Kuntavaalit 2008

Kuntavaalit on käyty, yhteistyö kaupunkimetsien puolesta alkakoon!

2008-10-27T13:47:00.005+02:00

Kunnallisvaalit on nyt käyty. Helsingin kaupunginvaltuustoon valittiin 85 edustajaa, joista 31 vastasi kuntavaalikyselyymme (36,5 %). Yli kaksi kolmannesta vastanneista kannatti kaikkia kyselyssämme esiinnostettuja tavoitteita, ja ylipäätään vain muutama epäili kaupunkimetsien suojelun nostamista keskeiseksi kaupunkikysymykseksi.

Kiitämme vastauksista ja toivomme, että yhteistyö valtuutettujen ja kaupunkimetsäliikkeen kanssa sujuu tulevalla valtuustokaudella hyvin. Varsin lupaavalta ainakin näyttää! Kaikissa puolueissa Vihreitä lukuunottamatta vastausaktiivisuus oli valittujen kohdalla korkeampi kuin kaikkien ehdokkaina olleiden vastausaktiivisuus.

Valtuustopaikoissa Vihreät ja Perussuomalaiset olivat suurimmat voittajat, SDP suurin häviäjä. Puolueista suhteellisesti eniten äänimääräänsä lisäsivät edellisiin kunnallisvaaleihin verrattuna Perussuomalaiset ja SKP, vaikka kannatuksen tuplaantuminen ei SKP:lle lisäpaikkaa tuonutkaan.

Paikkamäärät: Kok. 26, Vihr. 21, SDP 16, Vas. 7, RKP 5, PS 4, Kesk. 3, KD 2, SKP 1.

Kaupunkimetsäliikkeen kuntavaalikysely

2008-10-25T21:06:00.000+03:00

Kaupunkimetsäliikkeen Helsingin kunnallisvaaliehdokkaille lähettämään vaalikyselyyn on vastannut noin kolmannes ehdokkaista. Kysymykset löytyvät blogin oikeasta reunasta. Seuraavista linkeistä pääset katsomaan ehdokaslistoja puolueittain - kyselyyn vastanneiden kohdalla on linkki ehdokkaan omiin vastauksiin. Puolueet on järjestetty prosentuaalisen vastausaktiivisuuden perusteella. Suluissa näkyy vastanneiden määrä suhteessa puolueen ehdokasmäärään sekä vastausprosentti.

Helsinki-listat (32/66 ; 48,5 %)

Köyhien asialla (5/12 ; 41,7 %)

Kommunistinen Työväenpuolue (2/5 ; 40,0 %)

Vihreä liitto (49/127; 38,6 %)

Suomen Keskusta (40/113 ; 35,4 %)

Vasemmistoliitto 42/127; 33,1 %)

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (38/127 ; 29,9 %)

Suomen Senioripuolue (2/7 ; 28,6 %)

Suomen Työväenpuolue (7/25 ; 28,0 %)

Ruotsalainen kansanpuolue (23/92 ; 25,0 %)
Kansallinen Kokoomus (28/127 ; 22,0 %)
Perussuomalaiset (12/64 ; 18,8 %)
Suomen Kristillisdemokraatit (12/65 ; 18,5 %)
Itsenäisyyspuolue (2/14 ; 14,3 %)

Johannes Remy (SDP)

2008-10-25T21:05:00.001+03:00

1. Kyllä. Osan metsistä voisi suojella kokonaan, kaikissa muissa voisi siirtyä nykyistä kevyempään metsänhoitoon eli puita voisi hakata reippaasti vähemmän.

2. Neuvoa-antava kansanäänestys on sinänsä hyvä suoran demokratian muoto, joten kyllä. Ehdotettu kysyttävä asia on koukeroinen, moniselitteinen ja osin totuudenvastainen. Suurin osa kaupunkimetsistä ei nykyisin ole luonnonmukaisia, joten niitä ei voi myöskään säilyttää sellaisina. Kysymys on hyvä vain rakentamattomuuden osalta.

3. Kyllä. Neuvoa-antavaan kansanäänestykseen vaadittavien nimien määrän voisi laskea kahteen prosenttiin nykyisestä viidestä. Pienempää lukua en kannata, koska se voi johtaa turhan usein toistuviin äänestyksiin, joihin kaupunkilaiset kyllästyvät. Kansanäänestys voi osaltaan helpottaa kunnallispolitiikan ongelmana nykyään olevaa virkamiesvetoisuutta.

Harri Pirhonen (SDP)

2008-10-20T23:26:00.001+03:00

1) Kyllä

2) Kaupunkimetsien suojelua voidaan edistää monin tavoin.
Kansanäänestystä ei tarvita, koska olemassa olevat foorumit
riittävät.

3) Lähidemokratiaa ja yhteisöllisyyttä on tuettava kaupungin
varoista. Aloitteentekokynnys (25000) on liian korkea. 5000 on
sopiva määrä.

Sinikka Sokka (Vihr. sit.)

2008-10-20T09:24:00.003+03:00

1. Olisin, todellakin.

2. Kannatan kansanäänestystä, koska se toisi vielä enemmän ihmisten tietoisuuteen, kuinka tärkeä asia metsien säilyttäminen luonnonmukaisina ja rakentamattomina on.

3. Tottakai, kannatan lähidemokratian vahvistamista. Kansalaisvaikuttamista pitää huomattavasti helpottaa. Kyllä täytyy vähemmälläkin saada tärkeät asiat käsittelyyn kuin keräämällä 25 000 allekirjoittajaa!

Antti Paananen (Helsinki-listat / SKP)

2008-10-19T17:24:00.002+03:00

1) Helsinki on hieno kaupunki siinä mielessä, että sillä on paljon metsiä ja viheralueita ja alueita virkistyskäyttöön. Näiden alueiden säilyttämistä ja hoitamista tulee vaalia.

Helsingillä on rakennusmaata tarpeeksi muuallakin, ettei sen tapaisia leikkauksia tarvitse toistaa kuten tapahtui Lääkärinkadusta alkava alue, mikä leikataan Keskuspuistosta.

Olen valmis puolustamaan kaupunkimetsien suojelua.

2) Olisi hyvä kysyä kansalaisten mielipidettä.

Kaikkia metsiä ei tietenkään voida pitää luonnonvaraisina vaan joitakin alueita tule pitää hoidettuina metsinä ilman "raiskausta" ja arvokkaalla tavalla.

Kannatan kansanäänestystä, jos sillä voidaan estää holtittomat läpilyönnit.

3) Lähidemokratia toteutuu, kun äänestetään: "Kyllä". Sen on riitettävä valtaapitäville ja demokratia toteutuu. Kaikenlainen kikkailu ja löpertely on turhaa. Valtuuston on toimittava kansalaisten tahdon mukaisesti.

Sanna Vesikansa (Vihr.)

2008-10-19T16:23:00.002+03:00

1. Ehdottomasti. Asun Keskuspuiston laidalla Pirkkolassa ja lähimetsät ovat tärkeät ulkoilijoille, lasten leikkeihin ja myös eläimille. Suojelu säilyttäisi metsät myös jälkipolville.

2. Kannatan. Kansalaisten mielipidettä tulisi kysyä, sillä metsien käyttäjillä voi olla aivan erilainen kuva hoidon tarpeesta kuin rakennusvirastolla. Pirkkolan metsiä on karsittu kovalla kädellä ja mm. melutaso Kehä ykkösen vieressä on noussut hurjasti. Ei voi enää puhua virkistävästä lenkkimaastosta.

3. Kannatan lähidemokratiaa ja samalla seudullisen yhteistyön lisäämistä. Jos pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyötä lisätään, täytyy myös paikallista osallistumista vahvistaa.

Tiina Harpf (Vas, sit.)

2008-10-19T14:22:00.003+03:00

1. Kyllä. Perustelisin asiaa sillä, että Sipoon alueiden liittämisen jälkeen kuvioita pitäisi katsoa uusiksi joidenkin vanhojenkin päätösten osalta, koska rakennusmaata on nyt tarjolla enemmän kuin aikanaan päätöksiä tehdessä.

Mielestäni kaupungissa kuuluu olla myös metsiä, enkä pääperiaatteena kannata niiden puistomaistamista. Metsä toimii kaupungin keuhkoina, ja niillä on myös hyvin suuri terveyttä ylläpitävä anti kaikenikäisille kulkijoilleen: Epätasainen maasto vahvistaa luustoa ja ylläpitää lihasvoimaa. Liikkuminen luonnossa auttaa myös monien kykyjen kehitystä ja ylläpitoa, kuten tarkkaavaisuuden ja muistin, kulkija joutuu koordinoimaan käsiensä ja jalkojensa liikkeitä toisin kuin muualla, etenkin jos vielä poimii sieniä tai marjoja. Kaikki aistit ovat koko ajan käytössä ja samalla luonnonympäristö antaa hyvän mielen.

On myös iso kulttuurinen anti sillä, että ihmiset saisivat olla tietoisia siitä, mitä metsä on. Olen täällä maallakin ollessani pohtinut monasti tätä asiaa, tilannetta kun ympärilläsi esim. kasvaa paljon yksilajisia "puupeltoja", mutta ei juurikaan metsää.Ja jos sukupolvesta toiseen tottuu vain siihen riviin istutettuun puupeltoon, alkaa luulla sen olevan oikea metsä.

Kun kaupunkikulttuuriin itsestään selvästi kuuluu monien alojen museoita, olisi hyvä ajatella myös joillekin metsille ikäänkuin museon asema, ts. suojelu.

2. Epäilen, ettei nimiä tule tarpeeksi kasaan, jotta nopea kansanäänestys olisi mahdollista.

3. Aloitteenhan saa valtuuston käsittelyyn paljon helpomminkin: ottaa yhteyttä sellaiseen valtuutettuun, joka on kyseisen asian kannalla ja hän tekee asiasta aloitteen valtuustoon.

Monia asioita on saatu nostettua hyvin keskusteluun ja käsiteltäviksi nimenomaan kansalaisliikkeiden aktiivisuuden kautta. Mutta silti minusta tärkein kansalaisvaikuttamisen muoto on äänestäminen, ja sen aktiivinen seuraaminen, mitä asioita valitsemasi valtuutettu tukee/ vastustaa, ja onko hän ylipäätään paikalla vai istuuko kuppilassa rupattelemassa ja ryntää vain pillin soidessa painamaan nappia...

Seppo Kanerva (PS)

2008-10-19T14:00:00.000+03:00

1. Kyllä

2. Ei

3. Kyllä

Martti Holmström (PS)

2008-10-18T17:44:00.002+03:00

1. Täysin samaa mieltä

2. Kaupunkimetsät tulisi säilyttää kaikkien kuntalaisten yhteisenä henkireikänä.

3. Monet hyvinkin tärkeät asiat nuijitaan tällä hetkellä läpi täysin sanelupolitiikan mukaan. Olen kyllä monessa jo tapahtuneessakin asiassa neuvoa antavan kansan äänestyksen kannalla.

Pirkko Tepponen (Kesk.)

2008-10-18T17:23:00.002+03:00

1. Kyllä

2. Kannatan kansalaisten aktiivisuutta. Osa, parhaat alueet, tulee säilyttää luonnonmukaisina, rakentamattomina, mutta järkiperäisesti hoidettuina. Kaupunkilaisena inhoan hoitamattomia, kaatopaikkoina käytettyjä metsiämme. Kansalaisia on kuultava myös metsänhoidollisissa asioissa. Vain järkiperäisesti hoidetut kaupunkimetsät ovat virkistyskeitaita ja oleellinen osa kaupunkilaisten elinympäristöä.

3. Kyllä. Haluan vaikuttaa asuinympäristööni ja siksi olen vaaleissa ehdokkaana.

Esko Auervuolle (STP)

2008-10-18T17:23:00.001+03:00

1. Helsingin kaupunkimetsät tulee säilyttää luonto- ja virkistysalueina.

2. Kunnallisia ja valtiollisia kansanäänestyksiä tulee käyttää lisäämään kansalaisten suoraa vaikutusmahdollisuutta ja demokratiaa. Kaupunkimetsät voisivat olla yksi asia josta äänestetään.

3. Kannatan lähidemokratian vahvistamista ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä. Siten myös kaupunkilaisten kiinnostus lähiympäristöönsä ja päätöksentekoon lisääntyisi. Nykyisin kansanäänestyksiä ei järjestetä lainkaan, joten selvästi niiden saamisen on liian raskas menettely.

Merja Lehtinen (Kesk.)

2008-10-18T16:58:00.000+03:00

1. Kyllä olen valmis puolustamaan kaupunkimetsiemme suojelua. Kaupunkimetsämme ovat meidän "happemme" joita ilman Helsinki olisi lähes "savusumun" peitossa.

2. Neuvoa-antava kansanäänestys olisi vain yksi toimi, joka koskisi vain kaupunkimetsiemme säilyttämistä. Ilman muuta asukkailta pitää kysyä metsiemme säilyttämisestä mutta täytyy muistaa myös puistot ja muut luonnonvaraisten alueiden säilyttämisen puolesta kyselyt. Kyselyissä pitää aikanaan olla selkeitä vaihtoehtoja joita jokainen meistä voi pohtia.

3. Kannatan lähidemokratian toimeenpanoa. Nykyään päätökset tuntuu tekevän taho, joka ei kuuntele asukkaiden mielipiteitä ja näkemyksiä.

Babette Portaankorva (Kesk.)

2008-10-17T17:25:00.002+03:00

1) Ilman muuta. Turvallisuuden ja siisteyden lisäksi virkistysalueet ovat olennainen osa asukkaiden elinympäristön viihtyisyyttä.

2) Tavoite kaupunkimetsien säilyttämiseksi on hyvä, mutta mielestäni neuvoa-antava kansanäänestys ei tähän tilanteeseen ole luontevin tapa vaikuttaa. Ensinnäkin kyseessä olisi nimenomaan neuvoa-antava äänestys, ei siis sitova. Lisäksi olisi hyvä olla kaksi selkeää ja vastakkaista konkreettista vaihtoehtoa tyyliin säilyttäminen vs. tietyn osan tietynlainen käyttö, mihin ihmiset voivat ottaa kantaa. Neuvoa-antavaa kansanäänestystä parempi tapa onkin vaikuttaa siihen, millaisia päättäjiä meillä on. Siksi kannattaa joukolla käydä äänestämässä tulevissa kuntavaaleissa ajatuksilleen ja arvoilleen sopivinta ehdokasta ja puoluetta.

3) Lähidemokratian vahvistaminen on erittäin kannatettava ajatus. En silti lähtisi muttamaan nykytilannetta neuvoa-antavien kansanäänestysten järjestämiseksi, koska ne tulevat mielestäni kyseeseen vain aivan poikkeuksellisissa ja kunnan kaikkia asukkaita koskevissa merkittävissä asioissa. Jokaisella paras tapa vaikuttaa on osallistua järjestötoimintaan muodossa tai toisessa ja sen kautta pyrkiä saamaan perusteltuja mielipiteitään kuuluviin. Tai vaikkapa käyttää äänioikeuttaan. Mielestäni tulevaisuudessa voitaisiin harkita, varsinkin jos pääkaupunkiseudulla tehdään kuntaliitoksia, kaupunginosaneuvostojen perustamista. Niille voitaisiin antaa aluetta koskeva esitys- ja lausuntovalta sekä tietyissä asioissa myös päätösvaltaa.

