Kari Suomela (Kok.)

1) Mielestäni kaupunkimme metsäalueet ovat tärkeitä virkistäytymisalueita asukkaille. Lisäksi näitä alueita hyödyntävät myös koulut opetuksessaan. Kaupunkisuunnittelussa on otettava huomioon nämä seikat, vaikka asummekin metropolialueella. Itä-Helsinkiläiselle perheelle Nuuksio on liian kaukana, vaikka sellaisiakin esityksiä joiltakin puolueilta on tullut.

2) Kannatan tätä aloitetta ja olen itsekin sen allekirjoittanut. Mikäli tarvittavat 25 000 nimeä saadaan kasaan äänestys on pidettävä. Vaikka asuntopula Helsingissä on valtava, on uskoakseni olemassa keinoja lisätä asuntojen määrää ja silti säästää jäljellä olevia kaupunkimetsiä virkistysalueiksi asukkaillemme.

3) Lähidemokratia on keskustelun arvoinen aihe. Esimerkiksi johtokunnat päiväkodeissa ovat keino vaikuttaa päiväkotien toimintaan ja toisaalta sitouttaa lasten vanhemmat päiväkotien kehittämiseen.

Alueellista politiikkaa esimerkiksi Kokoomus toteuttaa paikallisyhdistystensä kautta, jotka ovat kiinteässä yhteistyössä piirihallituksen kanssa. Henkilökohtaisesti olen nähnyt tämän tehokkaana keinona vaikuttaa asuinalueeni kysymyksiin.

Lisäksi meillä on alueellisia kaupunginosayhdistyksiä, jotka ajavat asukkaidensa asioita ja nostavat esille alueellisia kysymyksiä. Nämä yhdistykset ovat kaikille avoimia ja molemmissa pääsee vaikuttamaan.

Nykyään ongelmana on enemmänkin ihmisten luottamuksen puute omiin vaikuttamismahdollisuuksiinsa sekä kiireinen elämäntahti niin, että yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ei liikene aikaa, kuin vaikuttamiskanavien puute.

Mielestäni perustamalla erillisiä vaaleilla tai huutoäänestyksellä valittuja kaupunginosa valtuustoja tai muita toimielimiä sekoitamme asukkaidemme näkemystä vaikuttamismahdollisuuksiinsa ja kunnalliseen päätöksentekoon entisestään.

Jarmo Ailio (SDP)

1. Kannatan ehdottomasti suojelua. Asun itse Metsälässä, joten Keskuspuiston tarjoamat ulkoilumaastot ovat minulle ja perheelleni erittäin tärkeät.

2. En ole järin innostunut neuvoa-antavista kansanäänestyksistä. Suomen poliittinen järjestelmä perustuu edustukselliseen demokratiaan.

3. Lähidemokratiaa voitaisiin kehittää esim. kaupunginosavaltuustojen suuntaan, varsinkin siinä tapauksessa, jos pääkaupunkiseudun kuntia yhdistyy.

Satu Laine (SDP)

1. Kyllä. Keskuspuisto ja monet muut viheralueet eri puolilla kaupunkia ovat osa pääkaupungin luonnetta. Stadilaiset ansaitsevat virkistysalueensa.

2. En näe kansanäänestykselle mitään estettä. Käytännössä kansanäänestys olisi kätevintä järjetää kunnallisvaalien yhteydessä. Näihin vaaleihin ei enää ehditä ja uskon, että suojelutoimiin on ryhdyttävä ennen seuraavia.

3. Kannatan ja kyllä. Helsingissä voisi hyvin kehittää lähidemokratiaa lisäämällä asukkaiden mahdollisuuksia osallistua oman asuinalueensa kehittämiseen. Esimerkiksi jonkinlaiset kaupunginosaneuvostot voisivat toimia. Kysymys on erityisen tärkeä, kun pohditaan pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämisiä.

Ritva Hartzell (Helsinki-listat / Asukaslista)

1. Varmasti olen valmis. Olen ollut puolustamassa Myllypuron lähimetsän säilyttämistä rakentamiselta. Olen ollut pelastamassa neljää puistoa Kalliossa (Josafatin puistoliike), Keskuspuisto-liikkeessä ja Viikki-liikkeessä.

2. Jos kannatan kaupunginosavaltuustoja, kannatan myös sitä, että kaupunkilaisten mielipidettä kuunnellaan kun on kysymys viheralueiden lisäämisestä tai säilyttämisestä.

3. Viittaan edelliseen. Helsingin rakennusviraston ja liikuntaviraston kanssa voi toimia yhteistyössä, ja ne kuuntelevat aktiivisia ja sitkeitä asukkaita. Minulla on yli 30 vuoden kokemus taistelusta ja yhteistyöstä virkamiehiä vastaan ja puolesta.

Eija Terhen Saarinen (Kok.)

1) Ehdottomasti puolustan. Minulle luonto on tärkeä. Tärkeä osa Helsinkiä on sen kaupunkimetsät ja viheralueet. Asun itse Uutelan ja Kallvikin kauniiden luontoalueiden välissä. Mielestäni mikään ei kiireisen työpäivän jälkeen rentouta ja rauhoita paremmin mieltä ja kehoa kuin koirani kanssa lenkki näihin maastoihin.

2) Mikäli suojelusta ei muuten päästä valtuustossa yhteisymmärrykseen, on kansanäänestys hyvä vaihtoehto.

3) Kannatan lähidemokratian vahvistamista. Asun itse Vuosaaressa, jossa on nyt 35.ooo asukasta ja väkiluku tulee vielä kasvamaan. Kaupunkiosavaltuustot on mielestäni varteenotettava vaihtoehto lähidemokratian vahvistamiseksi. Kaupunkiosavaltuustoilla olisi oma budjetti, jonka puitteissa he pystyisivät itse kehittämään aluettaan. Koko kaupunkia koskevat yhteiset asiat päätettäisiin nykyiseen tapaan kaupunginvaltuustossa.

Francisco Chamorro A. (RKP)

1. Ja. Jag skulle det görä att försvara bevarandet av Helsingfors stadsskogorna. Vårt förhållandet med natur är ens av den viktiga säker i livet.

Kyllä, olen valmis puolustamaan Helsingin kaupunkimetsien suojelua. Ihmisenä, meidän on pakko puolustaa kaupunkimetsiä, sillä meillä on erittäin tärkeä säilyttää suhde luontoon - yhteen elämäämme tärkeimpään asiaan!

2. Värför inte? Efter allt vi bor i ett fri och demokratiskt land!

Miksei? Eikö Suomi on vapaa ja demokraatinen maa?

3. Det är svårt att svara ja eller nej till denhär fråga. Kan bara sägä att om behövs 25,000 undertecknare du måste ha de.

Erittäin vaikea vastata kysymykseen. En ota kantaa. Vaatimus on ehkä kova, mutta teidän täytyy ymmärtää, kuinka monia tärkeäitä asioita valtuustossa käsittelään. Jos vaaditaan 25000 allekirjoittajaa, heidät on saatava edistämään asiaanne.

Lotta Kortteinen (Vihr.)

1. Kyllä, henkeen ja vereen. Pääkaupunkiseudulle tarvitaan viheraluekaava turvaamaan arvokasta luontoa ja yhtenäisiä metsäalueita.

2. Kannatan. On tärkeää, että kaupunkilaiset pääsevät vaikuttamaan heitä koskeviin päätöksiin mahdollisimman suoraan ja paljon.

3. Kansalaisvaikuttamista pitää helpottaa ja lähidemokratiaa vahvistaa. Erilaisten muodollisten kuulemistilaisuuksien sijaan alueellisista asioista pitäisi voida päättää vaikkapa jokaisen alueen omassa lähivaltuustossa. Demokratian toteutumisen tiellä on myös Helsingin virkamiesvalta.

www.lottakortteinen.fi

Maria Finström (RKP)

1. Absolut, det är viktigt att bevara skogarna för att Helsingfors också ska ha kvar sina natur- och rekreationsområden. Det är visserligen ont om tomtmark i Helsingfors men det är också möjligt att bygga tätare - och ändå trivsamt, utan att genast ta till skogarna.

2. Initiativet är bra! Men trots allt understöder jag inte det. Rådgivande folkomröstningar är trots allt bara rådgivande. Jag tror att det är lättare att påverka via punktinsatser och lokal påverkan. Ett steg i taget och så har man räddat några hektar till.

3. Jag stöder en förstärkning av närdemokratin och jag tycker att det borde bli lättare att påverka. Att få 25 000 att underteckna ett initiativ är ett stort jobb, men detta gällde då en rådgivande folkomröstning. Framför allt är det viktigt att göra det enklare att göra medborgarinitiativ, direkt till fullmäktige.

Ville Jalovaara (SDP)

1. Kyllä. Kaupungissa tarvitaan viheralueita. Keskuspuisto on mainio alue, samoin kuin Uutela täällä Vuosaaressa, jossa asun. Olen innokas juoksulenkkeilijä ja todella osaan arvostaa sitä, että pääsen metsään hiekalla tai pururadalle juoksemaan asfalttikatujen sijaan.

2. Kansanäänestys voitaisiin hyvin toteuttaa. En näe siihen estettä.

3. Nykyinen tilanne on mielestäni hyvä. Tärkeän asian taakse löytyy tarvittaessa nuo 25 000 ääntä.

Teja Kotilainen (Helsinki-listat / Kulttuurilista)

1) EHDOTTOMASTI! Nautin itse suunnattomasti pyöräilystä Keskuspuistossa ja olenpa käynyt jousiammuntakurssinkin siellä... Hepat ovat hellyttäviä, jne. Ilman keuhkoja on paha hengittää...

2) Kannatan sitä, koska tavoite on mitä ilmeisimmin estää 'nakertaminen', jota ahnaat rahaa-ajattelevat haluavat tehdä.

3) Kun vastasin äsken Tietotekniikan Liiton kunnallisvaalikyselyyn, minulle valkeni, että verkossa kansalaisvaikuttaminen olisi helppoa ja siihen suuntaan tulisi meininkiä viedä. Toi on ihan absurdi määrä - ja hidas keino vaikuttaa. Netissä olevat addressit ja keskustelu on mutkatonta ja toimii.

Matti Laitinen (STP)

1) Minä olen valmis puolustamaan kaupunkimetsiä. Käyn mielelläni esim. Paloheinässä sienessä, enkä soisi metsien häviävän.

2) Kannatan kaupunkimetsäliikkeen kansanäänestysaloitetta? Helsingissä päätökset tehdään liian kyselemättä sen asukkailta yhtään mitään. Keskuspuistoa pienennetty koko ajan pikku hiljaa. Kuntalaisilla ei ole ollut nokankoputtamista asiaan. Minä kannatan osallistuvaa demokratiaa, jossa asuinalueen ihmisillä on oikeus vaikuttaa omaan ympäristöönsä koskeviin päätöksiin.

3) Kannatan lähidemokratian vahvistamista ja olisin valmis laajentamaan sen koskemaan myös taloutta. Edustuksellinen demokratia ei ole minun mielestäni todellista kansan valtaa, koska sen vallitessa mahdollisuudet puuttua taloudenhoitoon ja omistussuhteisiin ovat kovin mitättömät.

Tuula Kähkönen (Kesk.)

1) Kyllä varmasti. Olen asunut Helsingissä 24 vuotta ja olen nähnyt, miten koko ajan rakennetaan lisää. Mielestäni Helsingissäkin täytyy luonto pysyä.

2) Kyllä, hieno idea. Harvoin asukkaat pohtivat tätä asiaa syvällisesti. Kansanäänestyksen kautta ihmiset huomioisivat paremmin metsien tärkeyden. Tämän lisäksi asiaa pohtivat päättäjät saisivat muunkin näkökulman kuin pelkkiä numeroita päättäessään rakentamisesta.

3) Kyllä varmasti pitäisi helpottaa. Kyllä kansalaisilla on mielipiteitä ja loistavia ideoita, mutta eivät kaikki halua poliitikoiksi. Kyllä pitäisi saada vaikuttaa ilman politikointia.

Pekka Tiainen (STP)

Vastaukseni kaikkiin kolmeen kysymykseenne on kyllä. Perusteita on muutamalla sanalla seuraavia:

Kysymys 1. Rakentamisella ei saa mielestäni tuhota kaupunkimetsiä. Se liittyy laajemmin siihen, että mielestäni yksi pääkysymys Helsingissä on, että ei rakenneta vääriin paikkoihin. Konkreettisia asioita on, että Keskuspuistosta ei saa haukata paloja rakentamiseen. Kivinokkaa ei saa rakentaa. Sen on lahjoittaja lahjoittanut sotien jälkeen virkistyskäyttöön eikä kaupunki saa rikkoa ehtoa eikä hävittää lahjoituspaperia. Vartiosaarta ja muita lähisaaria ei saa rakentaa. Rannat tulee pitää yleisessä käytössä. Espoon rantaulkoilureitin kaltainen reitti tulee toteuttaa Helsingissä länsirajalta itärajalle ja sopia että se jatkuu itään ja yhdistyy Espoon reittiin. Siellä missä on taloja, joudutaan se ottamaan huomioon. On oikein, että kaupunkilaiset näissä ja muissa kohdin puolustavat metsiään ja virkistysalueitaan ja rantojaan. Rakentaminen tulee suunnata ratojen varsille nauhamaisesti ja tehdä tarpeelliset kehäraiteet.

Metsä on ollut minulle aina tärkeä asia. Eri vuoden aikoina, päivällä, yöllä. Siihen ei sisälly pelkoa niin kuin monilla vaan turvallisuuden tunne. Ulkoilen, lenkkeilen mielellään metsässä.
Metsien talousmetsäkäyttö on mielestäni tarpeen. Täysin suojeltujen ja puhtaiden hyvin hoidettujen talousmetsien välissä on paikkansa metsillä joita hyödynnetään tai hoidetaan niin, että on taloudellista merkitystä, mutta samalla virkistysarvot ja suojeluarvot huomioon ottaen. Ei tarvitse aina olla jakoa puhtaasti jompaankumpaan. Helsingin metsissä on osaksi kyse tästä ja osaksi suojelusta kokonaan. Eli hoitoa ja taloudellista merkitystä puiden kaadosta tällöin on, mutta maisema-, luonto- ja virkistysarvot huomioon ottaen.

Kysymys 2. Kannatan kansanäännestysten käyttöä nykyistä helpommin eikä vain niin, että pitää kerätä nimet aloitteeseen, vaan kaupungin tulee järjestää neuvoantava äänestys vaalien yhteydessä tai välillä vaikkapa listaamalla kysymykset ja äännestys tehdään samalla kertaa. Metsäaihe sopii hyvin tähän yhtenä aiheena.

Kysymys 3. Lähidemokratia on Helsingin ja seudun yksi avain kysymys. Olen yhtenä pääteemana aina pitänyt sitä, että pitää kehittää lähidemokratian pohjalle rakennettua kunnallista demokratiaa. Se, että on vain yksi valtuusto ja keskitetty päätöksenteko, ei ole toimiva, vaan päätösvaltaa tulee siirtää alueille alueita koskevissa asioissa ja laajemmat asiat käsitellään sitten valtuustossa. Eräs malli ovat aluevaltuustot, joille olisi päätösvaltaa ja budjettirahaa. Esim. Helsinki-Vantaan kokoisella alueella niitä voisi olla esim. noin 10 kpl. Yksi kattaisi aina joukon asuma-alueita, jotka muodostavat luontevan kokonaisuuden. Osalle asioista pitäisi saada lopullinen vahvistus koko kaupungin valtuustosta. Lähidemokratia avaisi mahdollisuuden Helsingin ja Vantaan yhdistymiseen. Muuten sitä on vaikea hyväksyä. Neuvoa-antavat kansanäännestykset tarvitaan rinnalle (ks. kohta 2). Sitova kansanäännestys tulisi myös tehdä mahdolliseksi, mutta siitä, miten ja missä asioissa, tarvittaisiin keskustelua.
Näkisin, että lähidemokratia etenisi siten, että alettaisiin asukkaiden toimesta järjestää asukastilaisuuksia, joissa käsitellään alueen kehittämistavoitteita. Lähialueiden tulisi tehdä yhteistyötä. Joku voisi myös kirjoittaa mallin kunnanosavaltuuston (asuma-aluevaltuuston) toimintaperiaatteista.

