1) Todellakin. Helsinkiläisille tulee taata mahdollisuus myös metsäympäristöön kaupungin sisällä. Metsät ovat henkireikiä tuhansille kaupunkilaisille! Niissä risteilee lenkkipolkuja, siellä on sieni- ja marjapaikkoja, metsissä on monen lapsen leikkipaikka. Metsä on edelleen osa suomalaisen mielenmaisemaa.
2) Miksei. Kansalaisten aktivoiminen heille tärkeiden asioiden taakse voi toteutua monella tapaa. Neuvoa-antava kansanäänestys nostaa kansalaisliikkeen ajaman asian erityisen hyvin julkisen keskustelun asialistalle. Se myös kertoisi melko luotettavasti kaupunkilaisten yleisestä tahdosta esimerkiksi juuri kaupunkimetsien kohtelusta. Ehdotettu kysymys on oikean suuntainen. Oikeastaan muuta vaihtoehtoa ei voi ollakaan, jos halutaan metsien pysyvän metsinä. Silloin niiden täytyy voida pysyä luonnonmukaisina ja rakentamattomina! Suhtaudun äänestykseen siis myönteisesti. Kannatan metsien säilyttämistä luonnonmukaisina. Jo esimerkiksi se, että alakoulut voivat tehdä kaupunkimetsiin retkiä, on arvo ja mahdollisuus, jota ei saa jyrätä puskutraktoreilla.
3) Kannatan lämpimästi lähidemokratian vahvistamista. Lähidemokratia on nimenomaan yksi vaaliteemoistani. Aluefoorumeja, kaupunginosapäiviä ja niin edelleen. Kansalaisvaikuttamista on helpotettava nykyisestä. Toisaalta meillä on kuntalaisaloite, jota käytetään valitettavan vähän siihen nähden, kuinka nopea ja tehokas vaikuttamisen mahdollisuus se on. Kuntalaisen tekemä aloite on aina otettava valtuuston käsiteltäväksi. Kansalaisvaikuttamista voidaan kuitenkin helpottaa poistamalla byrokratian loukkuja, jotka hidastavat asioiden vireille tuloa, tiedottamalla valmisteltavista asioista aikaisemmin ja tehokkaammin sekä kuuntelemalla kaupunkilaisten kokemuksia ja palautetta jo toteutuneista hankkeista ja muutoksista. Kansalaisvaikuttamisen tietotaitoa pitäisi alkaa nostamaan jo alakoulun viimeisimmiltä luokilta lähtien. Kun on tietoa, niin on paljon helpompi ryhtyä tuumasta toimeen. Näin on myös kaupungin yhteisten asioiden ja lähiympäristön asioiden hoitamisessa.
perjantai 26. syyskuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti