUSTAPAA VOI USEINKIN ARVOSTELLA. MIKSI MENNÄÄN HERKILLE KOSKEMATTOMILLE LUONTOALUEILLE, KUN VOITAISIIN RAKENTAA JO RAISKATUT ALUEET JA RAKENTAA TIIVIMMIN JA KORKEAMPIA RAKENNUKSIA.

Paula Rinkinen (Suomen Senioripuolue)

1. Olen valmis puolustamaan kaupunkimetsien suojelua.

2. Kannatan kansanäänestystä, jos kaupunkimetsiä aiotaan liiaksi hävittää.

3. Kansalaisvaikuttamista tulisi lisätä. Valtuustokäsittelyyn tulisi kansalaisäänestys saada pienemmällä henkilömäärällä.

Satu Pikkarainen (SDP)

1. Kyllä olisin. olen sitä mieltä, että luonto kuuluu osana ihmisen elämän kaareen. Suunniteltaessa nykyisten metsäalueiden rakentamista tulee tarkoin harkita vaihtoehtoja.

2. Minusta demokratiaan kuuluu, että kansa saa äänensä kuuluville. Kannatan kansanäänestystä. Se ei vain aina tarkoita, että päätökset ovat sen mukaisia.

3. Kyllä tilanne on huono kuntalaisen näkökulmasta. Ei juurikaan järjestetä neuvoa antavia äänestyksiä. Lähinnä galluppikyselyin kysellään mikä olisi suunta kuntalaisen mielestä. Siis pelkkää kosmetiikkaa. Aloitteista olen sitä mieltä, että niiden on oltava hyvin suunniteltuja , tarkkaan harkittuja ja perusteltuja. Jokaisen aloitteen käsittelyyn kuluu työtunteja ja paljon euroja.

Katriina Sundqvist (PS)

1) Kyllä. Tarvitsemme myös kaupunki-alueilla metsä- ja luontoalueita.

2) Kyllä. Vaikka kysymys tuntuu turhalta, olisiko todella joitakin, jotka haluaisivat tuhota ympärillä olevat metsät!

3) Kannatan lähidemokratian vahvistamista, mutta epäilen ihmisten passiivisuutta, jotta noinkin monta ääntä saisi kerättyä. Aloitteen saamiseksi valtuuston käsittelyyn pitäisi pienempi äänimäärä riittää.

Tuomo "Tumppi" Valokainen (SDP)

1. No Kaupunki tarvitsee keuhkot. Ihminen tarvitsee vihreyttä, se rauhoittaa. Mutta asuntopula on helsingissä pahempi ongelma kuin metsien mahdollinen puuttuminen. Tilanne puista on nyt hyvä.

2. Kaikenlainen kansanäänestys olisi hyvä. Kannatan, siksi juuri. Katso edellinen, sen kysymyksen vastaus.

3. Kyllä kannnatan kansanäänestystä, ja sillä pitäisi olla näkyvyyttä, Miksi musiikkitalo rakennetaan, ei kansa sitä tahdo. Periaate. Musiikkitalon tilalle vaikka uusi lepakonkaltainen monitoimi neliö. Tuomo Tumppi Valokainen sdp

Ismo Kainulainen (SDP)

1. Metsiä ja rantoja on myös Helsingissä suojeltava. Tämän lisäksi esimerkiksi jokien ja purojen kunnostus tulisi ottaa näkyvämmin esille.

2. Kansanäänestyksessä tasapuolinen molempien vaihtoehtojen infon perille saaminen voi olla haastavaa. Lähtökohtaisestihan kaupunkilaisilla on oltava tietoa, miten äänestys tulee vaikuttamaan kaupungin kehitykseen ja miten tarpeen tullen voidaan perustellusti kantaa muuttaa. En kuitenkaan sulje pois kansanäänestystä.

3. Kannatan lähidemokratian vahvistamista. Minusta esimerkiksi kaupunginosavaltuustoja voisi Helsingissä hyvinkin pohtia. En laskisi neuvoa-antavan kansanäänestyksen rajaa, koska minusta se on niin järeä, valtuutettuja ja kaupungin johtoa ohjaava "työkalu", että sitä pitää käyttä harkiten.

Tuovi Nöjd (SDP)

1. Lähimetsät tarvivat hoitotoimenpiteitä koska kulutus on kovaa. Lähimetsät voi toki sälyttää rakentamattomina. Täkeää on estää lähimetsien sotkeminen esim. puutarhajätteellä ja roskilla. Suosittelen siivouspartiota lähimetsiin, niin näette mistä on kyse. Lähimetsien tulee palvella liikuntarajoitteisia, joten hoitotoimenpiteitä tarvitaan.