Marjaana Väisänen (Kok.)

2008-10-17T14:50:00.000+03:00

Olen kyllä kaupunkimetsien puolella, eli tarvitsemme riittävästi viher-, virkistys- ja metsäalueita. Herttoniemikin on sangen tiuhaan kaavoitettu alue, enemmänkin voisi olla vehreyttä.

Timo Kallio (Vas.)

2008-10-17T10:46:00.001+03:00

1) Tietty. Kaupunkimetsät ovat tärkeitä virkistyksen kannalta ja olen paljon tyytyväisempi, kun tiedän niiden olevan olemassa, vaikka en metsään menisikään.

2) Ilman muuta. Toivoisin, että kansanäänestyksiä järjestettäisiin enemmänkin. Kannatan suoraa demokratiaa, vaikka valtuustoon pyrinkin.

3) Kannatan. Toivoisin myös hallintomallia, jossa päätöksenteko olisi hajautettu lähemmäksi kansalaisa. Kaupunginosakokukset, joissa voitaisiin harjoittaa suoraa demokratiaa, olisivat ideaali.

Pekka Anttinen (Kesk., sit.)

2008-10-17T10:38:00.001+03:00

1) Olen sitä mieltä, että kaupunkimetsiä on jatkossa suojeltava ja olen valmis puolustamaan suojelua

2) Kannatan ehdottomasti kansanäänestyksen järjestämistä kaupunkimetsien suojelusta, koska asia on tärkeä ja kaikkien kaupunkilaisten yhteinen

3) Kannatan lähidemokratian vahvistamista, josta on saatu hyviä kokemuksia mm. Oulussa. Käsitykseni mukaan kansanäänestyksen taakse lienee helpostikin saatavissa tarvittava 5 %:n kannatus. Lähidemokratia koskettaa jokaista kaupunkilaista ja se olisi toteutettava esim. kokeiluluonteisena joissakin kaupunkiosissa.

Teemu Kelkka (Kesk.)

2008-10-17T10:37:00.000+03:00

1) Metsäalueiden ja monimuotoisten ulkoilualueiden suojeleminen on minulle ensisijaisen tärkeää. Sillä viihdyn itse luonnossa erittäin paljon. Haluan säästää lapsilleni sen mitä olen itsekkin saanut ja jos mahdollista vielä paremmassa kunnossa.

2) Kansanäänestys voisi olla hyvä idea sillä se antaisi kunnallisille päättäjille painetta tehdä päätöksiä ihmisten toiveiden mukaan.

3) Liian helppoa sen ei pidä olla, jottei valtuusto ruuhkaudu. Kuitenkin näkisin tärkeänä järjestää enemmän kuuntelutilaisuuksia jossa lautakunnat järjestäisivät julkisen tilaisuuden kuulla aina jostakin tietystä aiheesta halukkaita ihmisiä. Esimerkiksi nuorisotalojen kehittäminen.

Laura Kolbe (Kesk.)

2008-10-17T10:21:00.002+03:00

1) Olen valmis puolustamaan sekä kaupunkimetsiä että perinteisiä kaupunkipuistoja Helsingissä, so. luonnon moninaista ja kulttuurista läsnäolo kaupunkitilassa niin kantakaupungissa kuin lähiöissä.

2) Kansanäänestys voi olla hyvä mielipiteenilmaisun muoto, mutta uskon myös muihin vaikuttamisen muotoihin ja näkyvyyteen tässä asiassa.

3) Lähidemokratian kehittäminen on Helsingissä jäänyt puoliväliin. Kaupunki on hyvin konservatiivinen, keskusvaltainen ja virkamiesvetoinen - sekä hyvässä että pahassa. Puolueet vastaavat pääasiassa kansalaisvaikuttamisesta. Siksi mukana olo puolueissa on tärkeää, jos haluaa äänensä sekä kuulumaan että vaikuttamaan poliittiseen päätöksen tekoon.

Veli Pasanen (Kesk.)

2008-10-17T10:21:00.001+03:00

1. Periaatteessa Kyllä.

2. Kaupunki ei voi olla metsässä, puistomainen kaavoitus ja keskusuiston hoitaminen ykkösasiani

3. Ehdokas 953 kannataa lähitemokratiaa, mutta vaalien tulos ratkaisee.

Heikki Lehti (PS)

2008-10-17T10:20:00.001+03:00

1) Vastustan ajatusta metropolialueesta, koska se väistämättä johtaa liialliseen rakentamiseen. Ensimmäisenä vaaravyöhykkeessä ovat ihmisten virkistysalueet eli puistot ja metsät. Olen seurannut tilannetta kotikaupunginosassani Oulunkylässä, jossa on jatkuvasti nakerrettu sekä puistoja että metsiä. Viimeisimpänä hankkeena on uuden jäähallin vaatima pysäköintialue, joka tulee läheiseen metsään!

2) Monien mielestä kansanäänestykset ovat turhia, mutta minun mielestäni aihe on sellaiselle erittäin sopiva. Kaupunkimetsät ovat hyvin tärkeitä inhimilliselle Helsingille. Sen näkee siitä, että lapsiperheet pakenevat jatkuvasti ympäryskuntiin, joissa on vielä vapaata luontoa.

3) Kannatan lähi- ja suorademokratiaa. Hyvin sitä palvelisivat päätösvaltaiset kaupunginosavaltuustot, mutta vielä parempi esitys on Helsingin jakaminen seitsemään itsenäiseen kaupunkiin, jotka tekisivät yhteistyötä YTV:n puitteissa. Näin päästäisiin lähelle oikeata kunnallista demokratiaa, mitä Helsingissä ei nykyään ole. Tilannetta voi verrata pieneen kuntaan, jossa on 3700 asukasta ja 21 valtuutettua. Helsingissä on asukkaita noin 150 kertaa enemmän, mutta valtuutettuja vain neljä kertaa enemmän.. Lähidemokratia ei voi toteutua nyky-Helsingissä. Vaatimus 25000 allekirjoittajasta on mieletön, erityisesti paikallisen asian vuoksi.

Susanna Ristimäki (Kesk.)

2008-10-17T10:19:00.002+03:00

1) kyllä

2) kyllä, vaikkakaan en henkilökohtaisesti usko siihen olevan tarvetta. Eikö me kaikki haluta säilyttää edes ne harvat metsäpaikat, missä voi vaikkapa marjastaa? äänestystapauksessa asiasta täytyy tiedottaa hyvin ja se täytyy olla kaikille selvillä, mistä alueista äänestetään.

3) Lähidemokratiaa pitää ehdottomasti parantaa. Vaikuttamisesta ei saa tehdä liian vaikeaa.

Tapani Katila (Kesk.)

2008-10-17T10:19:00.001+03:00

1. Olen valmis puolustamaan kaupunkimetsiä.

2. Kannatan kaupunkimetsien suojelua. Ne ovat kaupunkilaisten virkistyskäytön kannalta välttämättömiä. Metsän puiden huminan kuuntelu häivyttää esimerkiksi stressiä pillereitä paremmin.

3. Neuvoa-antavat äänestykset saattavat aktivoida kaupunkilaisia kiinnostumaan enemmän oman kaupungin ja lähiympäristön asioista.

Timo Joronen (Kesk.)

2008-10-17T10:18:00.002+03:00

1) Kyllä, puistoja tarvitaan. Mutta vanhoja puita pitää saada kaataa.

2) En kannata. Minusta sitä varten valitaan luottamushlöt. Virkamiestenkin pitää ottaa kaupunkiluonto huomioon.

3) Tässä lähidemokratiassa on se ongelma, että miksi valita ketään valtuuston tai lautakuntiin, jos päätökset tehdään muualla. Esim. ay-liikkeessä, HOK-Elannossa, Sokoksessa. Sama koskee kaikennäköisiä äänestyksiä kaikennäköisistä asioista. Minusta on parempi, että lautakunnilla ja virkamiehillä on kuulemisvelvollisuus jo aikaisessa valmisteluvaiheessa. Tällöin asukkaat voivat vaikuttaa paremmin elinympäristöönsä. Kunnallista valitusoikeutta tulee rajata voimakkaasti. Tuo 25000 ihmisen tai siis 5% raja lienee sopiva.

Vesa Koskela (Kesk.)

2008-10-17T10:18:00.001+03:00

1) -Kyllä olen valtuutettuna valmis puolustamaan kaupunkimetsien suojelua. Pienetkin metsäalueet ovat tärkeitä, mutta tärkeintä on se, että eri viheralueilla säilyy yhteys toisiinsa, siis erilaiseia ekologisia käytäviä (joiden ei kaikkien tarvitse välttämättä olla metsiä). Kaupungin paljon mainitsemat vihersormet on syytä tsetata, toimivatko ne vai ei. Esimerkiksi Viikin Latokartanon asuinalueen rakentaminen on kaventanut ja kaventanut mm. nisäkkäiden luontaista kulkureittiä Viikistä Kivikonkautta Sipoonkorpeen (jonne on syytä perustaa kansallispuisto). Suunnitelua vihersiltaa ei ole vielä rakennettu Kehä I:n yli, mutta todennäkösesti tarvitaan myös alikulkutunneleiden rakentamista. Näen kaupunkimetsät tärkeinä, mutta itse olisin sitä mieltä, että olsi syytä perustaa ja kunnostaa myös kaupunkiniittyjä. Niityt ovat monipuolisia ekoyhteisöjä, joita on syytä olla melko tiheässä, että eri populaatiot eivät joudu eristyksiin toisistaan. Muun muassa kapiset kaupunkiketut ovat paljolti sen seurausta, että nisäkkäisen luontaiset kulkureitit on tuhottu.

2) -En ole varma, onko kansanäänestys tässä kaupunkimetsäasiassa paras keino. Mahdollisesti kyllä, koska "kaikki" ehdokkaat kyllä vaalien alla lupaavat mm. suojella kaupunkimetsiä, mutta ilmeisesti suurten puolueiden ryhmäkuri puree sen verran kovaa, että koko ajan kaupunkimetsiä kaavoitetaan muuhun käyttöön. Kansanäänestysaloite siis ehkä tarpeen.

3) -Kyllä lähidemokratiaa tulee vahvistaa, mutta monissa asioissa todennäköisesti yksi kaupunginosa olisi piian pieni yksikkö. Kaupunginosayhdistysten ääntä tulisi kuunnella enemmän, mutta tässäkin on ongelmansa. Edustaako kaupunginosayhdistys asukkaita vai vain pientä asukkaiden (ehkä yksipuolistakin) ääntä. Itse perustaisin Helsinkiin vaaleilla valittavat budjettivaltaa käyttävät suurpiirivaltuustot, siis omansa Koillis-Helsinkiin jne. Itse muuutaisin lakia niin, että kansanäänestysaloitteen taakse riittäisi 5 % äänioikeutetuista, mutta enintään 15 000 allekirjoittajaa.

Juho Haavisto (STP)

2008-10-17T10:14:00.001+03:00

1. Kaupunkimetsät säilytettävä!

2. Kannatan kansanäänestyksiä mm. kaupunkimetsistä.

3. Lähidemokratia ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ok.

Teijo Romppainen (Kesk.)

2008-10-17T09:47:00.003+03:00

En kannata lähidemokratian vahvistamista. Turhaa sekoittaa nykyistä menoa, kannattaa äänestää oan ns nurkan ehdokasta. Kaupunkimetsät ja kansanäänestys niistä ei jaksa innostaa. Muuten olen kuitenkin hallitun metsänsuojelun kannalla. Rantojensuojelulaki oli hyvä esimerkki sitä miten mennään perse edellä puuhun, tai ei nähdä metsää puilta.

Timo Latikka (Kesk.)

2008-10-17T09:43:00.001+03:00

1) Täysin samaa mieltä. Haluan säilyttää kaupunkimetsät ja pitää huolen siitä, että kaavoituksessa otetaan ympäristön säilyttäminen entistä paremmin huomioon. Mikäli kerroskorkeuksia kasvattamalla päästään tähän tilanteeseen olen valmis kannattamaan entistä korkeampia kerrostaloja. Eli olen 110 %:n valmis valtuutettuna suojelemaan kaupunkimetsiä.

2) Kansanäänestyksen järjestäminen voi olla perusteltua yleisen mielipiteen kuulemiseksi. Oma kantani kuitenkin tässä kaupunkimetsäasiassa on niin vahva ja valmis, ettei minun osaltani kansanäänestykseen ole sinänsä tarvetta.

3) Kyllä. Kannatan lähidemokratian vahvistamista ja ylipäätänsä demokraattisten, yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja sen vahvistamiseen tähtääviä toimia. Minusta edustuksellinen demokratia on paras yhteiskuntamuoto, jota kannattaa vaalia. Tuon neuvoa-antavan kansanäänestyksen rajasta olen kylläkin sitä mieltä, että joku raja pitää olla ja vaikka nyt sitten tuo 5%. Jos raja olisi kovin alhainen ja kansanäänestyksiä pidettäisiin lähes joka asiasta, koko kansanäänestysmenettely saattaisi kärsiä inflaatiota. Siksi pidän sitä hyvänä, että jokaisen kansanäänestyksen eteen pitää tehdä myös työtä. Näin valtuutettujenkin on kuunneltava ja kunnioitettava enemmän kansanäänestysten tuloksia. (Valitettavasti näin ei ole aina tapahtunut. Viittaan mm. viimeaikaisiin kuntaliitosäänestyksiin eri puolilla Suomea.)

Tässä vastaukseni. Toivon, että jaksatte käydä myös sivuillani http://www.timolatikka.com/ tutustumassa tähän samaan teemaan ja minuun saa pitää yhteyttä myös vaalien jälkeen.

Pertti Neittaanmäki (Kesk.)

2008-10-17T09:42:00.000+03:00

1. Olisin valmis puolustamaan kaupunkimetsien suojelua rakentamiselta. Mutta suojelupuolellakin pitää olla valveutuneisuutta siten, että kaupungin metsiä myös uudistettaisiin luonnonmukaisesti ja jatkuvasti. Siten metsät uudistuisivat ja niissä olisi eri kehitysvaiheessa olevaa puustoa. Vain siten kaupungin keuhkot pysyvät kunnossa.

2. Pidän kansanäänestystä parempana vaihtoehtona sitä, että valtuustoon valitaan luontoon ja metsiin ystävällisesti suhtautuvaa porukkaa. Päättäviin ihmisiin kannattaa vaikuttaa henkilökohtaisilla kontakteilla.

3. Kannatan kansalaisvaikuttamisen helpottamista. Nettifoorumit ovat siihen hyviä välineitä. Suorat henkilökohtaiset kontaktit päättäjiin ovat kuitenkin tehokkaimpia.

Juha Hakola (Kok.)

2008-10-16T23:05:00.000+03:00

1) On selvää, että luonnolla on olennainen rooli Helsingin kaupunkia kehitettäessä ja rakennettaessa. Metsät ja puistot tekevät kaupungista viihtyisän paikan asua ja elää. Virkistys- ja ulkoilualueita on oltava riittävästi ja niiden pitää olla kaikkien asukkaiden ulottuvilla. Nykyisenä valtuuston jäsenenä tiedän, että kaavoituksia tehtäessä otetaan huomioon viheralueiden tärkeys ja ympäristön viihtyisyys.

2) Mielestäni kaupunkimetsäliikkeen kansanäänestysaloite ei ole suuruusluokaltaan sellainen asia, että kansanäänestys olisi tarpeen järjestää. Neuvoa-antavaa kansanäänestystä tulee käyttää huomattavasti suurempia asioita käsiteltäessä. Kaavoitusasiat kuuluvat valtuuston päätösvaltaan, enkä näe mitään syytä miksi linjasta pitäisi poiketa. Uskon, että valtuusto pääsee tässä asiassa yhteisymmärrykseen.

3) Olen lähidemokratian puolesta. Tosin en usko, että kansanäänestysten lisääminen olisi kaikkein järkevin tapa sen kehittämisessä. On toki huolehdittava siitä, että kunnallinen päätöksenteko pysyy lähellä tavallisia ihmisiä. Nykyinen 5 % raja on mielestäni hyvä, eikä sitä tule alentaa.

Sampo Villanen (Vas.)

2008-10-16T13:38:00.001+03:00

1) Helsingin jatkuva ja kova asuntopula helpottaa vähän, kun Sipoosta liitetyt maat (paitsi Sipoonkorven suojeltava alue) ja satama-alueet vapautuvat käyttöön ja toivottavasti Malmin lentokentän alue. Silti kaupunkirakennetta on syytä tiivistää, ihan ekologisista syistä: kunnallistekniikan tehokkuus tarkoittaa, että putkia ja johtoja tarvitsee vetää vähemmän ja niiden hyötysuhde paranee.

Kaupunkimetsät ovat kuitenkin tärkeä asia, ja eri puolilla kaupunkia pitää säilyttää metsiä, jotka ovat esimerkiksi lapsille hyvin jänniä ja opettavaisia paikkoja. Metsät parantavat ilmanlaatua ja ovat aikuisille tärkeä epäkaupallinen virkistäytymisalue. Ilman muuta Helsingissä on suojeltava kaupunkimetsiä, mutta ei ehdottomasti, jos asuntorakentaminen menee jumiin, kuten viime aikoina. Vuokra lohkaisee kuitenkin monen tulot lähes kokonaan, joten vuokrat on saatava alaspäin.

Olennaisia ekologisia käytäviä ei saa rikkoa eikä asukkailta saa hävittää tärkeitä metsiä. Metsien "hoitaminen" on varmasti tarpeetonta ja haitallistakin silloin, kun luonnonmukainen metsä halutaan muuttaa luonnottomaksi.

2) Kannatan kaikkia kansanäänestyksiä. Päättäjät ovat erkaantuneet äänestäjistä, ja näin saadaan aikaan kunnollista julkista keskustelua sekä ohjaksia päättäjille vaalien välillä. He ovat kaupunkilaisten palveluksessa, eivät yläpuolella. Myös kaupunkimetsäliikkeen aloitteen olen allekirjoittanut. Itse äänestyksessä olisi hyvä kysyä vähän yksityiskohtaisemmin, millaisia toimia ei haluta tehtävän, jottei äänestyksen tulos jää vain yleiseksi neuvoksi. Esimerkiksi metsien hoitotoimenpiteet jotka tosiasiassa muuttavat niiden luonnetta, olisi syytä ottaa esille.

3) Omassa kampanjassani olen halunnut ottaa esille juuri demokratian kysymykset. Nykytilanne on surkea, ja politiikka on monelle ihmiselle epämääräistä puuhastelua, josta he eivät haluakaan tietää. Ehdotan että kehitetään kaupunginosakokouksia tai -parlamentteja, joille jaetaan 5 % kaupungin budjetista. Tällä tavalla paikallisesti tärkeitä asioita voidaan tehdä silloinkin, kun kaupunginvaltuutetut eivät niitä näe. Tähän liittyy myös kansanäänestysten todellinen käyttöönotto suurista asioista. 2500 pitäisi olla rajana sitovalle kansanäänestykselle (sitovuus edellyttäisi että äänestysprosentti on yli 50). Lakia on tältä osin muutettava. Kunnallisia neuvoa-antavia kansanäänestyksiä pitää järjestää, jos 2 % asukkaista niin haluaa. Tällöin valtuuston on otettava asia käsittelyyn. Ranskassa näitä menetelmiä on kehitetty, ja sieltä voidaan ottaa erilaisia malleja esimerkiksi korttelikohtaisesta päätöksenteosta. Pääkaupunkiseudun kunnat voidaan yhdistää vasta, kun meillä on jonkinlainen lähidemokratia, joissa kaupunginosilla on omaa päätösvaltaa. Jos ei ole, kuntien yhdistäminen on hyvin vaarallista demokratialle.

Kiitos kaupunkimetsäliikkeelle aktiivisesta ja aikaansaavasta kaupunkilaistoiminnasta!

Sampo Villanen

Aleksi Päiväläinen (Kok.)

2008-10-16T11:33:00.001+03:00

1) Eräs Helsingin vahvuus eurooppalaisten pääkaupunkien joukossa on mielestäni juuri luontoalueiden runsas määrä. Esimerkiksi keskuspuisto on ehdottoman tärkeä, eikä sitä tule pienentää. Nykyisiä asuinalueita tulee tiivistää, ei rakentaa viheralueiden päälle. Kaatamalla metsiä suurennamme omaa ekologista jalanjälkeämme ja kiihdytämme edelleen ilmastonmuutosta. Näin ei tule tehdä.

2) En kannata. Lähtökohtaisesti neuvoa-antavan kansanäänestyksen tulee olla poikkeava menettely, jota käytetään harvoin. Esimerkiksi kuntien yhdistäminen on asia, jossa kansanäänestys olisi järjestettävä. Tärkeydestään huolimatta kaupunkimetsien suojeluasia on muun muassa kaavoitusasia, joka kuuluu nimenomaan valtuuston päätettäväksi.

3) Lähidemokratia kaipaa vahvistamista. En kuitenkaan kannata kyseisen 5 prosentin rajan alentamista, sillä tärkeä asia varmasti saa tuon määrän ihmisiä taakseen.

Tänä vuonna käyttöön otettu kaupunkisuunnitteluviraston Laituri-piste on erinomainen esimerkki toimivasta konseptista, jossa ihmisten on helppo arkipäivänsä ohella poiketa tutustumaan ja vaikuttamaan kaupunkisuunnitteluun. Tätä konseptia on kehitettävä ja laajennettava mahdollisuuksien mukaan myös muille kaupungin hallinnon aloille.

Sarianne Karikko (Vihr.)

2008-10-16T09:15:00.002+03:00

1. Myös kaupunkilaisella on oltava luontoon ja metsiin, jotka ovat korvaamattomia virkistäytymisalueita asukkailleen. Juoksemista harrastavana Helsingin metsä- ja luontokohteet ovat minulle yksi tärkeimmistä teemoista, joiden vuoksi olen ehdokkaana. Erityisen tärkeää on säilyttää vielä jäljellä olevat luontoalueet riittävän laajoina, minkä vuoksi esimerkiksi Keskuspuistosta ei tule lohkaista enää palaakaan. Olen sitoutunut kaupunkimetsien suojeluun, mikäli tulen valituksi valtuustoon.

2. Kuntalaisten aloitteellisuus päätöksentekijöiden suuntaan on aina kannatettavaa!

3. Edelliseen vastaukseen viitaten: kyllä, kuntalaisten vaikuttamiskeinoja ja lähidemokratiaa on vahvistettava. Edustuksellinen demokratia on välttämättätön, muttei riittävä yhteisten asioiden hoitamiselle. Kuntalaisten ja kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa ympäröivään yhteiskuntaansa on päätöksenteon areenasta (kunta, valtio, EU) riippumatta vahvistettava. Madaltuneet äänestysprosentit ovat osaltaan seurausta demokratian kriisistä ja siitä, etteivät ihmiset koe pystyvänsä vaikuttamaan liian etäiseltä tuntuvaan päätöksentekoon. Tämän tilanteen korjaamiseksi on poliitikkojen oltava valmiita ennakkoluulottomiin ja rohkeisiin toimenpiteisiin.

Seppo Lampela / Steen 1 (Helsinki-listat / Kulttuurilista)

2008-10-15T23:38:00.002+03:00

1) Tottakai, sitäpaitsi se on naurettavan yksinkertaista. Rakennetaan pari kerrosta korkeampia kerrostaloja omakotialueiden sijaan, niin metsät säästyvät. Jos aikoo asua stadissa, niin silloin tulee tinkiä pihamaasta. Sitä löytyy sitten sipoosta. Ai niin...:)

2) Kannatan. Perustelut: Kannatan KAIKKIA kansanäänestyksiä, se on demokratiaa. Nyt demokratia ei toteudu.

3) Nykyisen tilanteen on synnyttänyt vimmainen status quon säilyttämisen tahto. Saavutetuista eduista ei tingitä ja oikeisto tietää, miten vaikuttamismahdollisuudet amputoidaan. Äänestysprosentti on naurettavan alhainen. Sattumaa? Heh heh vittu.

Erwin Woitsch (Vas.)

2008-10-15T23:00:00.004+03:00

1) Toki, niin yritin mm. viime yleiskaavasta päätettäessä, mutta puolueeni valtuustossa ja minä ympäristölautakunnassa jäimme yksin, emme saaneet edes vihreiltä tukea! Stadista tekee viihtyisän asuinpaikan luonto- ja virkistysalueet, niitä ei tule kaavoittaa enää yhtään rakentamiselle, raja on tullut jo vastaan. Olen osallistunut Helsingin luonnonhoitosuunnitelman laadintaan sekä luonnonsuojeluyhdistyksen että kaupunginosayhdistyksen edustajana ja peräänkuuluttanut luonnon moninaisuuden, mm. linnuston huomioimista siinä. Ko. suunnitelmassa säädetään luonnossa tehtävät toimenpiteet. Vuorovaikutteisuus on kuitenkin osoittautunut aika näennäiseksi, niin paikallis- kuin luonnontuntemusta väheksyväksi.

2) Olen hiukan varauksellinen kansanäänestykselle luontoasioissa, koska ympäristövalistustyössä olen havainnut ihmisten luontotietouden välillä aika vähäiseksi. Toisaalta osaa metsiä on hoidettava maisema- ja turvallisuussyistä sekä lajiston monimuotoisuuden vuoksi. Luonnonmukaisuutta on kuitenkin mahdollista lisätä huomattavastikin ilman, että se esim haittaisi ulkoilua tai vähentäisi turvallisuutta. Olennaista on päättää millaisia metsiä tavoitellaan, tavoitteet säätävät hoidon tai hoitamattomuuden.

3) Puolueeni ajaa asukas- ja lähidemokratian kehittämistä ja itse olen kaupunginosatoiminnassa mukana. Jos kansanäänestysraja kovasti alenee, saattaisimme olla myös tilanteessa jossa x kpl asukkaista vaatii Keskuspuiston rakentamista. Tällainen ryhmä saisi runsaasti tukea vaalikampanjalleen rakennuttajatahoilta, millä euroilla luontoväki tiedottaisi? Nykyinen alaraja on kyllä aika korkea, kansanäänestys antaisi taustatukea yksittäisten valtuutettujen esityksille.

Tuomas Nurmela (Kok.)

2008-10-15T20:03:00.003+03:00

1) Mielestäni Helsingissä on mahdollisuuksia pitää huolta kaupunkimetsistä. Keskuspuiston merkitys kaupunkilaisten virkistymiselle on hyvin tärkeä. Lisäksi Lounais-Sipoon alueen marjastus-, sienestys- ja ulkoilualueet on pidettävä luonnontilaisina. Lounais-Sipoon osalta on toki muistettava, että alueliitos helpottaa paineita rakentamiselle muualla Helsingissä, joten rakennushankkeita on myös siellä hallitusti toteutettava.

2) Uskon hyvin vahvasti edustukselliseen demokratiaan ja valittujen päättäjien kykyyn kuunnella kuntalaisten mielipiteitä. Erilaisten neuvoa-antavien kansanäänestysten toteuttaminen ei mielestäni tue näkemystäni edustuksellisen demokratian tärkeästä roolista suomalaisessa yhteiskunnassa.

Neuvoa-antavilla kansanäänestyksillä on tietysti roolinsa, mutta niiden toteuttamiseen on suhtauduttava maltillisesti. En tällä hetkellä näe kaupunkimetsiin liittyvää kansanäänestystä tarpeellisena, koska uskon valtuutettujen -- nykyisten ja valittavien -- kantavan huolen Helsingin monimuotoisuudesta.

3) Mielestäni lähidemokratiaa voidaan vahvistaa parhaiten koulujen johtokuntien ja ehdottamieni päiväkotien johtokuntien kautta. Näin vanhempia voitaisiin saada myös tiiviimmin mukaan lasten ja nuorten elämään ja yhteisöllisyys vahvistuisi Helsingissä.

Nykyisellään kansalaisten kuuleminen suurien ja pienempienkin hankkeiden toteuttamisen yhteydessä ei ole parhaalla mahdollisella tolalla. Huomasin opetuslautakunnan puheenjohtajana kouluverkkotarkistuksen yhteydessä hyvin konkreettisesti kansalaisten kanssa hyvässä keskustelussa tehtävän yhteistyön merkityksen.

Kysymyksessä mainitun neuvoa-antavan kansanäänestyksen osalta viittaan edellisen kysymyksen vastaukseeni.

Tuomas Rantanen (Vihr.)

2008-10-15T16:19:00.003+03:00

1) Totta kai. Sekä kaavoituksella siten että riittävän isoja välimetsiä ja viherkäytäviä todella säästetään (tästä olen kampaillutkin mm viime yleiskaavan yhteydessä) että niin, että rakennusviraston puisto-osaston metsänhoitajameininkiä hillittäisiin siten että pääpaino kaupunkimetsissä olisi luonnontilaisuuden säilyttämisessä eikä metsien kehittämisessä hoitopuistojen suuntaan. Hoitopuistot ovat asia erikseen ja usein osa rakennettua kulttuuriympäristöä, niiden logiikka voi olla puutarhurin, mutta nämä kaupunkimetsät ovat nimenomaan ihmisillekin tärkeitä luonnon sirpaleita.

2) Jo vain. Olen varma että jos asiasta keskusteltaisiin enemmistö olisi luonnontilaisempien kaupunkimetsien puolella. Nykyistä useampi myös ymmärtäisi että kaupunkimetsien hoitokäytännöillä ja lähiympäristön luontokokemuksilla on yhteyttä. Nyt moni ajattelee että tikat, rusakot ja ketut on kivoja, mutta ei ehkä hoksaa että niiden olemassa olo riippuu siitä miten kovalla kädellä kaupunkimetsiä hoidetaan.

3) Kyllä. Kansanäänestyksiä pitäisi järjestää muiden vaalien yhteydessä. Kaupunginosavaltuustojen ja esimerkiksi nuorisovaltuuston suhteen olen hiukan skeptinen siksi että usein näiden rooli jää todellisen päätöksenteon jalkoihin. Mutta jos pääkaupunkiseudun kunnat yhdistettäisi, olisi viimeistään pakko kehittää niitä. Toisaalta jo nyt pääkaupunkiseudun yhteistyö on niin suurta ja valtaa niiden suhteen käytetään pienissä kabinettiryhmissä ilman suoraa kansanvallan mandaattia, joka tuottaa demokratiavajetta. Siksi olisi tärkeää valita myös ylikunnallista päätöksentekoa varten edustajia vaaleilla.

Mauno Härönoja (Suomen Senioripuolue)

2008-10-14T23:00:00.002+03:00

1) Kyllä olen.

2) Kyllä kannatan, koska demokratia toteutuisi silloin parhaiten.

3) Valtuustokäsittelyn kynnystä pitisi harkita alennettavaksi, mutta kuinka paljon ? Ehkä puoleen ?

Daniel Sandholm (Itsenäisyyspuolue)

2008-10-14T21:16:00.000+03:00

1) Olisin valmis valtuutettuna puolustamaan kaupunkimetsien suojelua.

2) Kannatan neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämistä, koska sillä on vaikutus valtuutettujen päätöksiin. Lisäksi olen varma, että suurin osa helsinkiläisistä kannattaa kaupunkimetsien suojelua.

3) Mielestäni 1000 allekirjoitusta kansanäänestysaloitteen taakse riittäisi siihen että aloite otettaisiin valtuustossa käsittelyyn. Mielestäni nykyinen tilanne tekee sen, että moni hyvä asia ei tule valtuustossa käsittelyyn, koska nimiä kansanäänestysaloitteen taakse tarvitaan 25000.

Nina Suomalainen (Kok.)

2008-10-14T20:05:00.002+03:00

1) Kannatan monien kaupunkimetsien säilyttämistä, tapauskohtaisesti niin, että otetaan huomioon alueen sijainti, mitä muita viheralueita on lähellä, mikä on kyseisen metsän nykyinen kunto, jne. Kannatan yleensä viheralueiden säilyttämistä tai luomista asuinalueiden välittömään läheisyyteen, mutta minusta ei voi yleisesti sanoa, että kaikki kaupunkimetsät on suojeltava, koska sekä metsät että asuinalueet eroavat toisistaan merkittävästä.

2) Mielestäni suojelu- ja rakentamiskysymykset tulee käsitellä valtuustossa, kansanäänestyksen sijaan.

3) Nykyinen kansanäänestysaloitemahdollisuus on riittävä. Sen sijaan kannatan toimivampaa asukkaiden kuulemismenettelyllä asioista päätettäessä.

Paula Pennanen-Aitta (KD)

2008-10-14T14:28:00.002+03:00

1. Olen valmis suojelemaan kaupunkimetsiä. Haluan kuitenkin tutkia seikkaperäisesti, minkälaiset ovat Helsingin metsäalueet. Omalla alueellani Laajasalossa oleva Aittasaari on hyvä esimerkki säilytettävästä metsäluonnosta ja muita esimerkkejä löytyy myös.

2. Kannatan neuvoa antavaa äänestystä. Kysymykseen pitää tulla yksityiskohtaisesti alueet, joista on tarkoitus äänestää ja äänestäjien asuinpaikka.

3. Aloitteiden teko valtuustoon ei taida olla helppoa. Valtuutetut saavat tehdä aloitteita, mutta pitää saada kannatusta asioille myös muilta valtuutetuilta ja puolueita - yhteistyötä se on! Olen sitä mieltä, että aloitteita pitäisi saada tehdä yksittäisetkin kuntalaiset, mutta se taitaa olla liian iso haaste... mm. tämän vuoksi minä en kannata esim. Helsingin yhdentymistä Vantaaseen tai muuhun lähikuntaan. Muuten tiivistä yhteistyötä kannatan!

Ilona Kemppainen (Vas.)

2008-10-14T12:11:00.000+03:00

1. Kannatan kaupunkimetsien suojelua periaatteessa, käytännössä joustoa pitää asuntorakentamisen kanssa olla puoleen ja toiseen. Oleellista on, että metsät säilyvät tarpeeksi suurina alueina, jotta luonnon monimuotoisuus on mahdollista. Ihan pienellä läntillä eivät esimerkiksi monet linnut mielellään pesi, samoin autoteiden lohkoma metsä on vaarallinen maassa liikkuville eläimille. Moni lähiön "pusikko" on täynnä elämää eikä vain joutomaata.

Kaupunkimetsät ovat tärkeitä, koska kaikilla ei kuitenkaan ole varaa pääministerimme haaveilemaan omaan pihaan ja puutarhaan. Toisaalta ylihoidettu ympäristö ei tarjoa mahdollisuuksia luonnon tarkkailuun samalla tavoin kuin vapaammin kasvava metsä tai niitty. Asuntojen ja virkistysalueiden tarve voidaan yhdistää - oleellista on, että maata ei jaeta vain jokaiselle omaksi 500 neliön pläntiksi vaan asia järjestetään järkevämmin.

Metsiin rakentaminen on asumisviihtyvyyden kannalta usein hankalaa. Moni lähiö on tehty korkeiden, toisten puiden keskellä kasvaneiden puiden väliin. Paljaat männynrungot ja rankaiset kuuset eivät juuri viihtyvyyttä lisää, mutta voidaan sanoa että onhan teillä siinä puita. Esim. Kontulassa on useita tällaisia taloyhtiöitä, joissa pihan muu kehittäminen on sitten jäänyt vähemmälle.

2. Kansanäänestyksissä on aina tiedon saannin ongelma ja ihmisten mielipiteisiin vaikuttaminen. Kuinka moni todella ymmärtää kaupunkimetsien arvon? Kuinka moni pitää niitä vain pahoja setiä vilisevinä pelon paikkoina? Tällä hetkellä en suoraan sanoen ole varma, että kansanäänestys toisi kaupunkimetsien säilyttämiselle tarvittavaa tukea. Liikuntakin on siirtynyt niin paljon sisätiloihin, että metsien arvoon saatetaan herätä vasta kun on liian myöhäistä.

3. Äänestäminen ei ole ainoa tapa vaikuttaa, niin vaaliehdokkaana kuin tässä olenkin. Mainitut kansanäänestysten ongelmat ovat olemassa. En pidä ihmisiä ymmärtämättöminä, mutta näkisin ennemmin paikallisen yhteistyön, jatkuvien toimintamuotojen ja vapaan mielipiteenmuodostuksen olevan tärkeämpiä. Jos olisi olemassa laajoja ihmisryhmiä edustavia paikallisia organisaatioita - eikä vain erilaisia "vastustusliikkeitä" - lähidemokratia olisi todellista demokratiaa. Miten tähän päästään on juttu sinänsä. Ensiksi pitäisi saada ihmiset uskomaan, että toiminta kannattaa.

Timo Lahtela (Itsenäisyyspuolue)

2008-10-14T10:03:00.003+03:00

1) Olin mm. Keskuspuiston puolesta-seuran jäsen (ja hallituksenkin jäsen lyhyen aikaa) Rantalan ollessa sen vetäjänä. Asun Laajasalossa jonne tulee sitä täydennysrakentamista. En ihan pidä siitä koska se pirstoo joitakin puisto-osia "piensaloiksi".

Kaupungilla on kaavoittamatonta maata mutta ei halua antaa rakentamiskehoituksia.

2) Viimeksi olin yhteydessä kaavoitusvirastoon Mustavuoren suhteen. Ehdotin huomattavaa rakentamisalueen supistusta alueen vuoren suunnalle. Näin sekään alue ei niin paljon pienenisi ja alkuperäinen kasvusto säilyisi. Äänestysten kysymysten tulee olla selkeitä ja käytännöllisiä.

3) Lähidemokratialla pitäisi tarkoittaa esim 50.000 asukkaan yhteisöä. Tämän on arvioitu olevan optimaalinen koko asumisviihtyvyyden ja kotiseutuidentiteetin kannalta. Tällöin kunnanosavaltuustoilla olisi oikeampi kokonaiskuva siitä mihin vaikuttavat. Tällöin äänestyksistä tulisi paremmin suurempia kokonaisuuksia kattavia kyselyjä.

Kaarin Taipale (SDP)

2008-10-14T01:35:00.003+03:00

1. Suojeltavat kaupunkimetsät on määriteltävä erikseen ennakkoon. Sen jälkeen ei tarvita puolustustaisteluita vaan asiat on sovittu ja sopimuksissa voidaan pysyä.

2. Nyt valitaan kaupunginvaltuutetut seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Heidän täytyy edustaa kansalaisia ja heidän täytyy voida päättää yhtä hyvin kaupunkimetsien kuin muidenkin arvokkaiden ympäristö- tai rakennuskohteiden suojelusta.

3. Kyse ei ole vain lähidemokratiasta tai kansalaisvaikuttamisesta vaan ylipäänsä paikallisdemokratian muodoista ja prosesseista. Tällä hetkellä se toimii ontuen, lain kirjaimen mukaan. Meidän on päästävä aitoon vuorovaikutukseen ei vain "kansalaisten" vaan erilaisten asiantuntijoiden kanssa hankkeiden valmistelun aivan alkuvaiheissa. Alueellinen asiantuntemus on yksi keskeinen asiantuntijuuden laji. En pidä siitä, että "kansalaiset", "ruohonjuuritaso", "kansalaisyhteiskunta" jne ryhmitellään yhdeksi yhtenäiseksi ryhmäksi. Siinäkin törmätään helposti demokratiavajeeseen. Esimerkiksi harvoilla "kansalaisryhmillä" kuten kaupunginosayhdistyksillä on yhtä laajaa valtakirjaa kuin kaupunginvaltuustolla. Ne saattavat edustaa vain hyvinkin pienen porukan mielipidettä jossakin asiassa. Demokratiaa pitää kunnioittaa mutta sen prosesseja on pakko kehittää.

Jouni Parkkonen (SDP)

2008-10-14T01:34:00.001+03:00

1. Kaupunkimetsät ovat olennainen osa kaupunkilaisten virkistäytymismahdollisuuksia. Kannatan, että riittävän kokoisia metsäalueita on kaupunkilaisten kohtuullisessa läheisyydessä. Metsien varsinainen suojelu on minusta kuitenkin liian järeä keino metsäalueiden ylläpitoon. Metsäalueiden käyttö on nähtävä yhtenä osana kaupunkikokonaisuutta, johon liittyvät myös muun muassa asuminen, palvelut ja elinkeinoelämä.

2. En kannata. Minusta asia ei ole merkitykseltään niin suuri, että siitä tulisi järjestää kansanäänestys.

3. Kannatan. Lähidemokratian vahvistaminen on erittäin tärkää. Aktiivisena järjestötoimijana pidän tärkeänä muun muassa kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten parantamista.

Kansanäänestysaloitteen 5 % raja koskee kaikkia kuntia, sillä asiasta säädetään lailla. Kansanäänestyksen käyttämiselle pitää olla hyvät perustelut, muun muassa se, että asian takana on merkittävä määrä kuntalaisia. Pidän siten 5 %:n rajaa sopivana.

Katja Weckström (Vas.)

2008-10-13T18:00:00.001+03:00

1) Olen valmis siihen, sikäli kun se ei vie mahdollisuuksia halpojen vuokra-asuntojen rakentamiselta. Itse asun Pihlajistossa, jonka vieressä on viikin pellot ja metsää ja lintujensuojelualue. Ilma on täällä mielestäni parempaa kuin muualla Helsingissä, enkä muuttaisi enää keskustaan. Kutsunkin viereistä viheraluetta Helsingin keuhkoiksi.

2) Olen ilman muuta sitä mieltä, että kaupunkilaisille annettaisiin mahdollisuus päättää itse jostain asioista ja kaupunkimetsien suojelu voisi olla niistä yksi. Suomalaisille luonto on tärkeä osa elämää,myös kaupungeissa. Pitäisi määrittää ne alueet, mille ei missään nimessä saisi rakentaa.

3) Kansalaisvaikuttamisen mahdollisuudet tänä päivänä tuntuvat aika heikoilta. Luulisi että 10 000 nimen kerääminenkin saisi päättäjät ajattelemaan ja viemän asian käsittelyyn. Tuntuu, että kansalaisia kuunnellaan kyllä vaalien alla, mutta että ääni ei kuulu sen pidemmälle.

Göran Berg (RKP, sit.)

2008-10-13T11:20:00.002+03:00

1. Det är klart att i stad behövs ocksån "luftrum" vilket betyder att man har grönområden inom stadkärnan. Därför behövs skogar och parker, träd , blommor och gräs. De e klart att jag försvarar bevarande av skog till den del det är möjligt, med ett vettigt planerande av Helsingfors!

On selvää että kaupunki tarvitsee "hengitysaukon", joka tarkoittaa, että niin ydinkaupungissa kuin kaupunkialueella yleensä tulee olla viheralueita. Sen takia tarvitaan niin puita, puistoja, kukkia ja ruohoa. On selvää että vastustan metsien tuhoamista siinä määrin, mikä on järkevän ja vastuullisen Helsingin kehittämisen parhaaksi.

2. Nej! Eftersom jag tror att en röstning bara ger ett populärt svar, politikerna och beslutsfattarna bör vara tillräkligt ansvarsfulla, och göra beslut som bevarar arvet till framtiden.

Ej! Johtuen siitä, että katson kansalaisäänestyksen tuloksen antavan väärän kuvan ollessaan ihanointia. Poliitikkojen ja päättäjien tulee olla riittävän vastuullisia tehdessään päätöksiään perinnöstä, jonka jätämme tulevaisuudelle.

3. Nej! Jag tror att 5 % av röstberättigade är en rätt bra kompromiss, när man gör folkomröstning. Kanske skulle det bli alldeles för många saker som man röstar om samtidigt som sakerna alldrig skulle komma till beslut. Därför väljer vi ju vår kommunalvalda som har vår fullmakt att göra det bästa för Helsingfors.

En! Uskon, että 5% äänioikeutetuista on hyvä kompromissi, kun suunnitellaan kansanäänestystä. Mahdollisesti moni asia jäisi toteuttamatta tai hidastuisi, jos kansanäänestyksiä käytäisiin huomattavasti pienemmillä vaatimuksilla. Katson, että kunnallisvalitut ovat saanneet valtuutuksen näihin asioihin kuten myös päätöksen teolle Helsingin parhaaksi.

Pirkko Telaranta (Vihr., sit.)

2008-10-13T11:12:00.004+03:00

1. Kyllä, olen valmis puolustamaan. Toivon silti, että metsät pidetään siisteinä ja säästäen hoidettuina niillä kohdin, jossa ne ovat pihojen sekä pyörä- ja / tai kävelyreittien välittömässä läheisyydessä.

2. En ole vakuuttunut kansanäänestyksen onnistumisesta. Ennemminkin niin, että pidetään hyvät yhteydet ja suorat vaikutuskanavat niihin, jotka suunnitelmia ja päätöksiä tekevät. Eli sekaan vaan! Huolehditaan siitä, että syntyy vain oikeita ja metsää suojelevia päätöksiä.

3. Lähidemokratiaa tulee tukea ja vahvistaakin. Nythän eri alueilla on kovin erilaista aktiviteettia oman kotiseudun suhteen - kaikki eivät edes miellä omaa kaupunginosaansa kotiseudukseen. Kaupunginosayhdistyksiä pitäisi tukea ja aktivoida. Jollei kaupunginosassa sellaista ole, se pitäisi perustaa.