Antero Nummiranta (STP)

1) Stadin metsiä tulee ehdottamasti puolustaa. Vielä täällä voi nähdä sellaisia ihmeitä, kuin kilpikaarnapetäjiä, jotka maakuntien talousmetsistä ovat ajat sitten loppuneet. Metsävyöhykkeet toimivat suojamuureina ja saastesieppareina liikenteen päästöjä vastaan. Olen asunut kohta 27 vuotta Keskuspuiston tuntumassa ja metsä on tuonut elämääni enemmän hyviä fiiliksiä kuin meri. Puistoa on reunoilta nakerreltu sieltä ja täältä. On hyvä, että puiston hoitotoimenpiteet on sovittu kevyiksi: jätetään kaatuneita runkoja maatumaan jne. Puisto pysyköön monimuotoisena metsänä, jossa elämän kirjo mahdollistuu. Olen nähnyt 150 m päässä Pasilan tornista piisamin, rusakon, huuhkajan, ketun, lumikon ja kärpän. Kaneista en tykkää, ne söivät keväällä nousseet valkosipulin versot, myöhemmin salaatit, persiljat, pavut ja purjot, jopa kultapallon varret. Metsä järjestää iloa ja yllätyksiä; aina voi löytää uusia ihmetyksen aiheita. Metsä on terveyden lähde.

2) Kaavoitus etenee monesti kaukana tavallisen kuntalaisen havaitsemattomissa. Asioista on sovittu jossain jo ajat sitten, kun ihmiset vasta havahtuvat johonkin elinympäristöä uhkaavaan rakennushankkeeseen. On oikein, että kansanäänestys voisi vielä kääntää pahat päätökset. Kaavoituksen pitäisi olla läpinäkyvää ja avointa. Jos asioita on ajettu asukkailta salassa, on aivan oikein, että vielä olisi hätäjarrun paikka asumisen viihtyvyyden ja luonnon puolesta olemassa. Jokainen päätös on myös terveyspäätös kunnassa.

3) Tuo 5 % kuntalaista tuntuu ensin sopivalta kokonaisen suurkaupungin mittakaavassa, mutta kaupunginosatasolla voi olla vain muutamaa tuhatta asukasta syvästi koskettava metsäluonnon uhka. Silloin täytyisi olla lähidemokratiapykälä, jolla lähiympäristöä voitaisiin puolustaa paremmin kuin vain lausuntotasolla. Tulevat valtuutetut tulee pitää hyvin informoituina, mutta mitäpä sitten, jos koko asiaa ei tuoda edes valtuustoon. Jos ei pykälät riitä, mennään metsän ystävät kaikki, yli puoluerajojen, puolustamaan rakkaita puitamme.

http://nummiranta.blogspot.com

Mikko Koivunalho (Kesk.)

1) Kyllä, Helsingin kaupunkimetsiä tulee suojella ja tämä suojelu pitää näkyä jo kaavoituksessa. Ei ole mitään syytä (mikäänlainen väestö- tai asutuspolitiikka ei sellaista vaadi) asfaltoida koko Helsingin pinta-alaa!

2) Yleisten äänestysten (kansanäänestysten; "kunnanäänestys" olisi kai parempi sana) järjestäminen on parhainta demokratiaa. Sitova sen olla pitää.

3) Parhaiten lähi- eli kuntademokratia toimisi, jos kansanäänestys ei olisi neuvoa-antava vaan ehdottoman sitova. Äänestysaloitteen viiden prosentin vaatimus olisi tällöin juuri sopiva. Kuka hyvänsä helsinkiläinen voi kerätä vaaditut nimet (Helsingissä siis noin 25 000 allekirjoitusta) ja vaatia "kuntaäänestystä" mistä hyvänsä asiasta, joka kuuluu kunnan toimivaltaan (josta valtuusto voi päättää): poliittisesta linjauksesta, budjettiasiasta, yksittäisestä hallinnollisesta päätöksestä tai muusta vastaavasta. Jos kaupungin istuva valtuusto tai kaupunginhallitus haluaa, se voi laatia vastaehdotuksen; myös kuka hyvänsä toinen kuntalainen voi esittää vastaehdotuksen. Ilman vastaehdotusta ei tarvita äänestystä! Tämä on jatkuvaa ja toimivaa kansanvaltaa, joka vähentää virkamiehistön virkavaltaisuutta ja politiikkaan väistämättä kuuluvaa korruptiota.

Britt-Marie Valo (STP)

1) Luonnolliseti olisin, asun itsekin metsän laidalla sijaitsevassa kerrostalossa. Ymmärrän ehdottomasti sen, mitä jokaisen ihmisen henkinen hyvinvointi edellyttää, kun olen kotoisin saaristosta. Muutimme tähän paikkaan keskeltä Helsinkiä juuri nykyisen luonnon läheisyyden vuoksi.

2) Tietenkin kannatan, edellisessä vastauksessa mainitsemistani syistä johtuen.

3) Kannatan toimin itsekin esim. kansalaisliikkeissä, kuten hiljattain oli "Tontinvuokraajat-liike"-mielenilmaisu, sillä muuten poliitikkoja ei saada ymmärtämään asioiden tolaa. Pelkään pahoin, että tämä koskee myös osaa ns. peruskansalaisia, koska he ovat turtuneet. Uskon ja toivon, että 60-luvun lopulla vallinnut vireä henkinen ilmapiiri pääsee taas esille, sillä näin ei voi jatkua. Itse olen valmis puhumaan ja toimimaan tämän asian puolesta, mutta jos en minä tule valituksi, niin tuen kaikkia, jotka ajavat samaa asiaa/toimintatapaa.

Mimi Wiik (RKP)

1. Ja. Jag är av den åsikten att helsingforsarna behöver sina stadsskogar och vi bör ta väl vara på dem och sköta om dem.

2. Jag tror inte på rådgivande folkomröstning. Jag tror mera på andra sätt att påverka: typ: adresser och att påverka medierna genom att skriva om saken och att debattera. Det går bra att arrangera allmänna föreläsningar och diskussionstillfällen.

3. Absolut skall närdemokratin förstärkas. Individen mår bra I ett samhälle hon känner att hon själv kan påverka. I vår fina hemstad är det tjänstemännen som rätt långt bestämmer om saker och ting.

Pörrö Sahlberg (Vihr.)

1. Kyllä. Vihrealueet eivät ole vain meidän sukupolvemme omaisuutta vaan myös tulevien. Rakennuskannan tiivistäminen ottamalla metsiä ja metsäisiä alueita asuntokäyttöön ei ole järkevää politiikkaa tulevaisuutta ajatellen. Niiden merkitys myös virkistysalueina on niin mittava, että luonnonmukaisempi hoito sekä riittävä reitityksestä huolehtiminen metsän kulumisen estämiseksi ovat tärkeä huomioida.

2. Sinäänsä kyllä, mutta näin aseteltuna kysymys on niin avoin, että se ei todellisuudessa sitoisi päättäjiä mihinkään. Kysymyksen tueksi tulisi määritellä kartalta alueet, jotka pitää rajata rakentamisen ulkopuolelle ja lisäksi pitäisi määritellä, mitä sanonnalla "suojella rakentamiselta" tarkoitetaan -> jotta päätös sitoisi myös tulevaisuudessa menetelmän pitäisi olla enemmän kuin tahtotilan osoitus. Esimerkiksi Keskuspuiston osalta pitäisi toteuttaa kansallisen kaupunkipuiston mallia.

3. Neuvoa-antava kansanäänestys maksaa hyvin paljon eikä valitettavasti menetelmänä ole sitova. Pidän sinäänsä hyvänä että sen rajaa laskettaisiin, mutta ei kuitenkaan alle 15
000 ihmisen. Sensijaan kannatan lähidemokratian ja kaupunkilaisten kuulemisen vahvistamista muilla keinoin. Kuntalaisalotteita pitäisi lisätä ja niitä tulisi käsitellä useita kertoja vuodessa. Lisäksi esim. kaupungin internettiin voitaisiin luoda henkilökohtaisiin käyttäjätunnuksiin perustuva systeemi, jossa merkittävistä projekteista voisi antaa mielipiteensä päättäjille. Mikäli järjestelmää voitaisiin käyttää myös joissain kunnan toimipisteissä (esim. kirjastot) se todennäköisesti pidemmällä aikavälillä alkaisi vaikuttaa päätöksentekoon.

http://porrosahlberg.net

Ari Sirviö (RKP)

1. Kyllä.

2. En välttämättä. Epäilen vahvasti saataisiinko riittävästi ihmisiä äänestämään tälläisestä kysymyksestä. Luottaisin kaupunginvaltuuston asiantuntemukseen asiassa.

3. Lähidemokratian lisääminen on erityisen tärkeää kun Helsingin kaupungin koko kasvaa. Kansanäänestys ei ole paras keino vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi. Olisi hyvä selvittää esim. kaupunginosavaltuustojen tai -edustajiston, -toimikunnan tms. mahdollisuus. Tärkeintä olisi, että kaupunginosittain asukkaiden vaikutusmahdollisuudet oman asuinympäristönsä asioihin lisääntyisi.

Piia Häkkinen (Vihr.)

1. Kyllä! Lähimetsät ovat olleet minulle yksi tärkeä asuinpaikan valinnan peruste. Toimin myös Luonto-Liiton metsäryhmässä ja omistan itsekin metsää.

2. Kannatan, ja olen myös allekirjoittanut asiaa koskevan vetoomuksen. Olen varma, että suurin osan helsinkiläisistä ei kannata luontoalueiden hoitoa talousmetsinä, vaan pienipiirteisempää käsittelyä.

3. Kansalaisten ääni pitää saada kuuluviin. Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa myös ottamalla yhteyttä läheisimmäksi kokemaansa valtuutettuun tai ryhtymällä itse mukaan puoluepolitiikkaan. Toivon, että ihmisten kynnys toimia puolueissa alenisi. Kannustan jokaista valitsemaan "vähiten huonon" poliittisen ryhmän ja liittymään siihen mukaan. :)

www.piiahakkinen.fi

Antti Hytti (SDP)

1. Olisin valtuutettuna valmis puolustamaan kaupunkimetsien säilyttämistä laajassa mielessä: esim. Keskuspuiston on pysyttävä Keskuspuistona. Kaupunkimetsien virkistyskäyttö kuitenkin vaatii että niitä voidaan tarvittaessa hoitaa – eli en kannata suojelua sanan ”luonnonsuojelualue”-merkityksessä. Tapauskohtaisesti voidaan, mikäli jonkin alueen kehittäminen ja tiivistäminen sitä vaatii, ottaa pieniä määriä metsää rakentamiskäyttöön, mutta pääsääntönä tulee olla metsien säilyttäminen.

Minusta on myös tehtävä tarkka ero kaupunkimetsän ja joutomaan välillä: metsiä tarvitaan, mutta niiden lisäksi meillä on aivan turhan paljon kummallisia pujo- ja horsmapeltoja, joilla emme todellakaan mitään tee. Lisäksi erityistapauksen muodostaa Sipoon liitosalue: koska se hankittiin nimenomaan asuntorakentamisen tarpeisiin, on luonnollisesti osalle sen nykyisistä metsäalueistakin voitava rakentaa.

2. En kannata kansanäänestystä. Politiikka on päättämistä kokonaisuuksista, joissa yksi asia liittyy toiseen: siten olisi keinotekoista erottaa yksi kysymys (ellei se ole suuri linjaratkaisu esimerkiksi EU-jäsenyyden tapaan) kaikista muista ja hakata sitä koskeva lopullinen totuus kivitauluun. Metsistä tulee päättää tarkastellen kunkin alueen tilannetta erikseen.

3. Kyllä ja kyllä. Minusta kuitenkaan kansanäänestykset eivät ole paras mahdollinen tapa lähidemokratian ja kansalaisvaikuttamisen toteuttamiseen, sillä usein ne keinotekoisesti pelkistävät laajat kysymykset kyllä/ei –asetelmiksi, jotka sitten saattavat vain saada kansalaiset turhaan riitaantumaan keskenään asioissa, joissa paras mahdollinen vaihtoehto olisikin usein ”jotakin siltä väliltä”. Kansalaisvaikuttamisen tueksi tarvitsemme minusta ennen kaikkea 1) kansalaisvaikuttamisen näkökulman ottamista vallitsevaksi osaksi peruskoulun ja toisen asteen opetusta ja 2) sellaisen päätöksenteon rakenteen luomista, jonka kautta kaupunginosatasolla ihmisillä olisi nykyistä paremmat mahdollisuudet käydä keskustelua alueelleen tärkeistä kysymyksistä (esim. jonkinlaiset kaupunginosaneuvostot).

Riitta Skoglund (Vihr.)

1. Olisin valmis puolustamaan.

2. Näitä alueita nakerretaan ja rakennetaan, Jos ei niitä puolusteta, on vaara että häviää liikaa. Äänestys olisi mielenilmaus, joka toisi painoarvoa suojelu- ja puolustusvaatimuksille, jos siihen riittävästi osallistuisi äänestäjiä.

3. Ihan kynnyksetöntä kansanäänestysalaoitetta en kannata, ettei keino vesity. Äänestäjä voi aina olla yhteydessä valtuutettuunsa/valtuutettuihin, jotka voivat tehdä aloitteen. Sinänsä kannatan lähidemokratian vahvistamista, erityisesti niissä asioissa jotka tulevat lähelle omaa kaupunginosaa. Tämä liittyy seutuhallintoon, jota esim Ville Komsi on paljon kirjoittanut.

Ari Kukkonen (STP)

1) Ilman muuta.

2) Epäilen, että kansanäänestys toimii huonommin kuin valtuuston kautta ympäristö- ja muiden kansalaisliikkeiden tukemana ja painostamana.

3) Viittaan vastaukseeni kohdassa 2).

Vesa-Matti Mäkinen (Kesk.)

1) Tärkeät luontoarvot tulee säilyttää, mutta samalla metsänhoidon tulee olla suunniteltua. Kestävällä tavalla hoidettu metsä antaa keuhkot kaupungille. En tiedä, mitä tarkalleen tarkoitatte hallitulla hoitamattomuudella. Jos se tarkoittaa sitä, ettei tuollaisesta metsästä voitaisi korjata käytännössä mitään, en kannata sitä. Puuston luontaisen rakenteen suosiminen samoin jää teidän tavoitteissanne vähän epämääräiseksi. Hallittu metsän uudistaminen ja taimikoiden ensiharvennus tulisi sallia. Eri-ikäinen ja erilainen metsäympäristö keskellä kaupunkia on mielestäni asia, joka saa ainakin minut viihtymään ja ulkoilemaan.

2) Periaatteessa kannatan. Mutta kysymyksenasettelu voi olla hankalaa. Kaikkihan melkein vastaisivat kysymykseen esim. luonnonmukainen metsän säilyttäminen vai ostoskeskuksen laajentaminen säilyttävänsä metsän.