2. Kapunkimetsä ei voi olla luonnonmukainen, mutta kylläkin rakentamaton. Poluilla tätyy voida liikkua turvallisesti pyörätuolilla ja risukot polkujen varrelta tulee raivata. Jokaista kaatunutta puuta ei tarvi poistaa, jos ne eivät estä liikkumista. Kaikki luontoon kuulumaton tulee poistaa.

3. Kansalaisvaikuttamisen keinot ovat olemassa, niitä ei vain viitsitä käyttää. Muistakaa, että kaupunkimetsä kuuluu kaikille ei vain meille, jotka pystymme hyvin liikkumaan ryteiköissäkin.

Viktoria Welling (Vas.)

1) Ehdottomasti puolustaisin. Minusta Helsinkiä ei saisi rakentaa tukkoon. New Yorkissa ja Berliinissä käytyäni olen ymmärtänyt, kuinka tärkeitä metsät ovat myös kaupungissa. Etenkin Berliinissä on hyvin saatu keskuspuistoalue säilymään vaikka kaupungissa asuu 3,4 milj. asukasta. Asun Viikissä, joten voitte vain kuvitella mitä luonto minulle merkitsee. Puut toimivat hyvin meluesteenä, antavat suojaa eläimille ja toimivat ilmanpuhdistimina. Lisäksi niiden muodonmuutokset vuodenaikojen mukaan tekevät metsistä tauluja, jotka muuttuvat ikkunani edessä koko ajan. Kuulun BirdLifeen, joten puiden merkitys etenkin linnuille on todella merkittävä. Valtuutettuna minulla olisi VELVOLLISUUS puolustaa kaupunkimetsiämme. Emmehän halua Myllypuron kaltaisten tapahtumien toistua?!

2) Todella hyvä ajatus. Nythän eräs poliitikkomme on sanonut, että suomalaiset haluavat asua kaupungissa maaseudulla. Luulisi ihmisten siis kannattavan kaupunkimetsien säilyttämistä luonnontilassa. Liika siistiminenhän on pahasta mm. lahottajasienille, pieneliölajeille ja lahopuihin pesiään tekeville linnuille. Vaaralliset puut, esim. puoliksi kaatuneet, pitää tietysti kaataa kunhan tätä ei käytetä väärin kaatamalla koko metsä. Kansanäänestysaloite saisi ihmiset ehkä ajattelemaan asioita kunnolla. Nythän muut päättävät ihmisten asioista. Usein ihmiset havahtuvat liian myöhään kun pahin on jo tapahtunut. Näinhän pääsi käymään Aleksis Kivenkadulla kun vanhat puut kaadettiin suurin piirtein yhden yön aikana asukkaiden tietämättä ratikkakiskojen tieltä.

3) Kannatan lähidemokratian vahvistamista. Näin pystytään paremmin vaikuttamaan oman asuinalueen asioihin. Myös tieto asukkaille kulkisi paremmin. Onneksi kaupunginosayhdistykset ovat olemassa, ja tätä kautta asukkaat saavat tietoa asioista, jotka koskettavat omaa asuinaluetta. Olen yleensäkin neuvoa-antavien kansanäänestysten kannattaja. Valitettavasti poliitikkomme eivät halua näitä käyttää työnsä apuvälineinä. Neuvoa-antavan kansanäänestyksen taakse saatava prosenttiluku äänioikeutetuista saisi olla enimmillään 2,5.

Kaikkea hyvää ja jaksamista taistelussa suojella kaupunkimetsät!

Ulla-Maija Rajakangas (SDP)

1. Kaupunkimetsien kohtalo ja merkitys täytyy arvioida osana kokonaisuutta, jonka määrittelevät kaupunkilaisten asumis- ja palvelutarpeet.

2. En. Kansanäänestysten lisääminen on sinällään kiinnostava ajatus ja uskon että kun netin kautta äänestäminen saadaan toimimaan luotettavasti, kansanäänestykset lisääntyvät. Kaupunkimetsät eivät ole merkitykseltään kuitenkaan sellainen asia, joka mielestäni vaatisi juuri nyt pikaisesti kansanäänestyksen.

3. Kansalaisten osallistumista päätöksentekoon pitää edesauttaa ja kehittää. Päätöksentekojärjkestelmää ei pidä kuitenkaan tukkia sillä, että kansalaisten aloitteita virtaisi koko ajan valtuustokäsittelyyn. Siksi nykyinen 25 000 allekirjoittajan raja on mielestäni paikallaan.