Annikki Heinonen (SDP)

2008-10-13T00:51:00.000+03:00

1. Olisin varmasti olisin. Luonto on arvaamattoman tärkeä asia. Sitä ei saa tuhota. Luontoa pitää arvokkaasti hoitaa.
2. Toisaalta kannatan, toisaalta en. Osa äänestäjistä varmaan kannattaa kaupunkirakentamista, korkeita taloja, paljon. Osa varmaankin ymmärtää luonnon tärkeyden ihmisen fyysisen ja psyykkisen kehityksen kannalta.
3. Kannatan ehdottomasti. Kyllä päättäjien tulisi kuunnella äänestäjiään. Nykyään kuunnellaan vain vaalien alla. Ja sitten unohdetaan.

Nina Mäki-Petäys (RKP)

2008-10-10T20:26:00.002+03:00

1. Ja / Kyllä.

2. Ja, åsikterna är många och att rösta i samband med kommunalval vore demokratiskt. / Kysymällä saa tietoa päätöksenteon pohjaksi.

3. Nja, kanske inte. Hörande av kommunmedlemmar bör förbättras på alla plan. / Ei välttämättä, sen sijaan on tehostettava vuorovaikutusta kuntalaisiin, heitä on kuunneltava eikä vaan kuultava muodollisesti. Muillakin kansalaisilla pitäisi mahdollisuus vaikuttaa pääkäupunkinsa ilmeeseen.

Elina Palmroth-Leino (Kok.)

2008-10-10T18:22:00.004+03:00

1. Kaupunkimetsät ovat tärkeitä virkistyalueita asukkaille, joten kyllä niitä tarvitaan. Alueita tulee kuitenkin myös hoitaa, jotta ne säilyvät miellyttävinä ja turvallisina paikkoina ulkoilijoille.

2. Neuvoa-antava kansanäänestys on kallis tapa kysyä asukkaiden mielipidettä. Äänestyinto ei ole suurta kunnallisvaaleissakaan, joten näin ei saataisi kuitenkaan laajan joukon mielipidettä selvitettyä.

3. Kannatan lähidemokration vahvistamista, mutta en pidä neuvoa-antavaa kansanäänestystä tehokkaana tapana vaikuttaa. Parasta on ottaa yhteyttä suoraan virkamiehiin ja/tai päättäjiin sekä herättää keskustelua ajamistaan asioita.

Kristiina Kokko (Kok.)

2008-10-10T18:13:00.000+03:00

1) Kannatan lämpimästi kaupunkimetsien suojelua. Ne ovat ihmisten ja eläinten henkireikä.

2) Koska kyseessä olisi joka tapauksessa neuvoa-antava kansanäänestys, niin en tiedä kannattako se. Kattavan adressin kerääminen saattaa olla yhtä tehokas vaikuttamisen muoto. Koska kannatan itse asiaa, toivon että sitä edistetään etenkin kahta reittiä pitkin. Poliittisesti valtuuston kautta (mahdollisimman monen puolueen avulla) ja toisaalta lähestytään tehokkaasti asianomaisia virkamiehiä. Lisäksi mediavaikuttaminen on nykyään tärkeä keino edistää asioita ja edesauttaa kansalaismielipiteen muodostumista.

3) Lähidemokratiaa sekä oman kaupunginosan yhteisöllisyyttä ja välittämistä voitaisiin vahvistaa esimerkiksi toimivien kaupunginosayhdistysten kautta.

En ole edelleenkään varma, ovatko kansanäänestykset paras tapa edistää asioita. Meillä on ongelma lähidemokratian kanssa, kunnallisvaalien äänestysprosentti täytyisi saada nousemaan. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen opetusta on lisättävä.

Satu Väkiparta (Vihr.)

2008-10-10T15:19:00.000+03:00

1. EHDOTTOMASTI!

2. En kannata neuvoa-antavaa kuntaäänestystä. Kaupunkimetsien kohtalo on liian tärkeä. Näissä kuntavaaleissa tullaan tekemään kaikkien aikojen huonoin äänestysaktiivisuus. Kansanäänestyksissä on ongelmana, miten ihmiset saataisiin aktivoitua äänestämään. Jos kuntavaaleisssa noin 50 % asukkaista valitsee valtuustot, kansanäänestyksessä riskinä on, että esimerkiksi vain 10 % ihmisistä kokisi asian niin tärkeäksi, että vaivautuisi äänestämään. Kansanäänestyksen tulos olisi siis pienen porukan päätös. Äänestys on myös kallista. Mieluummin käyttäisin äänestykseen menevät rahat metsien suojeluun.

3. Kannatan ehdottomasti lähidemokratian vahvistamista. Nykyisellään ihmiset kokevat päätöksenteon etäiseksi ja päätösprosesseihin on vaikea päästä mukaan. Erilaisia kansalaisfoorumeita tarvittaisiin lisää, joissa vuorovaikutus olisi todellista. Netti mahdollistaisi monenlaiset keskustelufoorumit ja esim. kansalaisten "kyselytunnit" valtuutetuille. Kaupunkilaiset pääsisivät mukaan päätöksentekoon ja päättäjät kuulisivat arvokkaita mielipiteitä ja ideoita.

Clas-Håkan Nyman (RKP)

2008-10-10T14:10:00.003+03:00

1. Ja jag skulle vara för ett försvarande av skogen. Som Östersundombo med Sibbo storskog som granne vill jag göra allt för bevarande av grönområden.

2. Kan nog omfatta en folkomröstning men har dålig erfarenhet av dessa. Dels kostar de en hel del och dels binder de inte beslutsfattarna, se på hur det gick för Sibbo trots folkomröstning,

3. närdemokratin bör förstärkas men folkoröstningar kan inte tillämpas för detta. Hellre då t.ex. lokala områds utskott under stadsfullmäktige, såsom i london, stockholm etc.

Ilkka Veiström (Vihr.)

2008-10-10T09:33:00.003+03:00

1. Ehdottomasti. Kuten suuri osa suomalaisista, olen aktiivinen luontoihminen. Ympäristö on pääomaa, joka tuottaa pitkällä aikavälillä merkittävän tuoton. Ollessamme liian harkitsemattomia kuluttamaan pääomaa, kulutamme tulevaa hyvinvointia ja taloudellisia resursseja. Ympäristökysymyksissä tulee aina katsoa asioita pitkällä aikavälillä.

2. Kyllä ja ei. Mielestäni kansanäänestykset ovat todella tärkeä juttu ja löytyyhän niihin kehotus myös kuntalaista. Toivoisin vain kovin, ettei tällaisesta asiasta tarvitsisi äänestää, kun ollee selvää, mitä kuntalaiset asiasta ajattelevat. Toinen vaihtoehto, joka olisi todennäköisempi ja helpompi toteuttaa, olisi tehdä asiasta laaja selvitys ja mielipidetutkimus.

3. Asioissa, jotka eivät suoranaisesti kosketa tosiaan suurinta osaa kuntalaisista, on mahdotonta saada riittävää kannatusta kansanäänestykselle. Meillä on kuitenkin olemassa myös paljon helpompia tapoja lähestyä asiaa.

Yhtenä erinomaisena vaikutuskeinona itse pidän kuntalain 28§ aloiteoikeussäädöstä. Aloiteoikeusasiassa kuntalaki on mielestäni ehkä hieman epäselvä. Siinähän mainitaan, että kuntalaiset voivat tehdä kuntalaisaloitteita, ja jos siihen saadaan vähintään 2 % kunnan äänioikeutetuista allekirjoittajiksi, tulee valtuuston käsitellä aloite viimeistään kuuden kuukauden kuluessa asian vireilletulosta.

Henkilökohtaisesti, ilman asiaa tarkemmin mistään tarkistamatta, olen kuitenkin tulkinnut omassa toiminnassani samaista pykälää niin, että toki vähempikin kannatus riittää, mutta sen velvoittavuus on heikompi. Toisaalta kuka tahansa voi milloin vain ottaa yhteyttä kunnanvaltuutettuun ja pyytää häntä viemään aloitteen valtuustoon. Silloin se on pakko käsitellä.

Itse kerään kotialueellani Ullanlinnassa nimiä kuntalaisaloitteeseen/vetoomukseen. Haluan pienkoirapuiston alueellemme. Ymmärrän hyvin minkä tahansa organisaation turhautuman kaupungin byrokratian ja virkamieskoneiston edessä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että me kuntalaiset valitsemme kunnanvaltuuston ja kunnanvaltuusto kunnan korkeimpana päättävänä elimenä toimii virastojen ja kaupungin työntekijöiden johtajina. Meillä on loistava kanava vaikuttaa valtuutettujen kautta.

Kaisu Havana (Köyhien asialla)

2008-10-10T09:03:00.002+03:00

1. Kyllä.

2. Kannatan, se on oikeaa demokratiaa. Kaupunkimetsät ovat tunnekysymyksiä ja monille rakkaita ja säilyttämisen arvoisia. Kun kansa otetaan huomioon, se on sivistystä. Luonto parantaa, hyvä sen on lähellä.

3. Kannatan kaikin puolin. Kansalaisvaikuttamista eritoten pitää helpottaa.

Jari J. Marjanen (Vihr.)

2008-10-10T08:57:00.001+03:00

1. Olisin kyllä: puistot ovat tärkeä henkireikä ja vaikuttavat ilmanlaatuunkin.

2. Parempi olisi, että suojelu toimisi kansanäänestyksittäkin, mutta toisaalta sittenhän saataisiin tietää kaupunkilaisten kanta asiaan. Kunnallinen kansanäänestys on aika järeä ja byrokraattinen keino, jota ei pitäisi käyttää liian usein eikä aivan pieniin kysymyksiin.

3. Lähidemokratia on kannatettava ajatus, johon tulee kiinnittää huomiota yhdistettäessä kuntia. Kansanäänestystä tulisi käyttää harkiten: jos niitä olisi liian usein, äänestäjät menettäisivät kiinnostuksensa niihin. Äänioikeutettujen vähimmäismäärällä tulisi olla jokin yläraja, esim. 15 000 äänioikeutettua, koska kiinteä prosenttiosuus nostaa isossa kaupungissa luvun kohtuuttoman suureksi.

Juha Kotilahti (KD)

2008-10-10T08:46:00.002+03:00

1. Tottakai ja täysillä.

2. Kyllä. Voittaisimme varmasti. Kyllä kaupunkimetsät ovat monille hyvin tärkeitä.

3. En tuolla periaatteella. Kannattaisin sen sijaan monien omaa kaupunginosaa koskevien asioiden paikallista päättämistä asukasfoorumityyppisissä tilaisuuksissa ja / tai joskus kaupunginosaäänestyksissä.

Lars Forss (Vas.)

2008-10-10T05:38:00.000+03:00

1) Kyllä, ehdottomasti

2 Etenkin silloin,kun tärkeät päätökset vaikuttavat meidän kaikkien arkipäivään pitkällä tähtäimellä, tulee kansanäänestystä nykyistä enemmin harkita käytettäväksi.

3) En ainoastaan kannata,vaan miellän kaiken tasoisen, yhteisöllisyyteen perustuvan lähidemokratian olevan ehdottoman välttämättämätön peruskivi tasa-arvoisempaa ja solidaarisempaa yhteiskuntaa rakaentaessamme !

Thomas Wallgren (SDP)

2008-10-10T00:59:00.003+03:00

1. Kyllä.

2. Kyllä. Kansanäänestysten edistäminen on viime vuosina ollut ihan keskeinen asia kansalaistoiminnassani Suomessa ja kansainvälisesti. Olen ollut asiassa myös viime vuodesta lähtien SDP:ssä ja poikkipoliittisessa yhteistyössä aloitteellisesti mukana. Laajempi ja syvempi tausta liittyy sitoutumiseeni kokonaisvaltaisen demokratian edistämiseen kaikilla tasoilla. Ks. myös www.demokratiafoorumi.fi

3. Kannatan lähidemokratian vahvistamista myös siten että budjettivaltaa ja verotusoikeus viedään soveltuvin osin alemmille tasoille. Onnistuneita malleja löytyy mm. Etelä-Amerikasta ja USA:n Oregonista.

Minusta kansanäänestyksen järjestämisen kynnysvaatimuksena tuo 5 % äänioikeutetuista on hyvä - vaikka se onkin kova. Tuloksen pitäisi olla sitova.

Mikko Weckström (SDP)

2008-10-10T00:55:00.000+03:00

1. Ilman muuta olisin.

2. Kansanäänestyksen avulla saataisiin kansalaisten suora mielipide kaupunkimetsien suojelusta. Mielestäni kansanäänestyksiä tulisi käyttää enemmänkin, sillä ne voisivat lisätä kuntalaisten mielenkiintoa politiikkaa kohtaan ja mahdollistaa suoran vaikutuskeinon kuntalaisten sydäntä lähellä oleviin asioihin.

3. Kannatan lähidemokratian vahvistamista. Kunnallisvaleissa äänestysinto on viime aikoina ollut heikko. Yhtenä syynä on varmasti se, että äänestäjät eivät koe voivansa vaikuttaa asioihin niin paljon kuin haluaisivat. Kansanäänestyksessä, jossa kysytään mielipidettä yhteen asiaan koetaan varmasti mielekkäämmäksi äänestystapahtumaksi kuin kunnallisvaalit.

Juhani Nokela (SDP)

2008-10-09T23:37:00.001+03:00

1. Olen. Kaupunkimetsät ovat tärkeä osa Helsinkiä.

2. Kansanäänestysaloitteena tuo on ongelmallinen, sillä siihen ei välttämättä ole suoraa kyllä/ei vaihtoehtoja. Olisi toki helppoa kannattaa kaikkien metsien suojelua, jos kuitenkin toinen vaihtoehto voittaisi, olisi samalla kyseltävä, että mistä metsistä voisi luopua, josta tuskin saataisiin yksikäsitteistä vastausta. Tästä syystä en kannata kansanäänestystä kyseisestä asiasta.

3. Kannatan ehdottomasti lähidemokratian lisäämistä. Se, että järjestettäisiin puolen miljoonan ihmisen kansanäänestyksiä, ei ole kuitenkaan lähidemokratiaa mielestäni. Mielestäni parhaiten Helsingissä kansalaisvaikuttamista voisi lisätä, luomalla kaupunginosahallinnon, jolla olisi päätäntävaltaa omalla alueellaan.

Kansanäänestysaloitteen raja on mielestäni tärkeä pitää korkeana, ettei niitä aleta tehtailla erityisen pienistä asioista.

Marja-Leena Itälehto-Supponen (KD)

2008-10-09T21:55:00.001+03:00

1. Helsingin kaupunkimetsät tulisi säilyttää luonto- ja virkistysalueina. Olisin valmis puolustamaan niiden suojelua.

2. Kyllä minä kannatan kaupunkimetsäliikkeen kansanäänestyssuojelua koska kaupunkimetsät kuuluvat helsinkiläisille.

3. Kannatan lähidemokratian vahvistamista. Ja kansalaisvaikuttamista pitäisi helpottaa esim. neuvoa antavan kansanäänestyksen kautta.