3) Kannatan lähidemokratian lisäämistä, jos se voidaan toteuttaa edullisesti. Nykyinen 5 % vaatimus äänioikeutetuista on liian korkea. 1-3 % äänioikeutetuista voisi olla sopiva. 5 000 nimen pitää riittää, mutta 500 nimen ei ainakaan sellaisessa tapauksessa, että se koskee kaikkia kaupunkilaisia.

Riitta Korhonen (Kesk., sit.)

1) Olen valmis puolustamaan kaupunkimetsiä ja olen niitä myös puolustanut kaupunginosayhdistysten kautta. Kaupunkimetsät ja myös puistot ovat kaupungin keuhkot, joiden vaaliminen on kestävän kehityksen mukaista toimintaa ja lisäävät kaupunkilaisten viihtyvyyttä ja terveyttä.

2) Kyllä neuvoa antava kansanäänestys on paikallaan ja yleensäkin asukkailla pitäisi olla enemmän vaikutusmahdollisuuksia ympäristönsä viihtyvyyden säilyttämiseen ja jopa lisäämiseen.

3) Kyllä lähidemokratiaa pitäisi lisätä. Nythän melkein ainoaksi vaikutuskanavaksi koetaan kirjoitukset mielipidesivuilla eikä nekään yleensä tuota mitään tulosta. Netissä keskustellaan, mutta se tuottaa harvoin tulosta. Pieni osa asukkaista vaikuttaa asukasyhdistysten kautta, mutta yhdistyksiin kuuluu vain kaikkein aktiivisimmat henkilöt. Lähidemokratiaa pitäisi vahvistaa siten, että siitä innostuisivat myös nuoret.

Martti Huhtamäki (Kesk., sit.)

1) Suojelu on tarpeen, sillä Helsingillä on raakamaata rakentamiseen 5000 ha. Siitä pitää jättää parhaat ja luonnon arvoja sisältävät metsät sillensä.

2) ja 3) KANSANÄÄNESTYKSISTÄ EN OLE ERITYISEN INNOSTUNUT, SILLÄ TÄLLAINEN HYVÄ ASIA SAADAAN PARHAITEN TOTEUTUMAAN VALTUUSTOSSA. SIKSI SINNE OLLAAN MENOSSA.

Anders Westerholm (RKP)

1. Jag är för att man bevara de gröna områdena.

2. Jag understöder. Skogarna behövs för att rena luften och för mäniskan.

3. Jag är för närdmokratin, och att folkomröstning skall vara riktgivande och inte tjänstmännens beslut.

Christian Blom (RKP)

1. Jag skulle vara färdig att försvara skogarna så långt som möjligt.

2. Ja, jag undertecknar. Jag är en naturmänniska. Dessutom lider jag svårt av den dåliga luften i Helsingfors. Skogarna rensar luften betydligt och dxe rensar dessutom skogen till en del från mikrovågsstrålningen som förorsakas av alla mobiltelefoner och derfas basstationer. Jag går ofta ut i sogen just därför. Ett prfoblem är dock att det byggts en stor edel med mobiltelefonssändare även vid friluftsplatserna och i skogarna. Det är onödigt. Större skogsområden borde också lämnas mellan olika bostadsområeden.

3. Jag stöder varmt närdemokratiins utveckling. men det finns en stor risk att det uppstår ett ”gallupsamhälle”, såsom i radion och tidningarna nu redan ofta. Med gallupundersökningar kan man på en dag säga ”vad folk vill”. Folkomröstningar får inte bli likadana populistiska sätt att rötsa utan man bör undersöka hur man har gjort i andra länder i denna fråga och hitta en form för folkomröstning som inte blir en ”gallupomröstning”.

http://christianblom.rattvist.fi/

Roxana Crisologo (Vas., sit.)

1) -Kyllä.

2) -Kyllä. Kansanäänestykset ovat hyvä keino aktivoida kansalaisia tärkeissä asioissa. Tämä on tärkeä asia.

3) -Kyllä. Demokratiasta pitäisi saada nykyistä osallistavampaa.

www.roxanacrisologo.com
www.poeticasdelaresistencia.blogspot.com

Raija Paramo (KD)

1. KYLLÄ.

2. KANNATAN. Kansanäänestys toisi näkyvyyttä ja herättäisi keskustelua.

3. KANNATAN. Kansalaisvaikuttamista pitäisi ehdottomasti helpottaa. Nykytilanne on liian vaikea.

Kristiina Kannus (Kok.)

1) Luonto on suomalaisille tärkeä elementti viihtyvyyden ja ihan mielenterveydenkin kannalta. Helsinki on Suomen ainoita tiiviisti rakennettuja alueita ja rakentamisen paineet vain kasvavat tulevaisuudessa. Myös Helsingissä tulee olla mahdollisuuus nauttia luontoarvoista, joita mm. kaupunkimetsät tarjoavat.

2) Yksistään tästä asiasta ei kannata kunnallista äänestystä organisoida. Äänestyksen järjestelyihin menevällä rahalla suojeltaisiin jo iso pala metsää. Toisaalta aktivistien ajamia asioita on monia ja näitä voisi ehkä yhdistää, ja yhdessä kysyä kuntalaisilta.

3) Kannatan lähidemokratian vahvistamista, jolla tarkoitan asukkaiden mahdollisuutta vakuttaa lähiympäristönsä. Valtuustokäsittelyyn asian helpommin saa siten, että ottaa yhteyttä kunnanvaltuutettuunsa ja vaikuttaa sitä kautta. Juuri siksi kunnanvaltuutetut joka neljäs vuosi valtuustoon valitaan, että he ovat siellä ajamassa kansalaisten asioita.

Tapio Laakso (Vihr.)

1. Kaupunkimetsien säilyttäminen on tärkeää ja olen valmis puolustamaan niitä. Tässä on hyvä huomioida myös alueiden hoito ja pyrkiä pehmeisiin hoitokeinoihin kuten erirakenteiskasvatukseen ilman avohakkuita.

2. Kannatan kansanäänestystä, mutta kaupunkilaisille tulisi olla selvää, mistä he äänestävät. Alueidein rajaus pitäisi siis olla kaikkien hyvin tiedossa.

3. Kunnissa pitäisi olla mahdollisuus järjestää sitovia kansanäänestyksiä. Lisäksi riittävä määrä nimiä pitäisi velvoittaa neuvoa antavan äänestyksen järjestämiseen. Kerättyjen nimien määrän laskemista en kannata. Kansanäänestys on vakava asia ja sen järjestämiseksi on pystyttävä keräämään selkeä tuki.

http://tapiolaakso.blogspot.com/

Arja Katriina Ylänkö (SDP)

1. Kaupunkimetsät ovat ehdottomasti suojeltava. Ne tarjoavat vehreyttä ja virkistystäjokaiselle kaupunkilaisella. Tuovat kaupunkimiljööseen muutakin kuin betonia. Koko Vantaanjoen uoman seudusta voisi tehdä virkistysaluetta, Hyvällä suunnittelulla ja joki ja sen ympäristö kuntoon huolehetien.

2. Kannatan, kaikki kaupunkia koskevat päätökset tuleeperustua demokratiaan. Tällainen aihe tulee olla äänestämisen piirissä heillä, joita asia koskee arjessa.

3. Kaupunkia voi käsitellä lähiöittäin, pienemmissä yksiköissä. Äänestysmahdollisuudet on oltava sellaiset, että niillä on jotakin merkitystä.

Jukka Jonninen (Vihr.)

1. Lapsuuteni Koskelan metsissä ja kallioilla viettäneenä osaan arvostaa kaupunkimetsiä. Puistojen lisäksi on tärkeätä että kaupungista löytyy myös "luonnontilaisia" metsäalueita, joissa samoilla, ulkoiluttaa koiria, ulkoilla, pyöräillä jne. Yksi vaaliteemoistani on tiivis ja korkea rakentaminen. Tämä edesauttaa osaltaan myös kaupunkimetsien säilymistä, kun sama ihmismäärä saadaan mahtumaan pienempään tilaan. On myös tärkeätä, että tiiviisti asuvilla on lähellä kotiaan virkistysalue, vähintään puisto mutta mieluummin metsäalue. Olisin siis valtuutettuna valmis puolustamaan lähimetsiä ja näen tiiviin ja korkean suosimisen myös tähän pyrkimisenä. Vaaliteemoistani löytyy lisätietoa vaalisivuiltani: www.jukkajonninen.fi

2. Kansanäänestys on nähdäkseni aivan liian raskas, jäykkä ja vaillinnainen toimenpide kaupunkimetsien suojelemiseksi. On hyvin vaikeata muotoilla kysymystä järkeväksi, koska se edellyttää mm. useita hyvin vaikeita käsitteenmäärittelyjä ja niihin liittyviä laihoja poliittisia kompromisseja. Kysymyksestä tulisi siis joko liian laiha ja ympäripyöreä tai sitten niin kattava, että se sitoisi päättäjiä liiankin kanssa. Parempi vaihtoehto on valita valtuustoon lähimetsistä huolta kantavia ehdokkaita ja luottaa näiden kykyyn tehdä metsiä koskevia päätöksiä.

3. Helsingin - ja metropolialueen - demokraattinen järjestelmä on rikki. Valta on karannut aivan liian kauas kansasta, mikä passivoittaa ja vieraannuttaa ihmisiä politiikasta, myös omien lähialueidensa asioista. Toisaalta metropolialueen kuntien välinen kilpailu johtaa ratkaisuihin - etenkin kaavoituksessa - jotka eivät ole pitkällä tähtäimellä kenenkään edun mukaisia. Olen ehdottanut mallia (http://thexder82.livejournal.com/9697.html), jossa yhdistyneen metropolialueen hallinto jaetaan kahteen osaan: metropoliparlamenttiin ja kaupunginosavaltuustoihin. Tämä edistäisi merkittävästi kansalaisvaikuttamista ja toisi politiikan ja päätöksenteon lähemmäksi ihmisiä. Olen varma, että tällainen uudistus edistäisi myös lähimetsien suojelua, kun kaupunginosavaltuustoilla olisi tehokas ja toimiva vaikutuskanava oman mielipiteensä argumentointiin ja ihmisiä, jotka ottavat asiasta vastuuta ja kuuntelevat lähialueilla elävien tuntoja.

Christina Yrjölä-Lindgren (RKP)

1. JA, jag skulle försöka bevara våra skogar så mycket som möjligt. Jag tycker att det är viktigt att vi har natur coh naturskogar i Helsingfors, i närområdet. Vi kan inte bara ha några parker på lång avstånd från bostadsområden. Men det finns också vanskötta skogsområden som känns otrevliga och otrivsamma. Dessa kanske man kunde planera till bostäder. Jag är ingen vän av metropoltankarna.

2. KANSKE, en rådgivande folkomröstning är problematisk för den är faktiskt bara rådgivande och kan inte alltid anpassas till frågan. Man måste ha klara frågeställningar som är lätta att svara ja eller nej på, också det tredje alternativet. Vet ej/kanske måste finnas och röstningsprocenten ska också bli tillräckligt hög.

3. JA, i princip men jag hänvisar till mitt svar på fråga nr 2. Medborgarpåverkan kan också ske i samråd med våra stadsdelsföreningar. 5 procent/25 000 undertecknare är inte en omöjlighet för ett initiativ i en storstad men frågan måste vara aktuell och viktig för att få så många undertecknare. Bevarandet av vår skärgård är en sådan fråga, tror jag, Centralparken är en annan.

Jussi Kärmeranta (KD)

1. Olen valmis puolustamaan kaupunkimetsiä, mutta valtuutettuna minun on velvollisuus myös pitää huolta siitä, että Helsingissä on riittävästi asuntoja. Ensisijainen ratkaisu on siis rakentaa asunnot jonnekin muualle kuin kaupunkimetsiin.

2. En kannata neuvoa-antavaa kansanäänestystä. Äänestys maksaa huomattavan summan, ja sen lisäksi olen skeptinen, ymmärtävätkö turvallisesti omassa asunnossaan elävät niiden ahdinkoa, joilla ei asuntoa ole.

3. Valtuutettujen pitäisi olla jatkuvasti kaupunkilaisten tavoitettavissa, jotta nämä saisivat äänensä kuuluviin. Kansanäänestysaloitteen raja on hyvä, sillä niin kuin edellisessä vastauksessa totesin, kansanäänestyksen järjestäminen maksaa huomattavan summan.

Aarno Miettinen (Köyhien asialla)

1. Kyllä, muutama vuosi sitten Porista Helsinkiin takaisin muuttaneena olen tyytyväinen, että Helsingissä riittää vielä puistoja ja metsiä. Puistot on tärkeä pitää kunnossa. Tärkeää on myös, että vaikka nykyään rakennetaankin tiiviisti kaupunkia, ei maaseutua autioiteta.

2. On erityisen tärkeää, että Helsingissä pääsee liikkumaan kevyen liikenteen väyliä pitkin. Pyöräteille on oltava tilaa! Lisäksi puista pitää pitää huolta, jotta vaikka puita lahoaisi ja niitä jouduttaisiin kaataamaan, pidetään huolta, että tilalle istutetaan uusia.

3. Nykyään, kun EU ja isot puolueet määräävät valtaosan päätöksenteosta, on kuntatason vaikuttaminen erityisen tärkeää. Kuntatasolla toimiminen on nykyään se, missä voidaan oikeasti vaikuttaa.

Veli-Heikki Klemetti (Vihr.)

1. Olen valtuutettuna valmis puolustamaan kaupunkimetsien suojelua.

2. Kannatan kaupunkimetsäliikkeen kansanäänestysaloitetta. Kansanäänestyksen avulla voidaan luoda paineita valtuustoon toimia esietyn tavoitten mukaisesti.

3. Kannatan lähidemokratian vahvistamista. Kansalaisvaikuttamista pitäisi helpottaa.

Laura Nordsrtöm (Vihr.)

1. Olen valmis puolustamaan kaupunkimetsiä, sillä tiiviin asuinrakentamisen lisäksi ihmiset tarvitsevat viheralueita virkistykseksi. Erityisen tärkeää on se, että luontoalueet ovat suuria, eikä pirstaleisia.

2. Kannatan kansalaisten suoraa kuulemista, sillä se vahvistaa demokratiaa. Kansanäänestysaloite on siis hyvä, mutta kysymyksen pitäisi olla äänestyksessä hieman yksityiskohtaisempi, jotta kaupunkilaiset todella tietävät, mistä äänestävät.

3. Kannatan lähidemokratian lisäämistä, jotta päätöksenteko tulee lähemmäs kaupunkilaisia. Päätöksenteossa pitäisi kuulla asukasyhdistyksiä, nuorisovaltuustoja, ylioppilaskuntia sekä lapsiasia-, vammais- ja vanhusneuvostoja. Olisi hienoa, jos alueiden suunnitteluun voisi osallistua ja palveluista voisi antaa palautetta helposti internetissä. Kuntalaisten aloiteoikeutta tulee vahvistaa niin, että tietty määrä kuntalaisia voi vaatia sitovaa kansanäänestystä omasta aloitteestaan.

www.lauranordstrom.fi

Amarjit Chugh (KD)

1. Riippuu siitä missä metsät ovat ja mikä on niiden kunto. Metsäthän ovat tärkeitä puistoissa ollen kaupunkien heuhkot ja toimien kaupunkilaisten virkistysalueena. Mutta on myös metsäalueita, joiden kunto on huono ja ne ovat osaksi rämeköityneet.