Katariina Suomu (Kok.)

2008-10-09T21:28:00.002+03:00

1) Pääkaupunkiseudulla on tarvetta ja kiinnostusta virkistykselle ja ulkoilulle metsässä. Esimerkiksi Nuuksio on välillä jo ruuhkainen ja sen kestävyys koetuksella. Tarvitsemme kaupunkimetsiä, puistoja, rantoja ja virkistysalueita. Haluan kuitenkin tarkkuutta siihen, miten kaupunkimetsät määritellään. Esimerkiksi asuinalueiden/talojen väliin on saattanut jäädä pieniä huonosti hoidettuja/huonokuntoisia metsäsaarekkeita, joista ei ole iloa virkistyskäytön tai luonnonsuojelun mielessä. Ne voidaan rakentaa ja tiivistää samalla kaupunkirakennetta, mikä on ekologisesta näkökulmasta välttämätöntä. Tällöin laajempia alueita toisaalla voidaan säästää.

2) Kansanäänestys on Suomessa vähän käytetty osallistumisen muoto. Kunnallisvaalien alla toivoisin, että aktiivisuus suuntautuu äänestämiseen. En kannata aloitetta.

3) Kansalaisvaikuttamiselle on hyviä kanavia kuten koulujen johtokunnat, tämän tyyppisestä toiminnasta kannattaa ottaa mallia muillakin sektoreilla ja esim. päivähoidossa. Lähidemokratian toimivuudessa on kysymys myös asenteesta - haluavatko virkamiehet/luottamushenkilöt ja kaupunkilaiset aidosti kuulla toisiaan ja käydä vuoropuhelua? Aito lähidemokratia on yhteistä suunnittelua, visiointia ja toteutusta. Tällä hetkellä tuntuu, että monet kysymykset karahtavat heti vastakkainasetteluun ja vastustukseen,adresseihn yms. Näkisin mielelläni uusia tapoja vaikuttaa. Ei sinänsä liity kunnallispolitiikkaan, mutta Porkkanamafia on hyvä, positiivinen tapa vaikuttaa.

Birgitta Myllymäki (Kok.)

2008-10-09T21:25:00.000+03:00

1. Kyllä, linjani vuoden 2004 vaaleista ei ole muuttunut. Virkistyskäyttöön varatut alueet tulee säilyttää henkireikänä hiljaisuuteen ja paikkana jaksamiseen arjen paineissa. Ympäristömme tulee olla kannustava. Olen Yeistentöiden lautakunnan varajäsen sekä Uudenmaan Virkistysalueyhdistyksen hallituksessa. Metsät, puistot ja ranta-alueet ovat meille tärkeitä kohteita, joissa tulee voida liikkua turvallisesti. Polkujen, teiden ja kulkureittien rakentamisessa on huomioitava myös liikuntaesteiset .

2. Pidän kansanäänestystä hyvänä silloin, kun ko on esim valtakunnallisesti suuret asiat tai kuntaliitokset. Lähivaikuttaminen luottamushenkilöiden kautta on tehokas ja kannatettava tapa vaikuttaa asioihin.

3. Kannantan lähidemokratiaa, aloitekykyä ja rohkeutta puuttua asoihin. Kaupungiosayhdistysten rooli voisi olla vieläkin aktiivisempi esim alueidensa tulevaisuuden suunnittelutyössä ja valvonnassa. Luottamushenkilöt ovat suora kontakti lautakuntiin ja kaupunginvaltuustoon. Tätä mahdollisuutta tulee käytää aktiivisesti ja näin monet saamani palautteen mukaan myös tekevät.

Satu Kouvalainen (Kok.)

2008-10-09T21:23:00.002+03:00

1) Olisin valmis vastustaman ehdottomasti liiallista rakentamista. Kaikkia viheralueita ei tulisi rakentamiseen tms käyttöönottaa. Mutta kyllä metsiä ja luontoa tulee jollakin tasolla myös hoitaa. Missä menee raja, on varmasti tapauskohtaista. Tuskin metsäkään voi hyvin, jos se on täydellinen ryteikkö vuosikausia.

2) Kansanäänestykset ovat vaikeita ja kalliita lähtöasetelmia. Esille voidaan ottaa kannat vain joko tai. Siksi pitäisin parempana, että kaupunginosapäätöksentekoa vahvistettaisiin ja todella kuultaisiin annettuja mielipiteitä ja lausuntoja. Kuten, lainvalmistelussa ministeriössä hallituksen esityksiin. Lopulta asiathan ratkaistaan valtuustossa. Jos henkilöt, jotka on sinne valittu, eivät äänestäjiään kuuntele, on varmisti kehittämisen paikka.

3) Nykytila ja kansalaiskuuleminen on frustroivaa toimintaa. Osittain varmasti vastasin kysymykseen edellisessä vastauksessani. Olen edelleenkin avoimemman keskustelun pohjalla ja siinä, että esityksissä tuodaan neutraalista esille kaikkien osapuolten kannat kuin että lähdetään vastakkainasetteluun. Toki, jos mikään ei tulevaisuudessa muutu tai kehity, on mietittävä muitakin vaihtoehtoja. Tuo esim. 5 % -malli on hyvä rakentava vaihtoehto, ettei lähdetä vain valittamisesta, mutta ei saa indikaatioita siitä, miten asioita voisi muuttaa. Tärkeää ovat myös positiiviset ja rakentavat ehdotukset ja mallit.

Jere Lahti (Kok.)

2008-10-09T21:20:00.002+03:00

1. Helsingin metsät tulee ehdottomasti säilyttää. Rakennusmaata on, kuten itsekin totesit.

2. Asia on luonteltaan sellainen, että kansalaismielipidettä pitää kuunnella. Tehokkain tapa siihen on neuvoa-antava kansalaisäänestys.

3. Meneillään oleva kuntarakennemuutos merkitsee yhä suurempia kaupunkeja ja kuntia. Läheisyysperiaatteen toteutuminen tässä kehityksessä edellyttää toimivaa kansalaiskuulemismallia. Neuvoa-antava kansalaisäänestys olisi selvittämisen arvoinen.

Pentti Mattila (Kok.)

2008-10-09T21:17:00.001+03:00

1) Vastaus: kyllä

2) Vastaus: en, koska kansa on valinnut edustajat tekemään päätöksiä puolestaan.

3) Vastaus: en, koska kansa on valinnut edustajat tekemään päätöksiä puolestaan.

Joni Muotka (Vas.)

2008-10-09T18:23:00.001+03:00

1) Kyllä, olen valmis puolustamaan kaupunkimetsien suojelua. Ihmisillä tulee olla mahdollisuus virkistäytyä luonnossa.

2) Kannatan suuntaa antavaa kansanäänestystä. Ihmisten on saatava tuoda esiin mielipiteensä. Äänestys tulisi järjestää niin, että se tavoittaisi mahdollisimman paljon kaupunkilaisia ja että siihen olisi helppo vastata (esim. verkossa).

3) Kannatan lähidemokratioan ja muutenkin kansalaisvaikuttamisen mahdollisuuksien vahvistamista. Nykyistä 5% määrää tulisi laskea.

Seppo Harjunpää (Helsinki-listat / Asukaslista)

2008-10-09T18:06:00.002+03:00

stadin fogelit sungatgoon stadis gutseissa ja me nauttikaamme vihreästä metsistämme. ei neliötkää pois!

Alina Mänttäri (Vas.)

2008-10-09T18:05:00.001+03:00

1) Ehdottomasti. Kaupunkimetsät ovat kaupunkilaisille tärkeitä hengähdyspaikkoja hektisessä kaupungissa ja elämässä. Luonto on lisäksi enää niitä harvoja paikkoja, jotka vielä täysin ovat ei-kaupallista vapaata kaupunkitilaa joka on jokaisen käytössä maksutta. Niistä on ehdottomasti pidettävä kiinnikaavoituksella ja hyvällä hoidolla.

2) Kyllä kannatan – kysymyksenasettelua tosin voisi tehdä konkreettisemmaksi ja avata kansalaisille kaupunkimetsän ja luonnonmukaisen käsitteitä jotta kysymys ei tuntuisi liian vaikealta.

3) Lähidemokratiaa tulee vahvistaa ehdottomasti. Kansanäänestysaloiteeseen vaadittavaa allekirjoittajamäärä voitaisiin laskea. Ihmisten vaikuttamismahdollisuuksia oman asuinalueensa, lähiönsä tms. asioihin pitäisi parantaa. Jonkinlaisilla kaupunginosavaltuustoilla voitaisiin osallistaa ihmiset päätöksentekoon paikallisella tasolla. Lähidemokratian vahvistaminen on erityisen tärkeätä, mikäli pääkaupunkiseudun kuntia lähdetään yhdistämään.

Eila Belila (Vas.)

2008-10-09T18:00:00.000+03:00

1) EPÄILEMÄTTÄ

2) KANNATAN, JOS EI PYSTYTÄ MUUTEN TAKAAMAAN. HELSINKILÄISILLÄ TULEE OLLA OIKEUS ILMAISTA MIELIPITEENSÄ SIITÄ, MITEN YMPÄRISTÖÄMME KOHDELLAAN.

3) KANNATAN LÄHIDEMOKRATIAN VAHVISTAMISTA JA KANSALAISVAIKUTTAMISEN HELPOTTAMISTA. 5% ON AIKA SUURI MÄÄRÄ, MUTTA USKOISIN, ETTÄ SE ON SAATAVISSA.

Hanna Kopra (SDP)

2008-10-09T17:06:00.001+03:00

1. Rakennusmaata tulisi hyödyntää ensin tiiviimmin niillä alueilla missä sitä vapautuu mm. muusta käytöstä. Vaikka se tarkoittaisi maan rankaa puhdistusta(Laajasalon Öljysatama), satamat yleensä jne.). Samaten ratojen varsien tiivis hyödyntäminen on kaupungin luonnonkin kannalta parempi ratkaisu, kuin levittäytyä laajasti hajalleen pitkin poikin.

Itse eräitäkin vuosia Keskuspuiston siimeksessä viettäneenä ja sitä myös talkoissa siivonneena (2 kertaa vuodessa 12 vuotena), siellä suunnistaneena ja hiihtäneenä koululaisena ja nyt Laajasalossa asuvana perheellisenä toivoisi, että alueet sopisivat monenlaiseen käyttöön.

Niillä voisi olla vaikka erikseen merkittyjä valaistuja kulkureittej, jotka palvelisivat läpivuoden heitäkin joita pimeä metsäreitti ei muutoin niin puhuttele tai se tuntuu pelottavalta. Väestön vanhetessa myös levähdyspaikkoja saisi olla enemmän kuten roska-astioitakin.

Muutoinkin tällaisistä viheralueista tulee huolehtia se muistissa, että niissä liikkuu paljon ihmisiä eikä siellä voida pitää mm. metsää täysin luonnontilassa. Lahot puut ja muut vain pitää kaataa ennen kuin gravitaatio sen hoitaa.

2. Kansanäänestykset yleensä olisivat perusteltuja ja niiden toteuttaminen voitaisiin tehdä vaikka netissä. Se lisäisi toivottavasti kuntalaisten aktiivisuutta, kun vaikuttamisentiet olisivat konkreettisempia.

3. Lähidemokratia on tärkeää ja se on kuntalaisten oikeus. Toteuttaminen on tietenkin aasteellista, mutta mikä ei olisi. Nykyinen tapa on kankea eikä ajatuksena innosta. Olisi parempi kun kuntalaiset voisivat paremmin osallistua ja olla tekemässä yhteisiä päätöksiä. Olipa kyse luontoalueista kuin sosiaalipalveluista.

Olli Koski (SDP)

2008-10-09T17:02:00.001+03:00

1. Helsinkiläisille tulee turvata riittävät ulkoilu- ja virkistäytymismahdollisuudet. Myös metsäluontoa tulee säilyttää kaupungin alueella. Toisaalta rakennusmaata tarvitaan valtavasti lisää seuraavien vuosikymmenten aikana muuttoliikkeen johdosta, joten esimerkiksi maailman kallein varuskunta Santahamina tullaan ottamaan kaupunkilaisten ulkoilu- ja asuinkäyttöön keskipitkällä aikavälillä.

2. Lähidemokratiaa ja aktiivista vaikuttamista pitää lisätä. Kaupunkimetsäaloite olisi helpommin hahmotettavissa jos oltaisiin määritelty mistä alueista on tarkasti ottaen kyse. Nyt voi tulla vaikutelma, että kyse on yleisestä rakentamisen vastustamisesta. Maankäyttö ja kaavoittaminen ovat tyypillisiä asioita, joissa tarvitaan syvää harkintaa ja kokonaisuuden hahmottamista sillä niiden vaikutukset ovat perustavanlaatuisia koko Helsingin ja isänmaan tulevaisuuteen.

3. Tietotekniikkaa tulee käyttää nykyistä enemmän lähidemokratian ja kansalaisvaikuttamisen vahvistamisessa. Mahdollisimman suuri määrä aloitteita ei ole itsetarkoitus joten viiden prosentin raja vaikuttaa sopivalta.

Matti Niemi (SDP)

2008-10-09T16:58:00.001+03:00

1. Kaupunkimetsien säilyttäminen on ollut keskeisenä agendallani, kun olen syksystä 2007 alkaen toiminut Helsingin ympäristölautakunna jäsenenä. Kannatin kaupunkimetsille ja -metsiköille suotuisampia linjauksia hyväksymäämme luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelmaa, eli LUMO-ohjelmaa. Kaupunkimetsät ovat elintärkeitä helsinkiläisen luonnon kannalta.

2. Mielestäni kaupunkimetsien asia, vaikkakin tärkeä, ei ole kuitenkaan mitenkään erikoislaatuinen muiden kaupunkialoitteiden joukossa. Pitäisikö järjestää kansanäänestys myös mielenterveyspalveluista, joukkoliikenteen lippuhinnoista, tonttivuokrista jne? Edustuksellisen demokratian on toimittava tässä, mikäli kaupunkimetsät halutaan suojella.

3. Lähidemokratia on eri asia kuin suora demokratia, kuten kansanäänestykset. Kannantan molempien lisäämistä kuitenkin niin, että valtuuston rooli säilyy tärkeimpänä. Monisyisten asioiden altistaminen kyllä-ei valinnaksi saattaa olla hankalaa. Tarvitsemme lisää kontaktia kaupunkilaisiin, mutta pääkeinona tulee edelleenkin olla lautakuntien ja valtuuston kautta vaikuttaminen.

Rabbe Sandelin (RKP)

2008-10-09T15:21:00.002+03:00

1. Det skulle jag. Vi skall bygga tätare på befintliga byggnadsområden.

Olisin. Meidän on rakennettava atiivisemmin olemassa oleville alueille.

2. Av princip tror jag inte man skall ordna folkomröstningar om varje ärende. Vad skulle ske om folket var av "fel" åsikt? (att skogarna kunde huggas ner för byggnation).

Periaatteessa en oikein usko kansanäänestyksiin. Mitä jos kansa tässä asiassa äänestäisi "väärin" (metsät voidaan hakata).