2. Kansanäänestykset tulevat kalliiksi, mutta siten kansalaiset/kaupunkilaiset voivat vaikuttaa asioihinsa. En ole tuttutustunut paremmin aloitteeseen...

3. Lähidemokratia on hyvä mutta ihmiset eivät usein ole siitä kiinnostuneita, vain jos se koskee heidän rahojaan... Nykyinen tilanne toimii.

Björn Fant (RKP)

1. Jag försvarar stadskogarna som viktiga rekreationsområden. Om skogen inte ingår i naturskyddsprogrammet, bör naturliga skogsvårdsåtgärder vidtas.

2. Jag kan godta en rådgivande folkomröstning förutsatt att frågorna är väldefinierade. I fråga 1 hade jag dock synpunkter på naturtillståndet.

3. Jag stöder en försiktig utveckling av närdemokratin. En rådgivande folkomröstning kan tilllämpas, stadsdelsfullmäktige, som även diskuterats, är ett något tyngre alternativ och av. orealistiskt.

Timo Oravainen (Kesk.)

1) Kaupunkimetsät ovat tarpeellisia koko Helsingin kannalta ja niitä tulee hoitaa siten, että ne säilyvät edelleen kaupungin henkireikänä. Uskon, että kaupunkimetsiin tuskin tarvitsee koskea rakennusmaan tarpeessa. Tunnustan, että minun pitää päivittää vielä tietoni kaavoitustilanteen suhteen, mutta tällä tietoa haluaisin säilyttää Helsingin kaupunkimetsät sellaisinaan.

2) Mielestäni kaupunkimetsien säilyttämisestä voitaisiin järjestää neuvoa-antava kansanäänestys esimerkiksi Euroopan parlamentin vaalien yhteydessä 2009.

3) Lähidemokratiaa pitää ehdottomasti lisätä ja antaa entistä enemmän mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon oman asuinalueen asioista.

Timo Laaninen (Kesk.)

1) Metsät ja meri ovat erottamaton osa Helsingin ominaislaatua. Tämä luonnonläheisyys pitää säilyttää jatkossakin. Siksi kaupunkimetsäliike tekee tärkeää työtä, jolle annan tukeni.

Kannatan suunnitelmallista metsänhoitoa, johon kuuluu myös tärkeiden luontoarvojen säilyttäminen. Lounais-Sipoon liitos vähentää painetta ottaa metsiä rakennuskäyttöön muualla Helsingissä.

2) En ole suoralta kädeltä valmis kannattamaan aloitetta ennen kuin määritellään tarkemmin, mistä äänestettäisiin. Miten kaupunkimetsät määriteltäisiin? Olisivatko äänestyksen kohteena esim. kaikki ne metsät, jotka on esitelty kaupunkimetsäliikkeen nettisivuilla karttojen muodossa?

Jos kysymys asetetaan kuten esitätte, että "Haluatko säilyttää Helsingin nykyiset kaupunkimetsät luonnonmukaisina ja rakentamattomina", vastaukseksi saataisiin todennäköisesti että 98 prosenttia vastaisi "Kyllä". Kansanäänestys sopii paremmin kysymyksiin, jotka jakavat kansalaisia ja puolueita.

3) Kannatan lähidemokratian vahvistamista mutta en usko, että kansanäänestys on sen kehittämisen tärkein muoto. Sen sijaan olisi panostettava enemmän lähiyhteisöjen vahvistamiseen. On kuultava kaupunginosayhdistyksiä, vanhempainyhdistyksiä ja muita kansalaisyhteiskunnan toimijoita. Pidän nykyistä kansanäänestyksen vaadittavaa viiden prosentin rajaa hyvänä.

Aatos Hallipelto (Kok.)

1) Olen aina asunut kaupungin keskustassa ja mm. sen vuoksi pidän tärkeänä luonnossa liikkumista vastapainona työlle ja kiireelle. Kansainvälisesti tarkastellen nykyaikainen kaupunki ei ole pelkästään rakennettua fyysistä ympäristöä. Yhtä tärkeitä ovat myös palvelut, ml. vapaa-ajan palvelut, kuten museot, kulttuuritapahtumat ja vapaa-ajan harrastemahdollisuudet. Veneilyn harrastajana arvostan luontoa, olipa kysymys kaupunkimetsien tai Itämeren suojelusta.

2) Suhtaudun epäileväisesti kunnallisen neuvoa-antavan kansanäänestyksen käyttömahdollisuuteen tästä aiheesta. Viimeisten kymmenen vuoden aikana Suomessa on järjestetty runsaat viisikymmentä kunnallista kansanäänestystä. Lähes kaikki ovat käsitelleet kuntaliitoksia. Kansanäänestyksen järjestäminen ei ole ihan pieni juttu ja asioiden ajaminen sitä kautta on hidasta ilman varmaa tietoa lopputuloksesta.

3) Kannatan kuntalaisten aktiivisuutta vaalien välilläkin. Esimerkiksi suora oman valtuutetun kautta vaikuttaminen on tässä tehokas tapa.

Tapani Tuominen (Kok.)

1) Olisin valmis puolustamaan kaupunkimetsiä, sillä ne ovat osa minulle tärkeätä asiaa, viihtyisiä asuinalueita.

2) Kannata neuvoa-antavia kansanäänestyksiä. Niiden tiuha järjestäminen kuluttaisi osallistumisinnokkuutta, kuten Sveitsissä on käynyt. Siksi en kannata äänestystä pelkästään yhden asian ympärille, kuten tässä tapauksessa kaupunkimetsien. Kansanäänestyksiin voisi laittaa laajempi kokonaisuutta, jolloin kantaa tulisi ottaa vaikkapa kaupungin kehittämissuuntaan. Niihin kysymyksiin voisi esimerkiksi sisällyttää kaupunkimetsäasian. Jos neuvoa-antavan kansanäänestykset kysymys on kysymyskohta kahden kaltainen, on tulos tiedossa jo ennen äänestystä. Siksi laajempi äänestyskokonaisuus on parempi.

3) Kannatan lähidemokratiaa, mutta kansanäänestyksistä ei saa tulla nettiadressin tyylisiä liian usein toistuvia tapahtumia. Uskottavuus ja osallistumisaktiivisuus laskee.

Saija Höykinpuro (Kesk.)

1) Ehdottomasti. Moni saa myös minä mukaan lukien voimaa luonnossa liikkumisesta. Luonnonvarainen oikealla tavalla hoidettu metsä on luontoa parhaimmillaan. Kaupunkilaisilla on mielestäni oikeus nauttia luonnonvaraisista metsistä puistojen ohella.

2) Kannatan, sillä silloin saadaan parhaiten tietoa kaupunkimetsien tärkeydestä kaupunkilaisille. Äänestystulos kertoo kiistatta kaupunkilaisten mielipiteen kaupunkimetsistä.

3) Neuvoa-antava kansanäänestys olisi mielestäni hyvä tapa saada kuntalaiset kiinnostumaan omaan elämäänsä vaikuttavista asioista. Moni kokee vaikuttamisen vain aktiivisten ihmisten toimintana ja jättäytyminen sivuun on helpompaa kuin liittyä johonkin yhteisöön tai liikkeeseen. Kansanäänestyksellä jokainen voisi tuoda mielipiteensä helposti esille. Kokemuksen myötä ihmiset saattaisivat jopa aktivoitua vaikuttamiseen enemmän.

Kaija-Kristiina Muilu (Kesk., sit.)

1) Helsinki on hyvin vihreä kaupunki ja toivottavasti kaavoituksessa on edelleen tilaa jättää myös puistomaista luontoa rakennusten väliin. Luonto rauhoittaa ja tasapainottaa ympäristöä. Mm. Keskuspuisto ja Nuuksio ovat kaupunkilaisille tärkeitä ulkoilu ja virkistysalueita. Niiden runsaan käytön vuoksi ne tarvitsevat kunnostusta. Olisin valmis pitämään huolta, että budjetissa on tarpeeksi rahaa kaupunkimetsien ylläpitoon. Pystyisiköhän järjestöpohjaisella kerhotoiminnalla esim. koululaisryhmät tekemään jotain metsien hyväksi? Taiteen ja tieteen yhdistämistä.

2) Neuvoa-antava kansanäänestys ideana hyvä. Helsingin rakennusvirasto näyttääkin jo aloittavan Maunulassa asukaskyselyllä.

3) Valtuustokäsittelyn pitäsi voida aloittaa jo pienemmällä äänioikeutettumäärällä.

Reko Ravela (Vas.)

1) Kyllä.

2) Kannatan aloitetta (ja olen sen allekirjoittanutkin). Asia on kaupungin kehityssuunnan kannalta tärkeä ja kaikilla kuntalaisilla pitäisi olla oikeus siitä mielipiteensä lausua.

3) Paikallista demokratiaa pitäisi parantaa monellakin tapaa. Kunnallisten kansanäänestysten käyttöönotto olisi yksi keino edistää demokratiaa. Viiden prosentin aloitekynnys tuntuu Helsingin kokoisessa kaupungissa kohtuuttomalta. Nähdäkseni aidossa demokratiassa kansanäänestysten tulosten pitäisi myös olla sitovia eikä ainoastaan neuvoa-antavia. Viime kädessähän päätösvallan tulisi kuulua kansalaisille.

Georg Henrik Wrede (RKP)

1. Kyllä, perus linja on, että tiivistetään kaupunkia rakentamalla esim vanhoille teollisuusalueille. / Ja, grundlinjen är att förtäta staden genom att bygga ut t.ex. gamla industriområden.

2. En tue, olen edustuksellisen demokratian kannattaja. Kuntalaisten kuulemista voi edistää tehokkaammin muilla keinoilla. / Nej stöder inte, jag håller på representativ demokrati. Hörande av kommuninvånarna kan effektivare skötas genom andra medel.

3. Kyllä, kannatan lähidemokratiaa, nykyinen laki on hyvä, en pidä kansanäänestyksiä hyvänä välineenä. / Ja jag stöder närdemokrati, nuvarande lag är bra, jag tycker inte folkomröstningar är ett lämpligt instrument.

Mia Montonen (RKP)

1. Jo, jag tycker att vi borde hellre bygga mera där det redan finns bebyggelse.

2. Eventuellt, en rådgivande folkomröstning kan vara bra, ifall den är representativ.

3. Jag tycker att medborgarpåverkan bör underlättas, men jag är inte riktigt säker på att rådgivande folkomröstning är det rätta sättet. För att folk skulle kunna ha en riktig åpsikt om olika saker så behöver de en hel del kunskap om saken och det tror jag att kan vara ett problem. Om de skulle finnas ett sätt att garantera att männsikorna vet tillräckligt om ämnet för att kunna ha en klar åsikt så då fungerar det med folkomröstning. Jag tycker att man kunde fundera på också andra sätt för medboporgarpåverkan.

Katariina Nurminen (Vihr.)

1. Olen luontoharrastajana ehdottomasti ja sataprosenttisesti sitä mieltä, että kaupunkimetsät täytyy suojella ja säilyttää rakentamattomina. Kaupunkiluonto on lajistollisesti monipuolinen Suomessa ainutlaatuinen elinympäristö. Luonnon monimuotoisuutta täytyy vaalia kaikin keinoin. Luontoarvojen lisäksi kaupunkimetsät ovat tärkeitä ihmisten henkiselle hyvinvoinnille. En haluaisi asua metsättömässä, eläimettömässä ja vain istutettujen kasvien varassa olevassa kaupungissa.

2. Ajatus tässä on hyvä, mutta en kuitenkaan voi sitä kannattaa. Mielestäni kansanäänestykset eivät ole oikea keino ratkaista tällaisia kysymyksiä. Asioihin kannattaa vaikuttaa kunnallisvaaleissa ja valita valtuustoon ehdokkaita, jotka ovat itsensä kanssa samanmielisiä. Nämä valtuutetut voivat sitten enemmistöllä helposti päättää asioista "oikein" valtuustossa. Valtuutettuihin voivat myös kaikki kaupunkilaiset olla yhteydessä tärkeissä asioissa.

3. Kannatan lähidemokratian vahvistamista esim. kaupunginosayhdistysten avulla. Niitä voitaisiin kuulla asiantuntijoina tärkeissä omaan kaupunginosaan liittyvissä kysymyksissä. Kaupunkilaiset voisivat aktiivisemmin ottaa osaa kaupunginosayhdistysten toimintaan.

Mari Puoskari (Vihr.)

1. Olen erittäin sitoutunut toimimaan kaupunkimetsien puolesta ja olen tehnytkin sitä kuluvalla kaudella valtuustossa ja kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Kruunuvuorenranta, Mustavuori, Myllypuro ja Lääkärinkatu ovat esimerkkejä alueista, joiden kaavoituksessa Vihreät ovat vastustaneet arvokkaille viheralueille rakentamista ainoana Helsingin suurista puolueista.

Tulevalla kaudella kriittisiä kysymyksiä ovat Vartiosaaren, Kivinokan, Meri-Rastilan, Mustavuoren ja Sipoonkorven maankäyttö. Kaikkien näiden alueiden osalta olen sitoutunut viheralueiden suojeluun.

2. Kyllä. Kannatan suoraa demokratiaa ja osallistumismahdollisuuksien merkittävää lisäämistä kaikissa tärkeissä kysymyksissä. Kysymys pitää tietenkin muotoilla riittävän yksiselitteisesti ja tarjota riittävästi taustatietoa aiheesta.

3. Kyllä ehdottomasti. Kaavoituksen osalta nykyinen maankäyttö- ja rakentamislaki tarjoaa jo melko hyvät mahdollisuudet mielipiteiden ilmaisemiseen, mutta kaikki päättäjät eivät valitettavasti huomioi kaupunkilaisten mielipiteitä riittävästi. Kaupunginosien asukkaiden edustajat pitäisi ottaa tiiviimmin mukaan jo suunnitteluvaiheessa, jotta saataisiin suunniteltua mahdollisimman hyvää asuinympäristöä nykyisille ja uusille helsinkiläisille.

Mattijuhani Koponen (Vihr.)

1. Puolustan jo Vihreänä ehdokkaana.

2. Minusta se on itsestään selvää.

3. Olen nykykäytännön kannalla. Kuntavaalipuolueet voivat ajaa mitä tahansa hyvää asiaa. Kun asaa tulee, yhteys minuun tai Vihreisiin. Ajamme asiaasi.

Sari Hartonen (Vihr.)

1. Kyllä, ehdottomasti. Minulle kaupunkimetsät ovat tärkeitä. Kaupunkimetsistä on monenlaista hyötyä. Lähimetsiin pääsee virkistymään, niin lapset kuin vanhuksetkin. Ilmastolle on tuhoisaa, jos joutuu matkustamaan kauas, että pääsisi metsään. Ilmaston muuttuessa rankkasateiden mahdollisuus kasvaa. Kaikenlaiset viheralueet vähentävät tulvia, koska niissä vesi imeytyy maahan eikä vesi vello miten sattuu kuten asfaltoiduilla alueilla. Ns. hoitaminen ei paranna metsien virkistyskäyttöä. Pienten puiden ja pensaiden poisto vain lisää nokkosten, vadelmien ja maitohorsmien leviämistä ja siellä punkit viihtyvät hyvin. Monilla alueilla kuluminen on ongelmana. Hallitulla hoitamattomuudella voitaisiin ohjata ihmisiä kulkemaan tiettyjä reittejä. Avohakkuut ja vain tiettyjen puulajien suosiminen eivät sovi kaupunkimetsiin.

2. Kyllä kannatan. Olen allekirjoittanut jo monta kuukautta sitten aloitteen.

3. Helsingissä tarvitaan todella paljon allekirjoittajia ja on hankala saada isoa määrää ihmisiä innostumaan jostain asiasta niin paljon, että he allekirjoittaisivat.

http://www.vihreatehdokkaat.fi/sari.hartonen/

Tuija Siltanen (Vihr.)

1. Valtuutettuna kaupunkimetsien suojelu olisi tärkeimpiä tehtäviäni. Helsinki on ainutlaatuinen pääkaupunki siinäkin mielessä, että meillä luontoon pääsee kävelemällä kaikkialta. Kaupunkilaiselle rakkain on se oma lähimetsä, ranta tai pusikko. Siksi on tärkeää, että monimuotoista luontoa säilyy joka puolella Helsinkiä. Luonto on myös hiljaisuuden aito kasvupaikka, ja hiljaisuus ravitsee ja tasapainoittaa sielua.

Suuret luontoalueet ovat kuitenkin eniten vaarassa, sillä tonttimaa on kallista Helsingissä. Kruunuvuoren metsiin ollaan kaavoittamassa liikaa asuntoja, Keskuspuistoa pyritään nakertamaan pikku palasina pienemmäksi, Kivinokka ja Vartiosaari ovat asemakaavallisessa selvitystilassa eikä Mustavuori kestä suunniteltua rakentamista. Kaikki nämä alueet ja monet muut pienemmät alueet ovat helsinkiläisille henki ja elämä eikä niitä saa tuhota.

Helsingissä on valtavat rakentamispaineet, joiden edessä luontoa uhrataan. Luonnontilaisten alueiden rakentamatta jättäminen ei kuitenkaan merkitse rakentamisen tyrehtymistä Helsingissä. Meidän on rakennettava tiiviimmin. Kantakaupungin liepeille me voimme rakentaa myös korkeammalle. Satamien siirtyessä Vuosaareen rakentamiseen vapautuu upeita kerrostaloalueita, joiden loistavalla suunnitelulla Helsinki voi päästä Euroopan johtavaksi uuden arkkitehtuurin pääkaupungiksi, jos sitä haluamme. Metsiä ei tarvitse uhrata, kun rakennetaan niille alueille, joissa ei ole enää luontoa säilytettäväksi.

Helsinkiläisyyttä aidoimmillaan on monet valinnanmahdollisuudet. Tyypillinen helsinkiläinen lauantai voisi olla aamukahvi lähikahvilassa, retki hiljaiselle lähikallioille eväiden kanssa ja illalla teatteriin, yhteen niistä kymmenistä vaihtoehdoista. Missä muualla ei ole tällaista kaupunkia! Mutta tällainen elämäntapa ei ole mahdollinen, jos yksi osa - luonto - viedään pois. Pidätään siis luonnon puolta.

2. Kannatan kansanäänestyksen järjestämistä siksi, että äänestyksessä saisivat vaikuttaa kaikki metsiä rakastavat kaupunkilaiset, eivät vain ne jotka jaksavat puskea itsensä tiedotusvälineiden julkaisukynnysten läpi tai virastojen hämärissä lymyävien avohakkuuspesialistien puheille. Kansanäänestyksessä metsiä voisivat puolustaa myös ne hiljaiset metsien ystävät, joille kaupunkimetsät merkitsevät kotia ja kirkkoa, luonnon ihmettä, terveyden lähdettä, jokapäiväistä iloa, ulkoilureittiä tai olennaista osaa elämästä. Monet meistä helsinkiläisistä on valinnut asuinpaikkansa lähiluonnon takia, sen metsän takia, joka alkaa kotitalon takaa.

3. Lähidemokratiaa pitää ilman muuta vahvistaa. Kannatan pääkaupunkiseudun kuntien yhdistymistä ja samanaikaisesti paikallisdemokratian vahvistamista.

Jos meillä olisi yksi iso kunta, jolla olisi demokraattisesti valittu valtuusto, voisimme ottaa isoja yhteisiä askeleita ilmastonmuutoksen torjunnassa, sillä koko pääkaupunkiseutu puhaltaisi yhteen hiileen (anteeksi lapsus, tarkoitin tietysti puhaltaisi yhteen tuulivoimalaan). Myös yhteisen viheraluekaavan laatiminen koko pääkaupunkiseudulle tulisi paljon helpommaksi.

Samaan aikaan perustettavissa aluevaltuustoissa huolehdittaisiin lähiluonnosta. Paras asiantuntija on aina lähin ja lähellä. Lähiluonnosta järjestettäisiin samanlaisia asukaskuulemisia kuin nyt tehdään asuntojen ja teiden rakentamisesta. Kuntalaisten kuulemista vaatii jo kuntalakikin.

Jari Arokanto (Köyhien asialla)

(1) Kaupunkimetsät ovat helsinkiläisille tärkeitä, koska ne toimivat ihmisten virkistys ja henkireikänä niinkuin myös kaupunkien keuhkoina puhdistaen ilmanlaatua.

(2) kaikkia päätöksiä jotka koskevat niin kaavoitusta kuin muitakin asioita joka koskevat kaupunkien asukkaita niistä tulisi järjestää suuntaa antava äänestys.

(3) demokratia on mielestäni sitä että jokaisen olisi saatava äänensä kuulumaan/pystyä vaikuttamaan yhteisiin asioihin etteivät vain tietyt tahot yksin kokouksissaan päätä yhteisistä asioista jotka koskevat kaikkia asukkaita

Heli Puura (SDP)

1. Olen valmis puolustamaan kaupunkimetsiä ja asukkaiden oikeutta viihtyisiin asuinalueisiin sekä viher- ja virkistysalueisiin. Kaupunkimetsiä on huollettava, eikä kaikkia kuivuneita ja kaatuneita puita voida esimerkiksi jättää sijoilleen, luonnontilaisina. Ne ovat pahimmillaan riski ihmisten turvalliselle liikkumiselle ja estävät tärkeää virkistyskäyttöä.

2. En kannata kansanäänestystä asiasta, koska en usko, että äänestys toisi mitään kovin uutta tietoa. Uskon, että lähes jokainen haluaa nähdä ja nauttia viher- ja virkistysalueista mahdollisimman lähellä kotiaan.

3. Neuvoa-antava kansanäänestys on järjestämiseltään kovin jäykkä ja kallis ratkaisu, eikä kysymyksenasettelu/relevantti tiedon saanti ole kovin helppoa. Edustuksellinen demokratia ja vaikuttaminen toimii kohtuullisesti, mutta siinäkin on haasteena saada ihmiset äänestämään. En usko, että kansanäänestykset saisivat sen kummempaa ryntäystä uurnille.

Helsingin kaupungin tulee edistää sähköisiä verkkopalveluja ja kuntalaisten osallisuutta ja vaikuttamista verkossa. Olen tehnyt asiasta valtuustoaloitteen, ks. www.helipuura.net Helsinki valtuustotyö ja aloitteet. Myös kuulemis- ja infotilaisuuksia on tärkeää järjestää eri puolilla kaupunkia. Päätösten ja linjausten toimeenpanossa ja asukkaiden mielipiteiden huomioon ottamisessa on parantamisen varaa. Toisaalta on muistettava, että mielipiteet voivat olla myös hyvin erilaisia, eikä kaikkia voida toteuttaa.

Ulla Pohjola (Kesk.)

1) Kannatan kaupunkimetsien suojelua esim. keskuspuisto on tärkeää säilyttää laajempana metsäluontokokonaisuutena, ulkoilu- ja virkistysalueena. Myös pienemmät metsäalueet ja puistikot LÄHELLÄ ovat tärkeitä meille jokaiselle vauvasta vaariin. Siellä on hyvä ulkoilla, levätä, liikkua ja kiikkua, seurata luonnon kiertokulkua ja pysähtyä hetkeksi arkisen kiireen keskellä.

2) Kansan äänestys on varmasti hyvä tapa ilmaista yksittäisissä tilanteissa asian tärkeydestä päättäjille. Eli kannatan.

3) Ehdotuksessa toteutuu kansanvalta eli kannatan. Silloinhan se vasta tulee valtuuston käsittelyyn. Valtuutettuna paneudun huolellellisesti kaikkiin näkökohtiin puolesta ja vastaan. Voi olla, että joutuu tekemään kompromissin.

Pirjo Korhonen (Helsinki-listat / SKP)

1) Ehdottomasti. Pidän kaupunkimetsien suojelua (kuten metsien suojelua yleensäkin) hyvin tärkeänä.

2) Kannatan. Ihmisillä, siis asukkailla, kansalaisilla, pitäisi olla mahdollisuus vaikuttaa ympäristönsä suojeluun, viheralueiden säilyttämiseen, mielenterveytensä turvaamiseen elävän luonnon läsnäololla.

3) Kannatan lähidemokratian vahvistamista. Se on yksi perussyistä, miksi olen suostunut ehdokkaaksi.

Nykyinen tilanne on monin tavoin kestämätön, kun asukkaiden ääntä ei haluta kuulla, vaan raha tai oikeammin lyhytnäköinen ahneus on päätöksenteon motiivina. Kansalaisten aliarvioiminen, ylikävely päätöksenteossa, tuottaa monenlaista pahoinvointia, josta seurauksena on osittainen välinpitämättömyys ja turhautuminen. Sen vakavia seurauksia olemme saaneet taas viimepäivinä nähdä. Ihmisiä on koulutettava ottamaan vastuuta ja vastuuta on jaettava. On annettava todellinen mahdollisuus vaikuttaa.

Kiitos kysymyksistä ja aktiivisuudesta tärkeässä asiassa!

Anneli Hagner (Vas.)

Kiitos hyvästä, aktiivisesta toiminnasta. Onnea ja menestystä hankkeelle! Tässä vastaukseni kysymyksiinne.

1. Tottakai, ehdottomasti. Olen luontoihminen.

Helsingissä tulee jatkossakin olla mahdollisuus retkeillä, lenkkeillä ja hiihtää sekä uida ja kalastaa luonnon mukaisessa, mieltä virkistävässä ympäristössä.

Käyn esim. vuosittain keväisin Helsingin itäisillä ranta-alueilla seuraamassa lintujen pesintää ja hauen kutemista. Olen vuosien varrella huomannut, kuinka luonto muuttuu näillä alueilla. Kasvien sekä eläinten elintila pienenee. Oma osuutensa on myös Itämeren saastumisella. Ilman saasteet tuhoavat paitsi luontoa, niin myös aiheuttavat ihmisille sairauksia. Esim. astmaatikon ei ole hyvä viettää aikaansa ulkoilmassa ilman saastepitoisuuksien ollessa korkealla tasolla. Jo näistäkin syistä tahdon olla kanssanne samaa mieltä siitä, että kaupunkimetsät, rakentamattomat ranta-alueet sekä saaristo ovat elintärkeitä säilyttää Helsingissä. Kasvavat terveysmenot ovat Helsingille haaste. Luonnon terveyttä ylläpitävä vaikutus on tunnettu jo ammoisista ajoista. Mielen terveyttä tulee saada pitää yllä ja hoitaa myös Helsingin rajojen sisäpuolella. Luontoalueiden olemassa olo Helsingissä on tärkeää, varsinkin helsinkiläisille, jotka eivät syystä tai toisesta lähde viikonlopuiksi hakemaan virkistäytymistä Helsingin ulkopuolelta.

2. Kyllä. Yleiseen mielipiteeseen vaikuttaminen on tärkeää.

3. Kyllä. Vaikuttamisen mahdollisuuden kynnys tulee saada alemmaksi. Nykyinen suuntaus on mielestäni ollut päinvastaista.

Markku Sundell (Helsinki-listat / SKP)

1. Kaupunkimetsät pitää säästää ja mieluimmin laajentaa. Muualla maailmassa suurissa kaupungeissa rakennetaan korkeitakin taloja. Tonttia on ylöspäin

2. Voisihan sitä välillä olla kansanäänestyksiäkin, jos sillä saa asioihin vauhtia.

3. Kansalaisvaikuttamista ja lähidemokratiaa voisi lisätä. Arjen ongelmissa on kyllä hyvin vaikeaa osallistua ja perehtyä riittävästi. Kuinka saadaan palvelut toiminaan ja paremmiksi. Auttaako lähidemokratia hoitojonojen poistoon?

Aloiteoikeuteen pitäisi riittää 5000 nimeä tai mieluiten määrä, jolla alimmillaan voi päästä valtuustoon.

Jorma Kivimäki (Vas.)

Kaupunkimetsät on säilytettävä. Jos pienempi aloitekunnys on mahdollinen ja auttaa asiaa, niin kannatan sitäkin.

Reija Mauria-Haidara (KTP)

1) Kyllä.

2) En. Luonnonsuojelu on itsestäänselvä asia.

3) Lähidemokratia on tärkeää.

Kalle Peltokangas (Kesk.)

1) Todellakin. Helsinkiläisille tulee taata mahdollisuus myös metsäympäristöön kaupungin sisällä. Metsät ovat henkireikiä tuhansille kaupunkilaisille! Niissä risteilee lenkkipolkuja, siellä on sieni- ja marjapaikkoja, metsissä on monen lapsen leikkipaikka. Metsä on edelleen osa suomalaisen mielenmaisemaa.

2) Miksei. Kansalaisten aktivoiminen heille tärkeiden asioiden taakse voi toteutua monella tapaa. Neuvoa-antava kansanäänestys nostaa kansalaisliikkeen ajaman asian erityisen hyvin julkisen keskustelun asialistalle. Se myös kertoisi melko luotettavasti kaupunkilaisten yleisestä tahdosta esimerkiksi juuri kaupunkimetsien kohtelusta. Ehdotettu kysymys on oikean suuntainen. Oikeastaan muuta vaihtoehtoa ei voi ollakaan, jos halutaan metsien pysyvän metsinä. Silloin niiden täytyy voida pysyä luonnonmukaisina ja rakentamattomina! Suhtaudun äänestykseen siis myönteisesti. Kannatan metsien säilyttämistä luonnonmukaisina. Jo esimerkiksi se, että alakoulut voivat tehdä kaupunkimetsiin retkiä, on arvo ja mahdollisuus, jota ei saa jyrätä puskutraktoreilla.

3) Kannatan lämpimästi lähidemokratian vahvistamista. Lähidemokratia on nimenomaan yksi vaaliteemoistani. Aluefoorumeja, kaupunginosapäiviä ja niin edelleen. Kansalaisvaikuttamista on helpotettava nykyisestä. Toisaalta meillä on kuntalaisaloite, jota käytetään valitettavan vähän siihen nähden, kuinka nopea ja tehokas vaikuttamisen mahdollisuus se on. Kuntalaisen tekemä aloite on aina otettava valtuuston käsiteltäväksi. Kansalaisvaikuttamista voidaan kuitenkin helpottaa poistamalla byrokratian loukkuja, jotka hidastavat asioiden vireille tuloa, tiedottamalla valmisteltavista asioista aikaisemmin ja tehokkaammin sekä kuuntelemalla kaupunkilaisten kokemuksia ja palautetta jo toteutuneista hankkeista ja muutoksista. Kansalaisvaikuttamisen tietotaitoa pitäisi alkaa nostamaan jo alakoulun viimeisimmiltä luokilta lähtien. Kun on tietoa, niin on paljon helpompi ryhtyä tuumasta toimeen. Näin on myös kaupungin yhteisten asioiden ja lähiympäristön asioiden hoitamisessa.