3. Vi bör utreda nya sätt för invånarna att påverka närmiljön. Ett kommunfullmäktige är för lite i en stad som Helsingfors, och värre blir det om man börjar slå ihop kommunerna i regionen. Men som sagt - vi skall inte ordna folkomröstningar om alla tänkbara ärenden. Folk blir trötta på röstandet, och resultatet har inget speciellt värde om bara t.ex. 15 % av invånarna röstar.

Meidän on selvitettävä uusia tapoja vaikuttamiseen. Yksi valtuusto ei oikein riitä Helsingin kokoiseen kaupunkiin, ja tilanne vain pahenee, jos kuntia ruvetaan lyömään yhteen. Mutta kuten sanottua - meidän ei tule järjestää kansanäänestyksia joka asiasta. Ihmiset kyllästyvät nopeasti, ja tulokset eivät ole kovin kiinnostaviam jos esim. vain 15 prosenttia kansalaisista äänestävät.

Anu Koskela (Vihr.)

2008-10-09T15:18:00.001+03:00

1. Kaupunkimetsät ovat ehdottomasti suojelemisen arvoisia. Helsingistä tekee hienolla tavalla erityislaatuisen se, että täältä löytyvät paitsi kaikki pääkaupungin mahdollisuudet, myös upeaa kaupunkiluontoa. Lähimetsät ovat tärkeitä kaupunkilaisten viihtyvyyden kannalta. Esimerkiksi Kivinokan alue tulisi mielestäni ilman muuta säilyttää nykyisellään, alue ansaitsee pysyvän vuokrasopimuksen.

2. Mielestäni kansanäänestysaloite on kannatettava. Olen varma, että helsinkiläisten enemmistölle kaupunkimetsät ovat kaupungin tärkeitä vihreitä keuhkoja.

3. Lähidemokratiaa tulisi vahvistaa. Tämä sopisi hyvin yhteen pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämisen kanssa: seutuhallinto ja lähidemokratia täydentävät toisiaan.

Timo Pyhälahti (Vihr.)

2008-10-09T15:11:00.001+03:00

1. Kyllä. Suurten nykyisten ja tulevien (Sipoonkorpi, Kaupunkipuisto) lailla suojeltujen alueiden lisäksi kaupungin on itse kaavamuutoksin osoitettava huomattava määrä pienempiä lähiviheralueita, joita alueiden tiivistymistä tukeva rakentaminen ei saa tuhota, vaikka niiden viereen tiiviisti rakennettaisiin. Erityisesti rannat tulee säilyttää kaikkien kaupunkilaisten avoimessa käytössä, vaikka niiden ääreen rakennettaisiinkin tiiviisti.

2. Kannatan, ja olen allekirjoittanut asiaa koskevan aloitteen. Kaupungissakin pitää voida säilyttää yhteys ja kosketuspinta luontoon, se on tärkeää asukkaiden hyvinvoinnin kannalta. Toisaalta tällekin alueelle pitää mahtua muutakin kuin kädellisten pesintää ja muita lajin omaksumia käyttäytymis- ja ympäristönmuokkaustapoja.

3. Kannatan. Nykyisten pääkaupunkiseudun kuntien demokratia on etääntynyt liian kauas tavallisista ihmisistä. Kaupunginosavaltuustoja olisi perustettava max noin 50 000 - 100 000 asukkaan alueittain päättämään arkea lähellä olevista asioista suurten talous- liikenne ja kaavoituslinjausten jäädessä metropolihallinnon omalle valtuustolle. Kaupunginosavaltuustoonkin kansalaisaloitteen pitäisi voida saada pienemmällä prosenttimäärällä. Aloitteita olisi voitava tehdä, niistä keskustella ja yhteisiä asioita muutenkin käsitellä verkkodemokratian keinoin niin, että käyty keskustelu todella otetaan huomioon päätöksenteossa. Kaupungin on myös hyödynnettävä nykyistä tehokkaammin verkkoviestintää niin, että asukkaat saavat paremmin tietoa siitä, mitä heidän asuin- ja työympäristössään on suunnitteilla.

Julia Virkkunen (sit. Vihr.)

2008-10-09T15:04:00.002+03:00

1. Jep.

2. Kannatan aloitetta, ja olen sen myös allekirjoittanut. Koska aloite on hyvä.

3. Kyllä ja toki. Jos ihmiset oikeasti kokisivat, että asioihin VOI vaikuttaa, he myös ehkä kiinnostuisivat aidommin elämänsä ympäristöstä ja siitä, mitä siinä tapahtuu. Mitä politiikkaan tulee, moni väsyy jo pelkästä sen ajattelemisesta. Eikä ihme. Politiikka on monelle elämästä vieraantumisen synonyymi. Lähidemokratian vahvistaminen voisi muuttaa tätä asioiden surullista (mutta ymmärrettävää) tolaa. Mitä paikallisemmin asioista päätetään, sen parempi.

Jos 25 000 nimen kerääminen on päättäville tahoille vain osoitus siitä, että ihminen on asiansa kanssa tosissaan, eikä se silti vielä välttämättä anna aihetta muuhun kuin asian ottamiseen valtuustokäsittelyyn, tilanne on melko surkea. Kaikelle sille ajalle ja energialle, joka nimien keräämiseen käytettiin, voisi olla muutakin käyttöä. Vaikkapa sen saman asian edistämisessä käytännössä, jollain vähemmän turhauttavalla tavalla.

Sari Näre (Vihr.)

2008-10-09T15:00:00.002+03:00

1. Kyllä. Tulevien sukupolvien oikeutta metsiin tulee suojella.

2. Jos asialle ei muuten riitä tarvittavaa kannatusta, siinä tapauksessa. Äänestäjistähän riippuu valtuuston kokoonpano: jos kokoomus ja demarit jatkavat vallassa, metsät saattavat olla uhattuina.

3. Lähidemokratiaa ja kansalaisvaikuttamista voisi helpottaa kehittämällä siihen esimerkiksi sähköisiä menetelmiä - vaikkapa kansalaisten kantapankkia.

Leena Eerola (Vihr.)

2008-10-09T14:56:00.001+03:00

1. Kyllä.

2. Mielestäni kansanäänestys tässä kysymyksessä on liian raskasliikkeinen. Kuntaliitoksissa kannatan kansanäänestystä. Asukkaiden kanssa tulee käydä keskustelua asiasta järjestämällä eri puolia kaupunkia keskustelutilaisuuksia.

3. Kannatan lähidemokratian vahvistamista. Olen aina ollut lähidemokratian kannalla.

Walter Rydman (Vihr.)

2008-10-09T14:45:00.002+03:00

1. Ilman muuta. Viheralueita on nakerrettu jo tarpeeksi. Puistot ja metsät ovat keskeisiä ihmisten viihtymiselle, virkistykselle ja kaupungin ilmanlaadulle. Uudisrakentamiselle on tilaa nykyisillä asuinalueilla vielä runsaasti. Tyylikkäällä ja ympäristön huomioivalla suunnittelulla asuinlähiöitä pystytään ongelmitta tiivistämään. Samalla viihtyvyyttä voi parantaa.
Rakennusten korottaminen tai täydennysrakentaminen nykyisten kerrostalojen läheisyyteen ovat hyviä vaihtoehtoja. Rakennusoikeuden voi luovuttaa kiinteistöille, jotka saavat sen hyödyntämisestä rahaa tuleviin remontteihinsa.
Kaupunkimetsien osalta askarruttaa se, kuinka ne kestävät lisääntyvän asukasmäärän kulutuksen.
Pääkaupunkiseudun kaupunkien kuntaliitoksella kaavoitusongelmat poistuisivat. Kannatan vahvasti yhden metropolin muodostamista Helsingistä, Espoosta, Vantaasta ja Kauniaisista.

2. Vastaus liittyy osin jo seuraavaan kysymykseen. Helsinkiläiset tarvitsevat enemmän demokraattisia vaikutusmahdollisuuksia. Kuntavaalien yhteydessä voisi aivan hyvin kysyä myös kaupunkilaisten kantaa yksittäisiin suurempiin asioihin. Vaalien yhteydessä ehdokkaat joutuvat muodostamaan kysymyksiin varman mielipiteen ja niistä myös keskustellaan perusteellisesti.
Useiden, kuntavaaleista irrallisten kansanäänestysten järjestäminen ei sen sijaan ole järkevää. Ne jäävät helposti muiden asioiden alle eikä into osallistua ole välttämättä korkea.
Neuvoa-antavien kansanäänestysten ohella uskon, että edustuksellisen demokratia kantaa lopulta päätöksenteon suurimman kuorman. Keskeistä on, että vaalien aikaan keskustellaan kunnolla poliittisista kysymyksistä ja nostetaan esille kaupunkilaisia kiinnostavia asioita. Tämä kysely on hyvä esimerkki.

3. Neuvoa-antavat kansanäänestykset ja lähidemokratia ovat kaksi eri asiaa. Kansalaisvaikuttamista pitää helpottaa ja lähidemokratiaa vahvistaa, mutta kansanäänestykset eivät kenties ole paras mahdollinen tie siihen suuntaan.
Tulevaisuuden Helsingissäni lähidemokratia toimii. Kuntaliitoksin on muodostettu metropoli (vastaus 1), jolla on kaksitasoinen hallinto. Alemmalla tasolla tehdään päätöksiä esimerkiksi kaupunginosien tms. hyvin määriteltyjen nykyisiä kaupunkeja selvästi pienempien alueiden osalta. Ylempi taso puolestaan on metropolin valtuusto. Vallanjako on suunniteltava tarkasti.
Monitasoisessa hallinnossa voidaan miettiä myös neuvoa-antavien kansanäänestysten rooli uudelleen. Alemmalle tasolle aloitteen tuomisen pitää olla helpompaa.
Nykyisen järjestelmän pahin ongelma on se, että poliittinen päätöksenteko on häipynyt virkamiesvalmisteluun ja lautakuntiin. Se harvemmin näkyy julkisuudessa. Poliitikkojen tulisi uskaltaa tehdä politiikkaa. Muutos on kiinni meistä poliitikoista itsestämme.
Kansanäänestysaloitteen raja on korkea, mutta en näe syytä sen alentamiseen. Kiinnittäisin enemmän huomiota aiemmin mainitsemiin seikkoihin. Asiat voidaan tuoda keskusteluun myös valtuutettujen kautta.
Mutta. En vastusta kansanäänestyksen järjestämistä. Kysymyksen muotoilu on harkittava tarkkaan. Onkohan kaupunkimetsän käsite kaikille täysin selvä.

Auli Rantanen (Vihr.)

2008-10-09T14:41:00.001+03:00

1. Olen valmis puolustamaan metsien suojelua, mikäli niiden hoitoon sitoudutaan. Kaikkia metsikköalueita ei pidä rakentaa "kiinalaisiksi" tai muiksi puistoiksi. Perinteinen suomalainen käy vallan mainiosti.

2. Kansanäänestys sillä alueella, millä metsä sijaitsee. Tuskin Kaivopuistossa asuvaa kiinnostaa Kivikon laidan metsät.

3. Alueellinen lähidemokratia, sitä kannatan. Nykyinen muoto on varsin näennäistä, todellista vaikuttamista ei tapahdu.

Marjatta Salminen (KD)

2008-10-09T14:31:00.002+03:00

1. Ehdottomasti on säilytettävä kaupunkimetsät virkistyskäyttöön. Ei voi odottaa, että kaikki lähtevät autolla ulkoilemaan. Lisäksi luonto Helsingin keskustassa on kaupungin sydän, puhdistaa kaupunki-ilmaa ja eläimetkin viihtyy väin kaupungissa.

2. Kannatan, koska uskon, että suurin osa stadilaisista myös kannattaa asiaa. Mehän aluetta myös käytämme. Stadilaisilla on oltava päätösvalta oman alueensa viihtyvyydestä. PS. Töölön lahden ympäristö rakennetaan jo nyt liian tiheäksi? Erittäin hyvää ulkoilualuetta stadilaisille. Ei saa pilata luontoa ja maisemaa.

3. Kyllä, stadilaisilla on oltava päätösvalta oman kaupunkinsa suunnittelussa ja viihtyisyyden luomisessa. Muistettava, että me täällä asumme ja haluamme myös viihtyä täällä. Olen neljännen polven stadilainen ja stadista tuhottu jo liian paljon kauniita alueita- Liian tiuhalla rakentamisella.

Maria Björnberg-Enckell (RKP)

2008-10-08T20:44:00.002+03:00

1. För oss som bor i centrum av Helsingfors med barn är stadsskornas bevarande en självklar och viktig fråga. Vi måste kunna ta del av naturuppleverlser och ha rekreationsområden i närheten för att inte tvingas åka hundratals kilometer ut på landet. Stadens byggande får inte nagga på centralparken mer än det redan gjort. Samtidigt måste skogarna också vara öppna för varsamma vandrare.

2. Jag är lite skeptiskt till ordnandet av folkomröstningar eftersom vi inte brukar använda oss av den slags metoder, snarare skulle det vara viktigt att ge människorna möjlighet att uttrycka sina åsikter och lämna in förslag till planeringen av dessa områden.

3. Jag vill gärna ha en förstärkning av närdemokratin genom att tjänstemän och politiker bättre än idag lyssnar till och hör på invånarna ifrågan. Vad gäller stadsskogarna kan ärendet föras vidare på olika sätt av dels förtroendevalda, dels invånare i sk. "kuntalaisaloite". Omröstning skulle inte nödvändigtvis ge så mycket detaljinfo och planeringsideer som en fungerande dialog mellan invånare och planerare skulle göra.

Ritva Laitinen (Vihr.)

2008-10-08T20:40:00.001+03:00

1. Ehdottomasti! Pidän kaupungin erilaisten "vihreiden alueiden" (metsät, rannat, viljelypalstat yms.) säilyttämistä virkistyskäytössä erittäin tärkeänä! Helsinki ei saa rakentaa täyteen!

2. Kannatan ja olen itse jo allekirjoittanut ko. adressin.

3. Lähidemokratian vahvistaminen olisi minusta erittäin hyvä asia. Sitä tulisi mielestäni edistää muuttamalla nykyistä päätöksentekomallia.

Taija Ståhlberg (Vihr.)

2008-10-08T14:14:00.004+03:00

1. Olisin. Olen erittäin kiinnostunut suojelemaan rakennettujen ympäristöjen yhteyteen jääneitä alueita, joilla eläimet ja luonnon kasvillisuus vielä viihtyvät alueen rauhallisuudesta tai muista syistä johtuen. Tällaisia alueita on myös mm. armeijan käytöstä vapautuvilla linnakesaarilla ja Santahaminassa, jonka kalliot ovat Helsingin ainoita rantoja, joilla hylkeet ja saukot lisääntyvät.

2. Kannatan. Olisi hyvä, että ihmisten arvostus kaupunkimetsiä kohtaan saisi aitoa näkyvyyttä ja huomiota. Kannatan muutenkin, että ihmiset pääsisivät suoraan kertomaan mielipiteensä. Neuvoa-antavia kansanäänestyksiä varten pitäisi kehittää yksinkertainen järjestelmä, jota voisi sitten käyttää useamminkin.