Tarja Tenkula (SDP)

1. Olen valmis puollustamaan kaupunkimetsiä ja kaikille tärkeää keskuspuisto, joka ulottuu Vantaan rajalle asti. Hoitamattomat metsät eivät kuitenkaan houkuttele ketään lenkkeilijää tai kulkijaa. Ne koetaan ryteiköiksi, missä kukaan ei uskalla kulkea. Kaupunkimetsiä tulee siis hoitaa, että ne palvelevat kaaupunkilaisten virkistystarpeita.

Oikaisu: Kaupungilla ei ole rakennusmaata kymmeneksi vuodeksi. Tilanne muuttuu jos Malmin lentokenttä voidaan kaavoittaa asunnoiksi, mutta siihen päätöksen vaikuttavat monet seikat ja päätöksenteko ei ole vielä ajankohtainen. Helsingin kaupungissa asuminen maksaa aivan liikaa juuri siksi, että täällä ei ole tonttimaata.

2. Kansanäänestykset tulee valmistella huolella, että kaikki äänestykseen osallistuvat tietävät mistä on kyse. Kansanäänestysten tulisi olla myös sitovia jos niitä järjestetään neuvoa antavina - en usko niiden motivoivan äänestämään.

3. Kannatan lähidemokratian vahvistamista. Uudet osallistamisjärjestelmät ja sähköiset palvelut pitäisivät parantaa tiedon kulkua ja sitä kautta mahdollistaa osallistumisen ja palautteen antamisen kaupungissa. Itse uskon kuitenkin lähidemokratian toimivan parhainen ns. omalla kylällä eli omalla asuinalueella. Ihmiset kantavat suurinta huolta juuri lähiympäristöstän ja haluavat vaikuttaa siihen. Alueiden järjestöille ja yhdistyksille pitää olla kokoontumispaikkoja ja toimintaedellytyksiä.

Kansalaisaloitteen kerääminen voi tuntua haastavalta tehtävältä. Se ei kutenkaan ole mahdotonta. Jos kansalaisaloitteen jättää kirjastoihin, apteekkeihin, päiväkoteihin, kouluihin ja jos ihmiset kokevat jonkin tärkeäksi nimi kyllä tippuu. Suuriakin nimilistoja on kerätty hyvinkin lyhyessä ajassa.

Nopeampi ja helpompi tapa on ottaa yhteyttä valtuutettuihin ja pyytää heitä tekemään valtuustoalote asiasta. Tätä tapahtuu paljon ja se mielestäni toimii hyvin.

Hannu Seppälä (Vas.)

1) Kyllä.

2) Normaalia vuorovaikutusta kaavoituksessa on kehitetty. Mielestäni nykykäytännössä kaupunkimetsiä pyritään suojelemaan. Jos vastakkain asetetaan luonnonsuojelu Helsingissä ja asunnottomuuden lisääntyminen, niin valitsen lisärakentamisen. Lähivuosina rakentaminen keskittyy todennäköisesti satamilta ja Sipoolta vapautuviin alueisiin. Mielestäni poliitikot kyllä tietävät asukkaiden kannan viheralueiden säilyttämisessä. En pidä kansamäänestystä välttämättömänä.

3) Kannatan lähidemokratian vahvistamista. Tämän 5 % voisi jakaa alueittain. Eli, että 5 % alueen asukkaista haluaa kansanäänestystä. Tulisi perustaa yksikkö kehittämään nettiäänestystä, mikäli sellaista ei jo ole. Kaupunkisuunnittelun Laituri voisi toimia yhä enemmän vuorovaikutuskanavana.

Miina Kajos (Vas.)

1) Olen jo ympäristölautakunnan jäsenenä ja varavaltuutettuna puolustanut lähimetsiä tekemilläni esityksillä ja käynyt niihin tutustumassa, mikäli ne eivät ole olleet minulle entuudestaan tuttuja. Asukkaiden tuki on tässä ollut korvaamatonta, sillä yksin kukaan päättäjä ei voi millään pysyä perillä kaikista asioista. Siispä toivon kaupunkimetsäliikkeen jatkavan ponnistelujaan.

Kaupunkimetsät ovat tärkeitä niin ympäristönsuojelullisista, terveydellisistä kuin sosiaalisistakin syistä.

2) Kannatan, mikäli äänestysvaihtoehdot saadaan ilmaistua niin yksiselitteisesti että kaikki varmasti ymmärtävät, mistä äänestetään. Pitäisi myös huolehtia, ettei tällaisen äänestyksen tulokseen vaikutettaisi maksullisella mainonnalla, sillä siihen ei kaupunkimetsäkeskustelun kaikilla osapuolilla ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia.

3) Haluan kaikin tavoin tehdä kansalaisvaikuttamista nykyistä helpommaksi ja kaventaa kuilua päättäjien ja muiden asukkaiden välillä. On nurinkurista, että osa päättäjistä tuntuu omaksuneen jonkinlaisen virkamiehen roolin, vaikka kyseessä ovat yhteisen kotikaupunkimme asiat.

Omalta osaltani olen edistänyt asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia tiedottamalla säännöllisesti kokouskuulumisista blogissani (www.miinakajos.net), tiedustelemalla ihmisten näkemyksiä ennen päätöksentekoa, osallistumalla asukatilaisuuksiin sekä olemalla tavoitettavissa myös vaalien välillä. En ihmettele ihmisten turhautumista politiikkaan, kun vaikutusmahdollisuudet koetaan syystäkin hankaliksi.

Lisää saa mielellään kysyä tarvittaessa.
Terveisin, Miina Kajos

Jan D. Oker-Blom (RKP)

1. Ja, det är jag. Ingen stad klarar sig utan sin grönområden och vi skall vara stolta över (och bevara) Helsingfors som en ovanligt grön och trädtät stad.

2. Nej, jag är i princip emot rådgivande folkomröstningar. Men detta skall gärna vara en fråga som påverkan utgången av valet - och sedan arbetas det därefter fyra år framöver.

3. Närdemokratin kunde underlättas och möjligheterna att påverka bli bättre. Det är jag beredd att arbeta för. Men jag tror inte riktigt på rådgivande folkomröstningar. Vi har representativ demokrati.

Pirjo Hongisto (KD)

1. Kyllä.

2. Kannatan äänestystä. kaupungin metsillä on sellainen good will asukkaiden keskuudessa, että uskoisin kansanäänestyksen tuloksen olevan kaupunkimetsien säilyttämisen puolella.

3. Lähidemokratiaa on parannettava niissä asioissa, joiden lähellä ollaan. Olen helpottamisen kannalla, mutta asiat harkittava tapauskohtaisesti.

Marko Kosunen (Vihr.)

1. Olen valmis puolustamaan kaupunkimetsiä ja suojelemaan niitä. Mielestäni ennen metsiä ja virkistysalueita, on tiivistettävä jo rakennettuja alueita harvimman asukastiheyden alueista alkaen. Näitä alueita ovat mm. omakoti- ja rivitaloalueet.

2. Voidaan järjestää neuvoa antava kansanäänestys, mutta pelkään, että enemmistö ei halua/välitä suojella kaupunkimetsiä.

3. Kannatan lähidemokratian vahvistamista siten että alueen asukkailla olisi mahdollisuus helpommin tuoda julki alueellisia epäkohtia ja vaatia niihin korjausta. Toisaalta en millään tavalla halua vahvistaa rakenteita jotka mahdollistavat esim. Espoon 30 vuotta jatkuneen metrofarssin kaltaisia ikuisuustaisteluita. Nykytilanteen huono puoli on, että asukkailla ei ole elävää ja toimivaa keskusteluyhteyttä päättäjiin. Tällainen keskuteluyhteys voidaan luoda helpostikin, jos vain poliitikoilla on halua kuunnella. Neuvoa antava kansanäänestys ei sovellu käytettäväksi jos vaikka vain haluaa että asukkaita kunnellaan enemmän ja paremmin vaikkapa alueen kaavoituksen yksityiskohdissa.

Kalle Könkkölä (Vihr.)

1. Ehdottomasti, mm. Kivinokassa on tosi hienoja alueita.

2. Kannatan kansanäänestystä mutta tilanne ja kysymys pitää konkretisoida hyvin. Ihmisten omaa ääntä pitää kuunnella enemmän.

3. Aloiteoikeus vaatii liian paljon allekirjoittajia, pienempi määrä suukaupungissa kuten Helsingissä on oikeampi, esim. 5 % tai vähintään 10.000 allekirjoittajaa.

Hannele Salava (Helsinki-listat / SKP)

1) Olen ehdottomasti valmis puolustamaan kaupunkimetsien suojelua.

2) Kannatan kansanäänestystä ko. asiasta mikäli tarvitaan eli, jos päättäjät eivät ymmärrä muuten toimia kaupunkilaisten parhaaksi. Metsien nykyinen hidas pienentäminen alue kerrallaan pitää lopettaa. Metsiin ei saa koskea.

3) Nimien määrä on liian suuri. Pari tuhatta nimeä pitäisi riittää.

Kirsi Kukkamäki (Köyhien asialla)

1) Ehdottomasti kyllä, asun talossa talojen keskellä, ensimmäistä kertaa elämässäni ja kärsin suunnattomasti kun lukuisista ikkunoistani ei näy luontoa. Tähän asti niin on ollut.

2) Neuvoa-antavaa kansanäänestystä olen puolustanut kaikista muistakin suurista hankkeista Helsingissä. Kyllä kansa tietää mitä hankkeita on järkevä toteuttaa ja mitä ei tai mitä joskus vuosien päästä. Kaikki Helsingissä asuvat haluavat ympärilleen luontoa ja väljempää asuinympäristöä. Siis kannatan koko sydämestäni kansanäänestysaloitetta.

3) Kansalaisen vaikuttamismahdollisuudet ovat minimaaliset nykyisin. Olen aivan varma, että tuo 25000 allekirjoittajaa saadaan moninkertaisesti täyteen. Toivon, että asia viedään valtuustoon ja se tulee voimaan. Kansalaisten tulisi saada vaikuttaa oman alueensa rakentamiseen ja viihtyisyyteen (Rakennusvirastolla on muuten hyvä suunta asiassa). Kansalaisten tulisi saada aina olla mukana päätöksenteossa kun kyse on kotikaupunkia koskevissa isoissa asioissa. Sveitsissä äänestetään melkein joka viikko jostakin ja se on todellista demokratiaa, sillä äänestystulokset kaikenlisäksi sitoo kunnan johtoa! Sama toiminta Suomeen.

Pekka Airaksinen (Kesk.)

1) Helsingin kaupunkimetsien käsittelyä on hoidettu hyvässä yhteistyössä kaupunkilaisten kanssa. Olen osallistunut ennakkosuunnitteluun tilaisuuksissa, joissa mm. Tauno Immonen kävi läpi jokaisen metsikkökuvion, ennen kun kaupunki aloitti Keskuspuiston metsien käsittelyn. Mielestäni se tilaisuus hoidettiin hyvin osallistuvan suunnittelun periaatteilla. Sama tilanne oli ennen Seurasaaren metsien käsittelyä. Sielläkin hakkuun jälki on hyvässä kunnossa. Olen osaltani valmis puolustamaan kaupunkimetsien suojelua, mutta siinä on toimittava hyvin harkiten.

2) Kansanäänestys on paikallaan, mutta kysymyksen asettelu on hoidettava selkeästi. Siinä ei voi olla vain joko tai vaihtoehtoa, vaan asiaa on käsiteltävä monipuolisesti. Kaupunkilaisten mielipiteen voi kartoittaa myös satunnaisotannalla tehdyllä kyselyllä.

3) Valtuusto voi tehdä oman päätöksensä kansanäänestyksestä. Ensiksi voisi kokeilla ylipormestarin valintaa kansanäänetyksellä. Lähidemokratiaa voi parantaa kaupunginosavaltuustoilla. Ne tulevat ajankohtaisiksi viimeistään silloin, kun Helsinki käynnistää keskustelut yhtymisestä naapurikaupunkien kanssa.

Hannu Puustinen (Kesk.)

1) Helsingissä pitää toteuttaa järkevää kaavoituspolitiikkaa jossa sekä luonto että ihmisten tarpeet otetaan huomioon. Kannatan kaupunkirakenteen tiivistämistä lähellä keskuksia olevilla alueilla. Erityisesti tämä koskee Helsinkiä. Suojelualueet sopivat hyvin ihmisten virkistäytymiseen. Kaupunki ei tietysti ole luontoa vaan kulttuurimaisemaa, joka on tehty ihmisiä varten. Kaupunkimetsiä pitää jättää virkistysalueiksi ja rauhoittumisalueiksi ja kaavoitukseen kannattaa käyttää muuta maata, esimerkiksi peltoja. Kannatan suojelua, metsän suojelun kannattavuus ja tarve pitää katsoa tapauskohtaisesti. Helsinki ja pääkaupunkiseutu tarvitsevat kohtuuhintaista tonttimaata kipeästi. Metsää ei siis kategorisesti pidä ottaa käyttöön eikä kyllä toisaalta suojella.

2) Kannatan kansanäänestysten lisäämistä, joten miksei tästä aiheesta voitaisi äänestää.

3) Kysymys on johdatteleva mutta olen kysyjän kanssa samaa mieltä: pienempikin määrä kansanäänestyksen haluajia pitäisi riittää valtuustokäsittelyyn. Vaikkapa 10 000 näin aluksi, tarvittaessa lukumäärää voitaisiin laskeakin.

Haka Kekäläinen (Kesk., sit.)

1) Ehdottomasti!

2) Kannatan, jos poliitikot eivät suojele kaupunkimetsiä.

3) Lähidemokratia rulez! Tuo luku on liian iso. 1% on riittävä.

Juha Matti Holopainen (Kesk.)

1) Olen syntynyt vuonna 1960 Helsingin Paloheinään ja asun samassa paikassa edelleen. Olen koko elämäni saanut nauttia Haltialan metsistä ja Tuomarinkylän kartanon pelloista. Olen nähnyt kaikki peltojen rakentamiset ja keskuspuiston pilkkomiset ja nakertamiset. Olen ollut perustamassa Keskuspuiston Keskusta -yhdistystä puolustamaan näitä alueita.

2) Kannatan kaikkia sellaisia toimenpiteitä, joilla kaupunkimetsien olemassaoloon vaikutetaan. Olen puolustanut Keskuspuiston ja Helsingin metsä- sekä peltoalueiden säilyttämistä ja koskemattomuutta myös aiemmissa eduskuntavaalikampanjoissani. Asun tällä alueella ja käymme päivittäin koiramme kanssa lenkillä metsäpoluilla ja metsäteillä sekä pelloilla.

3) Politiikan pitäisi olla yhteisten asioiden hoitamista. Lähidemokratian vahvistamisella saamme myös vahvistettua yleistä kiinnostusta poliittiseen vaikuttamiseen. Tämä on kannatettava asia. Poliittiset päättäjät eivät saa etääntyä normaalista arkipäivästä. Helsinkiä on johdettu jo pitkän aikaa samojen puolueiden voimin. Nyt on aika huomata, kuinka voimme vaikuttaa kaupunkimetsien ja peltojen säilyttämiseksi uusin ajatuksin. Tähän on mahdollisuus keskustalaisella syntyperäisellä helsinkiläisellä.

Rolf "Fred" Sormo (PS)

1) Kyllä, olen niin jo tehnytkin, kun olin 1985-1992 kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsen.

2) Kannatan kansanäänestysaloitetta, koska se viimeistään pakottaa riittävän laajasti valtuutettuja perehtymään asiaan.

3) Mielestäni 5% on liian suuri, kun se Helsingissä tarkoittaa 25 000 allekirjoittajaa. Raja voisi mielestäni olla siinä, missä viimeisissä kunnallisvaaleissa on viimeinen valtuustopaikka saatu. Silloin äänimäärä olisi jossain 2 500 allekirjoittajan paikkeilla eli 0,5% olisi täten sopiva määrä allekirjoittajia.

Sole Molander (Kesk.)

1) Olen.

2) Kaupunkilainen on itse oman ympäristönsä ja omien tarpeidensa paras asiantuntija. Olen sitä mieltä, että asukkaiden mielipiteet omasta alueestaan ja sen kehittämisestä pitää ottaa nykyistä paremmin huomioon.

3) Lähidemokratiaa ja hajautettua päättämistä pitää lisätä. Kuuntelemalla ja vuorovaikutuksen avulla samme aikaan inhimillisiä ja ihmisten haluamia päätöksiä, lisää viihtyvyyttä ja sosiaalista hyvää. Kaikki kansalaisaloitteet, myös yhden ihmisen tekemät, otetaan nykyisin valtuustokäsittelyyn, mutta hitaasti. Valtuutettujen kautta voi tuoda asioita valtuustoon. Valtuutetut voivat halutessaan tehdä kysymyksiä ja aloitteita, joihin voivat kerätä vaikka valtuuston enemmistön nimiä.

Juha-Pekka Väisänen (Helsinki-listat / Kulttuurilista)

1) Puolustan Helsingin City-metsiä nyt ja valtuustossa.

2) Kannatan Kaupunkimetsäliikkeen kansanäänestysaloitetta. Kannatan kaikkea vallan jakamista, kaupunginosavaltuustoja ja demokraattisia päätöksentekoprosesseja.

3) Kannatan lähidemokratian vahvistamista ja mielestäni kansalaisvaikuttamista pitää helpottaa ja siihen tulee kannustaa. Nykyinen tilanne on huolestuttava. Pääkaupunkiseutua ajetaan yhteen upealla metroopolihankkeella ja samaan aikaan suurelle metropolille suunnitellaan raflaavan tyylikästä promesteria. Kannatan mediaseksikästä metropolia jos se vähentää yksilökeskeistä vallan keskittymistä esimerkiksi pormestareihin. Kannatan metropolia kunhan se jakaa valtaa lähiöille. Perustaa kaupunginosavaltuustoja, nuoriso-ja vähemmistökulttuurin lautakuntia.

Jonas Forsman (RKP)

1. JA!

2. Nej, emedan jag inte tycker att detta är en så kontraversiell fråga. Frågan blir däremot lite knepig för de flesta då den går in på själva skogsskötseln och dess grad. Lämpar sig inte som folkomröstningsfråga.

3. Jag anser att närdemokratin är en mycket viktig del av den demokratiska beslutsprocessen. Det är onekligen en stor mängd som behövs för att initiativet skall tas upp. Vi kunde bra se över principerna och mängdkraven.Vi kunde också oftare än nu fråga om invånarnas åsikt. Magasinens existens var t.ex. en sådan sak. Omröstningen kunde ske ganska smidigt via internet. En sammanslagning av huvudstadsregionens kommuner stärker INTE närdemokratin.

Jan Lilja (RKP)

1. Stadskogarna i Helsingfors bör/skall bevaras, men en viss skogsvård borde väl finnas. Snårskog i alltför stor utsträkning nära en urban miljö (omöjligt att vandra i e.d.) är inte heller det rätt. Både djur och människor skall kunna njuta av den obyggda naturen. Möjligheten av njuta av obebyggda områden skall kunna ske både visuellt och fysiskt.

2. Jag har alltid varit för en närdemokrati. personligen så hatar jag all förmyndarmentalitet. Folk kan och skall få tänka själv.

3. Ju lägre tröskeln görs för attbestämma något, desto bättre är det. Men den parten som förlorar måste även kunna godkänna att den förlorat, annors är det inte demokrati.

Nils Torvalds (RKP)

1. Jag bord invid Centralparken och sysslar dessutom på min fritid med att fotvandra - här eller i Lappland eller överhuvudtaget där jag kommer åt. Jag tror - och är också övertygad om - att vi behöver både våra stadsskogar och vår vackra natur.

Asun Keskuspuiston kupeessa ja harrastan muutenkin patikointia - täällä tai Lapissa tai missä nyt pääsen nauttimaan luonnosta. Me siis tarvitsemme kaupunkimetsiämme ja - ylipäänsä - luontoa.

2. Jag är beredd att stöda den här sortens initiaiv, men eftersom rådgivande folkomröstningar är bara just rådgivande behöver vi också en stark medborgarrörelse.

Olen valmis tukemaan tämänkaltaisia aloitteita, mutta tietoisena siitä että neuvoa-antavat kansanäänestykset ovat vaan neuvoa-antavia tarvitsemme ennen kaikkia voimakasta kansanliikettä.

3. Jag tror att ett av de grundläggande problemen just nu är att vår demokrati har blivit uttunnad. Mellanstegsförvaltningen har ingen demokrsatisk kontroll. Inte heller EU. Därför har jag också tidigare talat för att förstärka medborgarnas möjligheter att påverka utvecklingens riktning.

Uskon että eräs meidän perustavalaatuisista ongelmista on alati laimentuva demokratia. Keskiportaan hallinto on jo demokraattisen kontrollin ulkopuolella. Niin on myös EU. Olen siistä syystä jo aikaisemmin puhunut välttämättömyydesta vahvistaa kansalaisen mahdollisuuksia vaikuttaa kehityksen suuntaan.

David Lindström (RKP)

1. Jag tycker att vi skall bevara så mycket fritidsområden, parker och skogsområden som det bara är möjligt. Stränderna och tomterna kring dem är extra känsliga för intrång eftersom de också är de mest attraktiva omrrådena för eventuellt byggande. Sanningen är också den att Helsingfors behöver fler bostäder och tomtmarkerna börjar tryta, men det finns fortfarande gamla industriområden som kan bli bostadsmarker. En lösning är att också i Finland börja bygga på höjden.

2. Jag tycker inte att vi skall hå en folkomröstning. Kommunalvalet i sig är ju en folkomröstning där människor kan rösta på kandidater som talar för tex bevarande av skog. Det är oerhört viktigt att vi börjar satsa på människans välmående. Vi måste skapa förutsättningar för människor att trivas med tillvaron. Flera stora undersökningar påvisar att ökad satsning på fritid och kultur gör att vi mår bättre. Det är alltså inte bara en kostnad, utan en samhällsekonomisk investering för framtiden.

3. Det behövs nog mindre antal namn än 25 000 för att skapa en opinion. När en folkrörelse sätter igång tar nämnder och fullmäktige upp frågorna. De folkvalda i ett kommunalval är ju demokratiskt valda personer som utgör en direkt länk till sina väljare. Tanken att göra närdemokratin ännu tillgängligare är vacker, men i praktiken betyder det att kostnaderna för ärendebehandlingar skjuter i höjden och att beslutsprosesserna tar alldeles för lång tid. Ett exempel jag hörde var en motion om en skateboardbana, som efter alla rundor kostade samhället ca 20.000 euro. Banan blev aldrig byggd. För de pengarna kan man göra så mycket annat än att ösa in dem i byråkratiska kostnader.

Ann-Mari Bergström (RKP)

1. Jag skulle definitivt vara färdig att försvara bevarandet av skogarna. De är viktiga både ur naturens synvinkel samt som rekreationsområden.Framförallt ser jag att de är viktiga för bevarandet av den flora och faunasom finns i naturen. Skogarna måste förvaras, det finns andra ställen attbygga på.

2. Jag är rädd för att en sådan folkomröstning inte skulle motivera människorna till att gå och rösta. Jag tror dock att största delen avmänniskorna i Helsingfors vill bevara stadens skogar. Å andra sidan är detviktigt att invånarna för vara med och besluta om saker som berör deras närmiljö.

3. Jag anser att medborgarpåverkan kunde underlättas. Det borde räcka medatt ett betydligt mindre antal människor än 25.000 skulle underteckna ettinitiativ för att det skulle tas till behandling i fullmäktige.

Carl Appelberg (RKP)

1. Ja, skogarna bör om möjligt bevaras och andra byggnadsområden användas.

2. och 3. Nej, inte folkomröstningar, de är bara forum för tyckare och demagoger. De ger sällan vettiga svar, i synnerhet inte i valtider.

Tiina Turkia (Vihr.)

1. Puolustan kaupunkimetsiä. Metsän tuoksu ja ilmapiiri ovat niin lapsille kuin aikuiselle rauhoittava ja enrgiaa antava paikka.

2 - 3. Kannatan kansanäänestystä. Nimenä kansanäänestys on vähän harkaan johtava jos kysymyksenasettelu koskee vain tiettyä aluetta esim. Helsingin kaupunkimetsiä. Kyseessä pitäisi olla kuntalaisten äänestys ja kuntalaisten aloite jolloin vaadittava allekirjoitustenkin määrä tulisi pienentyä. Tietysti aloitteita voivat kuntalaiset tehdä nytkin joko itse tai olemalla yhteydessä valtuutettuihin.

Vihtori Leskelä (Kesk.)

1) Olen valmis puolustamaan kaupunkimetsien suojelua, sillä monimuotoinen kaupunki, luonnon läheisyys on hyvän elämän elinehto. Ymmärrän tietenkin sen, että kaupungin jatkuva kasvu edellyttää uusien asuntojen rakentamista. Metsäpohjalle rakentaminen on huomattavasti edullisempaa kuin esim. vanhojen satama-alueiden muuttaminen asumiskäyttöön. Rakastan metsiä, mutta tietyin ehdoin olen valmis tinkimään myös kaupunkimetsien määrästä.

2) Olen hieman skeptinen sen suhteen, mikä jäisi äänestyksen lopulliseksi anniksi. Moniko mahtaisi ylipäänsä äänestää? Luotan lähtökohtaisesti siihen, että demokraattisesti äänestetyt kunnanvaltuutetut tutustuvat tarvittaviin faktoihin tehdessään päätöksiä.

3) Demokraattinen päätöksenteko on mielestäni nykyisellään riittävää. Neuvoa antavaa kansanäänestystä ei saa liian kevyin perustein tehdä. Kansanäänestyksen kohteen tulee olla luonteeltaan mm. sellainen, että voidaan kohtalaisella varmuudella odottaa suurta äänestysprosenttia.

Petri Haapanen (PS)

1) Kyllä, metsät ovat kaupungin keuhkot.

2) Kyllä, olen yleisesti ottaen sitä mieltä, että kaikessa isommassa päätöksenteossa, jossa on vaikutusta kuntalaisiin, pitäisi suorittaa kansanäänestys.

3. Kuntalaisen (Lue Helsinkiläisen) on saatava lisää vaikutusmahdollisuuksia kotikaupunkinsa asioihin. Kivikon terveysaseman tilanne hyvä esimerkki siitä että kuntalaista EI KUUNNELLA!

Sirkka Hänninen (PS)

1) En todellakaan ymmärrä esimerkiksi keskuspuiston kaventamista Ruskeasuon kohdalta rakentamisen vuoksi. Puistot olisi jo jätettävä rauhaan ja alettava uudelleen hoitaa niitä vähäisiä metsä- ja puitoalueita mitä meillä vielä pääkaupunkisaudulla on! Rahaa on rajoitetusti ja se on jaettava järkevästi! Hämmästelen korvaushoitoa yhteiskunnan laskuun (se on huumetta, jota henkilöt käyttävät nyt ostamalla pimeästi, mutta yhteiskunta antaa sen minimimääränä veronmaksajien piikkiin 'korvaushoidon nimissä')!

2) Metsiä on ehdottomasti suojeltava. Menen itse asiaa koskevaan paneeliin.

3) Valtaa on nykyisellään koko ajan siirretty pois kansalaisista ja kuntaliitosten nimissä se viedään entistä kauemmas kansalaisista myös kuntatasolla. Olette tosi hyvällä asialla!!!

Teppo Eskelinen (Vas.)

1)
Kannatan kaupunkimetsien suojelua ja olen valmis puolustamaan sitä. Ylipäänsä Helsinki on erittäin väljästi rakennettu kaupunki, jonka jo rakennettuja asuinalueita mahtuu tiivistämään hyvinkin paljon, ja siksi metsien kaavoitus rakennusmaaksi ei ole tarpeellista. Olen ihmetellyt aina kuullessani argumentin, että Helsingistä on rakennusmaa loppu, että ovatko tämän argumentin esittäjät todella niin ekologisia, etteivät ole koskaan nähneet kaupunkia ilmasta. Lyhyesti: tarvitaan elävämpi kaupunki ja elävämpi kaupunkiluonto, eivätkä nämä ole toisiaan poissulkevia.

2) & 3)
Suoran demokratian aloitteet ovat toivottavia. Nykyisenkaltainen demokratia on jonkinlaisessa kriisissä, ja suoran demokratian kokeiluista on hyviä kokemuksia siellä missä niitä on kokeiltu. Jos uskotaan kansanvaltaan, niin siihen kyllä voi uskoa tosissaankin.

Kyllä/ei -äänestyksissä on aina tosin saneltujen vaihtoehtojen riski. Kaupunkimetsä-kansanäänestyksestä tulee ongelmallinen, jos esimerkiksi suojeluun koplataan hajarakentaminen. Vaihtoehdot pitäisi muotoilla fiksusti. Tämä siis vain huomautuksena: yleisesti ottaen kansanäänestys kuulostaa hyvältä idealta.

Mikko Värtö (Vihr.)

1. Kyllä olen. Helsingissä on, onneksi, vielä suhteellisen paljon skutsia verrattuna useinpiin muihin pääkaupunkeihin. erityisen tärkeä on, että keskuspuistosta ei otetan neliötäkään pois.

2. Neuvoa antavat kansanäänestykset ovat ok joskin ne menettävät kiinnostavuuden jos niitä on usein. Pressan-, eduskunta- ja kuntavaalien yhteydessä voisi hyvin olla kunnallisia neuvoa-antavia äänestyksiä. Silloin ihmiset voisivat halutessaan ilmaista mielipiteensä, sillä nyt esim. asukasyhdistykset puhuvat alueen asukkaiden nimissä, vaikka tosiasiassa suurin osa niistä edustaa lähes yksinomaan asukashdistyksen hallituksen mielipidettä - nimimerkillä kokemusta on.

3. Lähidemokratia on hyvä juttu, joskin en oikein tiedä mikä olisi paras tapa sen hoitamiseen. Asuessani Amsterdamissa olin mukana useissa asuinaluettani koskevissa ongelmien ratkaisemiseksi vaativissa aktioneissa. Siellä homma toimi aika hyvin, ja kun oli tarpeeksi pontta niin pääsimme pormestarinkin puheille.

Kristiina "Krisse" Ruuskanen (Kesk.)

1) Kyllä, olisin valtuutettuna valmis puolustamaan kaupunkimetsien suojelua stadissa.

2) Kaupunkilaisilla on nyt 15.-21.10 ja 26.10. mahdollisuus ilmaista mielipiteensä asiassa äänestämällä kanssaan samaa mieltä olevaa ehdokasta. En siis kannata kaupunkimetsäliikkeen kansanäänestysaloitetta. Perusteluna kysyn, että jos neuvoa antavaan kaupunkilaisäänestykseen mentäisiin kaupunkimetsien suojelussa, niin mikä olisi sellainen arkeamme ja ympäristöämme koskettava tärkeä asia, jossa ei sitten myös tarvittaisi kaupunkilaisäänestystä? Kunnallisvaaleissa stadilaiset valitsevat edustajansa nimenomaan päätöksien tekoon.