3. Kannatan. Kansalaisvaikuttamisen ja lähidemokratian pitäisi olla luonnollinen osa nykyaikaista yhteiskuntaa. Kuten jo mainitsin pitäisi luoda sellainen yksinkertainen järjestelmä, jota voisi sitten käyttää useamminkin, ettei äänestys vaatisi yhtä rankkaa prosessia kuin nyt. Toisaalta äänestyksiä useammastakin asiasta voisi olla ehkä yhtäaikaakin. Vastuunkantajia saa lisää vain vastuuta jakamalla.

Nykytilassa häiritsee järjestelmän kankeus reagoida tällaiseen tarpeeseen sekä useimpien perinteisten puolueiden ryhmäkuri, jonka vuoksi ryhmän jäsenet eivät saa äänestää esim. vaalilupaustensa mukaisesti. Vihreillä puoluekuria ei ole ja vaikkei se ole ollut alunperin merkittävässä roolissa puolueen valitsemisessa, arvostan sitä suuresti.

http://www.taijastahlberg.org/kuntavaalit2008/index.php

Hannu Oskala (Vihr.)

2008-10-08T14:09:00.000+03:00

1. Kyllä. Keskuspuisto ja muut kaupunkimetsät ovat Helsingin ainutlaatuinen ominaispiirre, jota ei saa hukata tai pilkkoa.

2. En usko kaupunkimetsien olevan sen kokoluokan asia, että siitä kannattaa järjestää kansanäänestys. Metsäliikkeellä on muitakin tehokkaita vaikutuskeinoja.

3. Metropolialueemme kunnallisen demokratian ongelmat ovat kaksisuuntaisia: toisaalta ei
kyetä tekemään järkeviä koko aluetta koskevia päätöksiä turhien kuntarajojen vuoksi, toisaalta taas sitten esim. Helsingin Itäinen suurpiiri (yksi Helsingin seitsemästä suurpiiristä) on väkiluvultaan Lahden kokoinen, joka on suomen seitsemänneksi suurin kaupunki. Helsingissä tarvitaan parempaa lähi- ja paikallisdemokratiaa sekä todellista metropolipolitiikkaa. Kaupunkimetsiin tämä liittyy monellakin tapaa.

Marica Rosengård (RKP)

2008-10-08T14:04:00.001+03:00

1. Jag är född i en småstad med skogen helt bakom stugan så att säga. På mitt sommarställe har jag ett fantastiskt natura 200 område tätt in på. Jag tycker att man ska bevara så mycket naturlig skog och urskog som det bara är möjligt, inte bara i Helsingfors utan också i hela landet.

2. Det beror på. Jag går själv hemskt sällan i skogen men har kompisar som gör det. Personligen behöver jag locas med i skogen och kan stöda tanken på ett slags naturpark där det finns viss verksamhet som lockar till sej besökare och får också en sån som jag ut i skogen. Bostäder kan man bygga på annat håll.

3. Det måste jag tänka på. Ser inget ont i rådgivande folkomröstning dock.

Kirsi Marie Liimatainen (Vas.)

2008-10-08T13:29:00.000+03:00

1) Kyllä, ehdottomasti!

2) Neuvoa-antava kansanäänestys antaa asukkaille mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa. Pidän silti tärkeänä sanaa "neuvoa-antava". Näin luodaan periatteet ja säännöt, jotta yksittäisistä asioista äänestettäessä kentästä ei tule populistien pelikenttää. Kaupunkimetsien suojelu on mielestäni tärkeää ja ajankohtaista - muissa Euroopan kaupungeissa luodaan jälkikäteen "kaupunki-metsiä" kun alkuperäiset kaupungin keuhkot on hakattu pois urbaanin elämän tieltä.

3) Kannatan lähidemokratian vahvistamista. Jos neuvoa-antavan kansanäänestysaloitteen taakse saadaan jo 10 000 allekirjoittanutta, kertoo se aiheen ajankohtaisuudesta ja siitä että kaupungin asukkaat kokevat asian heille tärkeäksi.

Outi Alanko-Kahiluoto (Vihr.)

2008-10-08T12:08:00.000+03:00

1. Kyllä, olisin valtuutettuna edelleen valmis puolustamaan kaupunkimetsiä. Ks. http://www.outialanko.fi/index.php?p=AvoHakkuut. Käyn itse lähes päivittäin Herttoniemen ja Viikin luonnonsuojelualueen metsissä, enkä voisi kuvitella asuvani kaupungissa ellei lähellä olisi myös metsiköitä. Kaupunkimetsät pitää säilyttää mahdollisimman monimuotoisina ja niitä pitää
uudistaa pienimuotoisesti. Kaupunkimetsät ovat arvokkaita paitsi virkistysalueina myös kaupungin keuhkoina. Myös kaupunkimetsien väliset viherkäytävät pitää suojella.

2. Kyllä, ehdottomasti. Kannatan kaupunkimetsäliikkeen kansanäänestysaloitetta lämpimästi ja olen siksi sen myös allekirjoittanut. Kaupunkia pitää kehittää vuorovaikutuksessa asukkaiden kanssa. Olisi kuitenkin hyvä määritellä mahdollisimman tarkasti ne alueet, jotka haluttaisiin säilyttää rakentamattomina, jotta kaupunkilaiset tietäisivät minkä puolesta antavat äänensä, ja minkä alueiden suojelua on jatkossa seurattava.

3. Kyllä. Kannatan lähidemokratian vahvistamista, ja kansalaisvaikuttamista olisi myös syytä helpottaa. Tarvitaan sekä neuvoa-antavia äänestyksiä että sitovia äänestyksiä. Kansalaisaloitteisiin pitäisi suhtautua vakavammin kuin nyt tapahtuu. Päätöksentekoa on kehitettävä niin, että kaupunkilaisia todella kuunnellaan, eikä vain "kuulla".

Jussi-Petteri Lappi (Helsinki-listat / SKP)

2008-10-08T00:57:00.001+03:00

1) Vastaus:
Kyllä, kysymys kattaakin perusteluina kaiken oleellisen. Rakennusmaata todellakin löytyy muualta kuin viheralueista: satamilta vapautuvat alueet (Länsisatama, Sörnäinen), satamiin välillisesti liittyvät alueet (Keski-Pasila), lisäksi raideliikenneyhteyksien varressa on joutomaita tai toisarvoisessa käytössä olevaa maata vielä runsaasti, kantakaupunkiin voidaan rakentaa asuntoja konttoristuneisiin entisiin asuintaloihin ja ullakoille jne. Kaiken kaikkiaan olen viheralueiden puolustaja, niitä ei ole Helsingissä enää varaa nakertaa! Myös liialliset hoitotoimenpiteet ovat haitaksi: ei kaikkien viheralueiden tule olla puistoja, myös metsiä tarvitaan.

2) Vastaus:
Kyllä. Kansanäänestyksellä tuotaisiin helsinkiläisten mielipide päättäjien tietoisuuteen. Kansanäänestys olisi myös demokratiaa, ehdottomasti edellyttäen, että kuntapäättäjät sitten noudattavat äänestyksen tulosta.

3) Vastaus:
Lähidemokratian lisääminen on kaikin puolin välttämätöntä. Päätöksentekoon voitaisiin osallistua esimerkiksi kaupunginosittain (kaupunginosavaltuustot), jolloin kaupunginosien asukkaat voisivat päättää osittain varojen käytöstä oman asuinalueensa hyväksi. Kansanäänestysaloitteeseen vaadittavat 25 000 nimeä on kovan työn takana, joko prosenttiosuutta äänioikeutetuista tulisi laskea tai sitten toinen mahdollisuus korjata tilannetta olisi ottaa käyttöön pienempiä alueita (esim. kaupunginosat) koskevia kansanäänestyksiä, jolloin tietty valtuustokäsittelyyn riittäisi tietty prosenttiosuus kaupunginosan äänioikeutetuista. Kansanäänestyksessä kuntapäättäjien olisi lisäksi aina otettava huomioon äänestyksen tulos, ja toimittava sen mukaisesti.

Petteri Nylund (Helsinki-listat / SKP)

2008-10-08T00:55:00.001+03:00

1) Ehdottomasti. Pidän luonnosta. Sillä kun siellä kävelee niin mieli rauhoittuu kummasti.

2) Kansanäänestyksessä on aina vaaransa, kokoomus saisi taas jollain ihme taikatempulla kaupunkilaiset uskomaan että me emme tekisi kaupunkimetsillä mitään! Olipas vaikea kysymys.

3) Ei nyt kuitenkaan ihan joka asiasta tarvitsisi äänestää, mutta ainakin kaupunkiliikenteestä, kaupunkimetsistä kaikista asioista joilla on todella merkitystä. Suoraan sanoen ei jokaisen kadun hidastetöyssyistä pitäisi äänestää. Kansanäänestyksen allekirjoitus määrä on kuitenkin sopiva.

Orvokki Jokinen (Vas.)

2008-10-08T00:54:00.002+03:00

1. Olisin valmis puolustamaan kaupunkimetsien säilyttämistä, mutta tämä täytyy tehdä järkevästi. Metsät pitää olla turvallisia asukkaiden kävellä. Siellä ei saa olla lahoja, päällekaatuvia puita vaan puiden kunto pitää tutkia. Ei mitään ryteikköjä vaan viihtyisiä ulkoilualueita, helppokulkuisia. Myös valaistus pitää olla riittävä niin, että siellä uskaltaa kävellä tarvitsematta pelätä puskan takaa hyökkäävää itsensäpaljastajaa tms.

2. Keskuspuistoa ei saa pilkkoa. Se on säilytettävä Helsingin henkireikänä. Katso edellä ei luonnonmukaisia ryteikköjä vaan turvallista ulkoilutilaa.

3. Lähidemokratiaa pitää vahvistaa, mutta ilman kansanäänestystä. Se on hankala järjestää, koska noin paljon tarvitaan kannattamaan koko äänestystä. Lähidemokratia on jo nyt käytössä ja toimii.

Mika Vilppolahti (Vas.)

2008-10-08T00:50:00.001+03:00

1) KAUPUNKIMETSIÄ (MITEN SE MÄÄRITELLÄÄN) ON OLTAVA. KAUPUNKILAISEN ON PÄÄSTÄVÄ LUONTOON MUUTENKIN KUIN CITYMAASTURILLA HURISTAEN. ALUEET PITÄÄ TIETENKIN KATSOA TARKKAAN, MUTTA OLEN VALMIS PUOLUSTAMAAN KAUPUNKIMETSIÄ, TÄYTYY RAKENTAA SIELLÄ MISSÄ SE ON JÄRKEVÄÄ.

2) KANNATAN KANSANÄÄNESTYSTÄ. KANSAN ON SAATAVA PÄÄTTÄÄ (TAI AINAKIN ILMAISTA MIELIPITEENSÄ) OMASTA ASUINALUEESTAAN JA SAMALLA AKTIVOITUA VAIKUTTAJANA. IHMISEN ON HYVÄ OLLA LUONNOSSA, KAIKKI EIVÄT HALUA ASUA JA ELÄÄ KOKO IKÄÄ BETONISSA.

3) EU-ÄÄNESTYKSESTÄ ON VARMAAN JÄÄNYT HUONO MAKU. KANSALAINEN AJATTELEE VARMAAN KAIKEN OLEVAN ENNAKOLTA PÄÄTETTY JA JÄTTÄÄ ÄÄNESTÄMÄTTÄ. NATO TAITAA OLLA SEURAAVA SOVITTU ASIA (?) TAI AINAKIN SELLAINEN TUNNELMA SAATTAA KANSAN KESKELLÄ VALLITA. TULISI VAHVISTAA KANSALAISEN TODELLSITA KUUNTELEMISTA JA HÄNEN PILLINSÄ MUKAAN TANSSIMISEN TUNNETTA. MITEN? SE ON VAIKEAA.

Tuomo Westerberg (Halsinki-listat / SKP)

2008-10-08T00:49:00.000+03:00

1) Olen valmis suojelemaan kaupunkimetsiä. Metsät ovat helsingin keuhkot.

2) Kyllä kannatan. Muuten metsät saadaan tuhottua ihan liian helposti.

3) Kyllä pitäisi. Kansan äänestykset on hyvästä kunhan kansalaisille annetaan tarpeeksi tietoa kyseisestä asiasta. aloitteiden allekirjoittaja määrää tulisi alentaa hieman.

Ritva Kosonen (Helsinki-listat / SKP)

2008-10-08T00:48:00.001+03:00

1) Kyllä olen.

2) Kyllä kannatan

3) 5 % on aivan liian suuri luku. Pienemmällä porukalla pitäisi saada äänestysmahdollisuus.

Asmo Koste (Vas.)

2008-10-08T00:46:00.000+03:00

1) Kannatan tiivistä kaupunkimaista rakentamista ja asumista Helsingissä. Mielestäni siihen kuuluu myös tiiviin rakentamisen lomaan virkistysalueet: puistot ja kaupunkimetsät, joissa asukkaat voivat ladata pattereitaan.

2) Kannatan asukkaiden mahdollisimman laajoja vaikuttamismahdollisuuksia. Kansanäänestykset ovat yksi demokratian muoto, jota soisin käytettävän useammin.

3) Kannatan lähidemokratiaa, päätöksenteon pitää olla lähellä ihmistä. Esimerkiksi jos pääkaupunkiseudun kunnat yhdistettäisi - mitä kannatan - valtaa pitäisi hajauttaa esim. kaupunginosavaltuustoille tms. Ja kun puhun vallasta, myös tarkoitan päätösvaltaa, en mitään kosmeettista nippelinpyöritystä.

5 % allekirjoitusraja neuvoa-antavan kansanäänestyksen ehdotuksen tekemiseksi Helsingissä on liian korkea.

Yuri Höykinpuro (Vas.)

2008-10-08T00:45:00.002+03:00

1) Kyllä olen valmis puolustamaan kaupunkimetsiä, varsinkin Keskuspuistoa, Oulunkylän ja Pikkukosken metsiä sekä Paloheinää. Näitä siis jo pelkästään sentimentaalisista syistä.

2) Kannatan aina kansanäänestysaloitteita silloin, kun ne tehdään kysymyksistä, jotka koskettavat kuntalaisia syvästi ja kun ne voidaan toteuttaa riittävän kustannustehokkaasti, esimerkiksi sähköisellä äänestyksellä.

3) Kannatan lähidemokratian vahvistamista ja sitovien kansanäänestysten käyttöönottoa Helsingissä. Tämä on yksi vaaliteemoistani. En kuitenkaan kannata erilaisten asukasyhdistysten mukaan ottamista yksittäiseen päätöksen tekoon, sillä kaupunkia on ajateltava konaisuutena ja kaikkien kaupunkilaisten kannalta, eikä vain töölöläisrouvien.

Kirsi Asikainen (Vas.)

2008-10-08T00:45:00.001+03:00

1) Kyllä. Liikun itse paljon Helsingin metsissä lenkillä ja sienessä ja pidän niitä erittäin tärkeinä monessa mielessä.

2) Kyllä. Jos kansanäänestyksen tulos on negatiivinen, sitten täytyy olla valmis toimimaan sen mukaan.

3) Kyllä, kannatan lähidemokratian lisäämistä eri kaupunginosissa. Mitä enemmän ihmisiä saadaan kiinnostumaan päätöksenteosta, sitä parempi. Nykyinen käytäntö koskien kansanäänestystä on mielestäni kuitenkin hyvä.