3) Ehdottomasti kannatan lähidemokratian sekä kansalaisvaikuttamisen vahvistamista. Haluan itse työskennellä sen eteen, että virkamiesten valmistelutyössä ja lautakuntien päätöksenteossa kuullaan huomattavasti nykyistä enemmän kansalais/kaupunkilaisjärjestöjen ja kaikkien asiasta kiinnostuneiden ääntä. Myös kaupungin omistamien "kansalaisten kohtauspaikkojen" tulee olla muidenkin kuin virkamiesten käytössä. Tarkoitan, että esim. kaupunkimetsäliike tai Dodo ry voisivat järjestää keskustelutilaisuuksiaan Laiturilla (kaupunkisuunnittelun uusi kohtauspaikka Narinkkatorilla). Kaupunkiamme tulee kehittää ennakkoluulottomasti!

http://krisseruuskanen.blogspot.com

Michael Perukangas (Vihr.)

1. Kyllä, sillä sekä nykyiset että tulevatkin helsinkiläiset tarvitsevat virkistysalueensa. Lisäksi kaupunkimetsät ovat tärkeitä paikallisen biodiversiteetin kannalta, kaupungin keuhkoina sekä pölyn ja melun sitojina. Valtuutettuna jatkaisin samaa toimintaa helsinkiläisten kaupunkimetsien puolesta, jota olen tehyt Kaupunkimetsäliikkeessä sekä useissa kansalaisliikkeessä, etenkin Ei enää palaakaan Keskuspuistosta-liikkeessä, jonka tavoitteena on säilyttää Keskuspuisto ainutlaatuisena ja jakamattomana viheralueena, jota ei saa mistään nakertaa. Kaupunkimetsiä tulee hoitaa vain pienimuotoisesti, sillä kyse ei ole kaupunkipuistoista eikä talousmetsistä. Kaupunkimetsissä yhdistyvät kaupunkipuistojen ja alkuperäisen luonnon parhaat puolet.

2. Kannatan kaupunkimetsäliikkeen kansanäänestysaloitetta, etenkin koska mahdollisessa äänestyksessä tullaan tuomaan hyvin selväksi sen, mistä äänestetään. Kyse on paitsi helsinkiläisten virkistyksestä ja kaupunkiluonnosta, yleisemminkin kuntalaisten äänen kuulemisesta kaupunkisuunnittelussa; päämäärä, joka ei aivan ihanteellisesti toteudu vallitsevassa kaupunkisuunnittelukäytännössä, vaikka kuntalaisten kuuleminen onkin kirjattu maankäyttö- ja rakennuslakiin ja sen taustalla olevat periaatteet perustuslakiin. Kansanäänestyksissä pitää olla äänestettävänä konkreettinen asia, jolla on mieluiten kaksi vaihtoehtoa: ota tai jätä.

3. Helsingissä pitäisi paikallisdemokratiaa vahvistaa esimerkiksi kaupunginosavaltuustoilla tai siirtymällä samantyyppiseen järjestelmään kuin Vancouverissa, jossa kuka tahansa jostakin tietystä asiasta kiinnostunut voi osallistua asiasta päättävän tiimin työskentelyyn. Oslossa toimii Local Agenda -ryhmiä, joilla on rajoitettu päätösvalta paikallisympäristöön ja -kulttuuriin liittyvissä asioissa; jonkinlainen yhdistelmä Oslon ja Vancouverin mallia voisi ehkä toimia etenkin jos pääkaupunkiseudulla ollaan matkalla kohti suurkuntaa.

Hannu Tuominen (Vihr.)

1. Olen ilman muuta valmis - paitsi puolustamaan kaupunkimetsien suojelua, myös aktiivisesti ja aloitteellisesti suojelemaan kaupunkimetsiämme. Konkreettisena tavoitteena tulee olla kansallisen kaupunkipuiston perustaminen. Silloin saisimme kaavassa vahvistetun aseman ei vain Keskuspuistolle, vaan sille nyt epämääräisemmälle kokonaisuudelle, jota kutsutaan Helsinki puistoksi. Kaupunkipuistoksi määriteltävän alueen ulkopuolelle jää suuri joukko pienempiä lähimetsiä, joista haluan pitää kynsin hampain kiinni. Kaiken kokoisten kaupunkimetsien hoidossa on luovuttava ikiaikaisesta talousmetsäajattelusta ja nähtävä Helsingin metsät virkistysmetsinä, joihin avohakkuut ja muuyt tehometsänhoidon menetelmät eivät kuulu.

2. Ensisijainen tavoitteeni toki on, että kaupunkimetsät voistaisiin säilyttää normaalin edustuksellisen demokratian keinoin. Uskon, että neuvoa-antavan kansanaäänestyksen avulla voitaisiin saada tavallisten kaupunkilaisten ääni nykyistä paremmin kuuluviin.

3. Vaatimus 25 000 allekirjoittajasta on kiistämättä kohtuuton ainakin silloin, kun kysymys on tietyjä kaupunginosia koskevasta aloitteesta. On kuitenkin hyvä muistaa, että kuntalaisaloitekin on aina mahdollinen. Kannatan pääkaupunkiseudun hallinnon kehittämistä toisaalta metropolihallinnon suuntaan, jolloin koko pääkaupunkiseutua koskevat linjaukset voidaan tehdä keskitetysti, ja toisaalta kapupunginosahallinnon suuntaan, jolloin paikallisesti tärkeät asiat voidaan päättää siellä missä ne tunnetaan. Esimerkiksi Koillis-Helsingin paikallisvaltuuston uskoisin ymmärtävän Keravanjokilaakson tai Malmin lentokentän alueen luontoarvot.

Elina Moisio (Vihr.)

1. Ilman muuta. Lähiviheralueet, virkistysalueet ja kaupunkimetsät ovat olleet Vihreän valtuustoryhmän listalla tälläkin valtuustokaudella.

2. Kannatan kansanäänestysten järjestämistä kaupunkilaisille tärkeistä asioista. Tärkeää kuitenkin on, että kysymys on muotoiltu tarpeeksi yksinkertaisesti.

3. Kansanäänestys ei ole ainoa tai edes tehokkain tapa vaikuttaa. On tärkeää osallistua kuulemismenettelyin ja lausunnoin vaikkapa kaavoitusratkaisuihin heti alusta asti, jotta ääni kuuluu valmistelussa. Lautakunnille voi lausua itselleen tärkeistä asioista tai alueista. Myös kuulemisia järjestetään säännöllisesti. Kaupunginosayhdistysten ja järjestöjen kautta voi vaikuttaa. Valtuustoryhmät ottavat myös mielellään aloitteita ja delegaatioita vastaan. Lisäksi ihan viime vuosina on tullut hyviä aloitteita tavoista, joilla kaupunkilaiset voisivat osallistua enemmän kaupungin suunnitteluun, mm. sähköisiä menetelmiä ja ryhmätyömenetelmiä. Niitä kehitettiin mm. Greater Helsinki Vision –kilpailussa.

http://www.elinamoisio.fi

Kaarina Kuuslahti (KD, sit.)

1. Kyllä.

2. Tärkeissä asioissa kannatan aina kansanäänestyksen mahdollisuutta koska elämme demokratiassa. Erityisesti tämä on tärkeä nyt Lounais-Sipoon liitoksen yhteydessä kun tehdään lopullisia kaavaratkaisuja ko. alueelle.

3. Toivottavasti ihmiset alkaisivat kiinnstua enemmän ympäristöstään missä elävät koska se vaikuttaa myös yleiseen hyvinvointiin.

Esko Virri (Kesk.)

1) Kannatan Helsingin alueen viheralueiden säilyttämisestä. Mielestäni kuntalaisilla tulee jatkossakin olla oikeus nauttia luonnonläheisyydestä myös Helsingissä. Lähitulevaisuuden rakentamiselle tilaa saadaan mm. Kalasataman ja Länsi-Sipoon alueelta, ja pitkällä tähtäimellä on lisättävä yhteistyötä kaavoituksen osalta muiden pääkaupunkiseutujen kuntien kanssa, tuli kaupunkiliitoksia tai ei.

2) Vastustan lähtökohtaisesti neuvoa-antavia kansanäänestyksiä. Mikäli kansanäänestyksiä järjestetään, sen tulee lähtökohtaisesti aina olla sitova. Kaupunkimetsät eivät mielestäni ole erillisenä asiana niin mittava että asiasta tarvitsisi erillistä sitovaa kansanäänestystä järjestää, vaan kuntalaisten on syytä ottaa muiden asioiden ohella selvää ehdokkaansa kannasta kuntavaalien yhteydessä.

3) Lähidemokratian lisääminen on suositeltavaa. Kalliiden ja pahimmillaan kansalaisten äänestysintoa vähentävien kansanäänestysten sijaan kannatan kuitenkin keskittymistä kaupunginosatasoisille vaikutuskanaville esimerkiksi kaupunginosayhdistysten muodossa. Tulevaisuudessa alueiden kehityksen suunnittelussa on kuultava enemmän paikallisia.

http://www.eskovirri.net/blogi.html

Mika Rossi (Kesk.)

1) Tapauskohtaisesti kyllä, jos katson, että siihen on riittäviä perusteita. Mielestäni ylipäätään Helsingissä pitää voida suosia matalaa rakentamista luontosuhde säilyttäen.

2) En kannata. Minun mielestäni päätökset viheralueista ja maankäytöstä kuuluvat kaupungin toimielimille.

3) Mielestäni pitää vahvistaa. Kuntalain 4 luku tarjoaa laajan työkalupakin asukkaiden mielipiteen huomioonottamiseen myös vaalien välillä. Kuitenkin vieläkin tärkeämpää minusta on vahvistaa vaaleissa mandaatin saaneiden luottamushenkilöiden työn edellytyksiä.

Arto Alajoutsijärvi (Kesk.)

1) Olisin. Keskustalaisena kannatan ”realistista vihreyttä”, jonka mukaan ihmisen tulee elää sopusoinnussa luonnon kanssa. Lapista kotoisin olevana toivon, että uusia luonto- ja virkistysalueita perustetaan nimenomaan tänne Etelä-Suomeen, jopa Helsingin kaupungin alueelle. Luonto- ja virkistysalueita on hyvä olla siellä missä ihmisiäkin on. Kaikilla ei ole mahdollisuutta matkustaa Lappiin vaeltamaan. Lapin metsiä on suojeltu jo aivan riittävästi. Nyt pitääkin toimia ponnekkaammin Etelä-Suomen metsien suojelun puolesta, eikä suojella vain yksipuolisesti pohjoisen aarniometsiä.

2) Kannatan lämpimästi neuvoa-antavaa kansanäänestystä asiasta. Tällöin saataisiin aidosti kaupunkilaisten mielipide asiaan. Päättäjät eivät muutoin uskalla tehdä ratkaisuja kaupunkimetsien suojelun suhteen.

3) Kannatan toki lähidemokratian vahvistamista, mutta liian helposti toteutettavien neuvoa-antavien kansanäänestysten järjestämistä en kannata. Nykyinen käytäntö on mielestäni hyvä.

Anja Hinkkanen (Kok.)

Olen mukana Meri-Rastilan rantatyöryhmässä Vuosaaren kokoomuksen edustajana. Olen puolustanut ja olen jatkossa puolustamassa kaupunkimetsien suojelua.

Syntyperäisenä itähelsinkiläisenä arvostan alueemme luontoa. Itä-Helsingin asukkaat tarvitsevat virkistysalueensa JA KAUPUNKIMETSÄNSÄ !

Tonttimaata rakentamiseen löytyy hyvällä tahdolla ja tiivistämällä rakentamista, mutta viimeisiä metsiä ei saa tuhota. On hyvä, että asukkaille jaetaan tietoa metsänhoidollisista asioista. Näin pitää ollakin.

Neuvoa-antava kansalaisaloite on iso juttu ja vaatii todella paljon talkootyötä. Ihan varmasti löytyy tarvittava nimilista äänestysikäisistä kaupunkilaisista.

Kaupunginvaltuutetut voivat myös valtuustoaloitteissaan esittää luonto- ja virkistysalueiden suojelua. Virkamiesten on niihin vastattava!

Pauli Leppä-aho (Kok.)

Olen kanssanne samaa mieltä, että kaupungin uniikit metsät ja puistot tulee säilyttää, eikä niitä saa nakertaa rakentamiseen. Hoito ei saa tuhota niiden luontoarvoja myöskään.

Katri (Cata) Mansikka-aho (Kesk.)

1) Olen ehdottoman valmis puolustamaan kaupunkimetsiä. Olisi suuri menetys, jos Helsingistä kehittyisi "kivikylä" jossa ei olisi mitään kosketusta luontoon. Kyseisiä metsiä on vaalittava arvokkaana osana kaupunkistruktuuria.

2) Kannatan ajatusta neuvoa-antavista kansanvaaleista. Se saisi ihmiset osallistumaan päätöksentekoon paremmin ja antaisi ihmisille suoran mahdollisuuden vaikuttaa oman ympäristönsä ja hyvinvointinsa puolesta.

3) Kannatan lähidemokratiaa ja sen helpottamista. Tällä hetkellä päätöksenteko on monin paikoin etääntynyt ihmisten arjesta ja nykyinen tilanne on passivoinut ihmisiä. Lähidemokratia antaisi ihmisille suurempaa motivaatiota vaikuttaa heitä koskevissa päätöksissä ja vahvistaisi yhteisöllisyyttä. Aktiivisuus mm. kunnallisvaaleissa ei ole tarpeeksi korkea ja uskon, että lähidemokratiaa kasvattamalla aktiivisuutta vaikuttamiseen lisättäisiin.

Olavi Arra (Kok.)

1) Kyllä.

2) Puhutaanko tässä kaupungin omistamista metsistä, kaupungin alueella sijaitsevista metsistä, vai mistä? Tietääkseni Helsingin kaupungin alueella ei juurikaan ole luonnonmukaisia metsiä, vaan lähes kaikkia on ihmisen toimesta muokattu eri aikoina. Itselleni tärkeä asia on myös kulttuurimaisema. Välttämättä kaupungin alueella ei tarvita luonnonmukaisia metsiä. Arvostan suuresti naapurikaupungissa Espoossa olevaa Nuuksiota erämaineen ja Helsingin keskuspuistoa kaupunkilaisten ulkoilualueena.

3) En oikein usko tässä kansanäänestykseen, moni ei varmaan tietäisi mistä puhutaan tai ehtisi syvällisemmin asiaan paneutua. Tämänhän hyvin jo osoittaa kysymyksen yksi epäselvä muotoilu. Edustuksellinen eteneminen tuo laadukkaimman lopputuloksen. Kansalaisvaikuttamista pitäisi lisätä ja kansalaisliikkeitä tukea nykyistä enemmän.

Sirpa Asko-Seljavaara (Kok.)

1. Puolustan kaupunkimetsien suojelua viimeistä puuta myöten. Liian leveitä teitä ja polkuja ei pidä rakentaa metsiin vaan tyytyä olemassa oleviin luonnon polkuihin.

2. Kansanäänestys on hyvä idea, mutta käytännössä vaikea toteuttaa. Kuka maksaa äänestyksen kulut? Vastaavatko kaupunkilaiset kyselyyn, jolloin tulos voi olla väärä, jos vain harvat vastaavat?

3. Kannatan lähidemokratiaa. Kaupunkilaisilla on jo nyt mahdollisuus tehdä omia aloitteita, joita käsitellään kaupunginvaltuustossa.